Lue keskustelun säännöt.
Eikö urheilijoita haittaa urheiluvammat?
27.06.2015 |
Lähes kaikilta tuttavapiirini urheilijoilla on viimeistään parikymppisenä olleet sökönä nilkat, polvet, olkapäät tms. johtuen urheiluvammoista. Minusta tuntuisi jotenkin hurjalta, että jonkun harrastuksen vuoksi saa elää loput 80 vuotta reistailevilla tai leikatuilla nivelillä, mut ei nää ole moksiskaan. Se jotenkin kuuluu siihen elämään että paikat hajoaa. Onko se rakkaus urheiluun niin suurta, että se on tosiaan sen arvoista? Ihan mielenkiinnosta kysyn, koska itsellä tätä on niin vaikea ymmärtää.
Kommentit (10)
On se sen arvoista. Ja kun vamma lopulta estää lajin harrastamisen niin siinä menee into moneen muuhunkin asiaan lopullisesti. Esimerkiksi urheilua ei välttämättä tule harrastettua missään muodossa pitkään aikaan kun ei ole intoa kun tärkeä laji on kielletty, se on rankkaa. Vierestä olen avomieheni loppunutta urheilu-uraa seurannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastin ja rakastan voimistelua edelleen vaikka huippu-ura päättyi selkärangan rasitusmurtumaan. Ei sitä teini-ikäisenä osannut edes kuvitella, että osuisi omalle kohdalle. Yöt on ollut tuskaa jo yli kymmenen vuotta :(
Mun tuttavien LAPSILTA hajoo paikat 10-15 vuotiaina ja ne vanhemmat ei ole moksiskaan. Tai haittaa niitä jos piirimestaruus jää lapselta saamatta...
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 22:39"]
Mun tuttavien LAPSILTA hajoo paikat 10-15 vuotiaina ja ne vanhemmat ei ole moksiskaan. Tai haittaa niitä jos piirimestaruus jää lapselta saamatta...
[/quote]
Jos katsoo ihan vakuutusyhtiöiden tilastoja, niin jalkapallossa ja jääkiekossa nuoretkin harrastajat saavat merkittävän paljon vammoja.
Ainahan se ketuttaa kun joku paikka menee rikki mutta niiden kanssa eletään ja ollaan sitten kokemusta vahvempia, kokee selvinneensä jostain. Urheilu on niin kivaa, että sivuvaikutukset kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne vammat välttämättä haittaa soffapeurunaelämää lainkaan, mutta eivät kestä enää huippu-urheilua. Joku "paskana oleva" polvi tai nilkka voi olla ihan ok, kunhan ei ala enää urheilla äärirajoilla, jossa sen loukkausi aina vain uudestaan.
Itseäni pyydettiin lapsena urheiluseuraan kun olin niin nopea juoksemaan. Vanhempani suosittelivat etten mene, koska minusta tulisi 30-vuotiaana invalidi. En mennyt ja paikat toimii edelleen yli 50-vuotiaana kuin unelma. Olen aloittanut nyt ensimmäistä kertaa tavoitteellisen urheilun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 22:47"]
Itseäni pyydettiin lapsena urheiluseuraan kun olin niin nopea juoksemaan. Vanhempani suosittelivat etten mene, koska minusta tulisi 30-vuotiaana invalidi. En mennyt ja paikat toimii edelleen yli 50-vuotiaana kuin unelma. Olen aloittanut nyt ensimmäistä kertaa tavoitteellisen urheilun.
[/quote]
Tuon olen kuullut ennenkin, että juoksu pitäisi aloittaa vasta aikuisiällä, tai paikat ei kestä. Onkohan tässä perää?
up