Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia elät?
05.03.2015 |
Minkä perusteen sinä voit antaa omalle olemassaolollesi maailmassa, jossa parinsadan vuoden kuluttua kukaan ei enää muista että olit enää olemassa? Suvun jatkaminen? Rakkaus? Uskonto?
Eikö ole jo aika myöntää, että olemassaolollamme ei ole mitään merkitystä? Vai pystytkö vain painamaan kysymykset taka-alalle ja jatkaa elämääsi uskoen, että olet onnellinen niin pitkään kun kuulut massojen sekaan ja uskot, että elämä on itseisarvoisesti tärkeää?
Kommentit (32)
Vaikeaa on, mutta lasten takia tiedän, että elämäni ei ole samantekevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen, että on paha sanoa toisten puolesta "olemassaolollamme ei ole mitään merkitystä", koska monella selvästi näkyy olevan elämässään jokin merkitys. Olen sitä mieltä, että ihminen luo itse itselleen tunteen elämänsä merkityksellisyydestä, kenellä se on mikäkin mielekäs asia. Vaikka sitten sekin, että yrittää pelastaa maapallon typeryksiltä, jotka haluavat tuhota elinehdot planeetallamme, tai muuten vähentää kaikkea pahaa, jota ihminen syytää ympäristöönsä.
Mä olen tärkeä läheisilleni ja he myös minulle joten toivon että voimme viettää yhdessä aikaa tämän maanpäällä niin paljon kuin sitä on meille suotu. Nauttia elämisestä!
Miksi pitäisi perustella?
Mielenkiintoista katsoa, mitä uusi aamu tuo tullessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jo nyt muuttanut tulevaisuutta. Vaikka en olekaan lisääntynyt niin keksintöni sekä taiteeni jatkavat elämäänsä jälkeeni.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 23:21"]
Miksi pitäisi perustella?
Mielenkiintoista katsoa, mitä uusi aamu tuo tullessaan.
[/quote]
Tiedäthän että tuokin on perustelua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En uskalla kuolla. Pelkään että jään kitumaan tms. Jos tarjottaisiin täydellinen eutanasia Sveitsissä ilmaiseksi niin menisin kyllä.
Elämällä ei ole mitään suurta tarkoitusta. Sen tehtävä on vain toteuttaa itsensä. Jollet löydä mitään rakastettavaa maailmasta niin sitten täällä on turha kupata ikään kuin kuvittelemassa, että huomenna on kaikki paremmin...
Ei mulla elämässäni mitään niin kamalan hienoa ole ettenkö voisi poistua taivaaseen, jos sinne pääsy olisi varmaa ja saisin nätisti ilman kipua lähteä. Kuitenkin ei ole tietoa mitä tapahtuu kuollessa, jos käykin huonosti, tai vaikka jos ihan lakkaisi olemasta, niin ei mulla kuitenkaan ole kiirettä kohdata sitä tuntematonta, vaan voin kyllä elellä ja odotella, kun sen aika kuitenkin tulee väistämättä jossain vaiheessa vastaan. Lisäksi pelkään kamalasti kuolemaa ja toivon että se pelon tunne helpottuisi vanhetessa ja alkaisi hyväksyä sen pois lähdön.
Jos kuitenkin tarkoitat että pitäisi olla jotain tavotteita tai määränpäätä, niin on minulla toki jotain pientä aina mitä koitan parantaa ja tavoitella. Vaikea edes kuvitella tilannetta jolloin ei olisi yhtään mitään enää mitä voisi saavuttaa, voisin vaikka alkaa auttaa muita, jos itselläni olisi jo kaikki saavutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elän koska haluan uskoa että minäkin tulen vielä joskus saamaan rakkautta.
Nyt menee liikaa filosofia puolelle mutta villi arvaukseni on: kiimaiset vanhempani hässivät 70 luvulla ja "LASTI" meni suoraan perille asti ja synnyin, elin ja kasvoin ja nyt toimin lähes samoin kuin isäni ja äitini aikanaan ! =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea kysymys. Joskus kaikkein synkimpinä hetkinä olen todennut, että elän vain sen takia koska en ole kuollut.
Ei ole merkitystä, elän koska synnyin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi koska olen syntynyt. Ei muita syitä elää tätä elämää. En ole täälläoloaikana siis keksinyt tai löytänyt mitään sen kummempaa syytä elämälleni.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 23:33"]Ei ole merkitystä, elän koska synnyin
[/quote]
Meinasin sanoa samaa
Koska ilma virtaa sieraimistani sisään keuhkoihin, joista se kulkeutuu sydämeen ja muihin elimiin. Aika erikoista, vai mitä? En vaan mahda tälle mitään.
Rakkauden takia sekä eläinten takia. Rakas mieheni tuo onnen elämääni, yhdessäoloa seitsemän vuotta. Koen tarkoituksena eläinten auttamisen, heitä kohtaan on niin paljon julmuutta lihansyönnin, turkistarhauksen, ja kulkueläinten muodossa. Tappaisin itseni heti jos sillä loppuisi vaikka lihateollisuus, mutta eihän se mitään lopettaisi joten parempi elää ja valistaa ihmisiä siitä miten se eläinraukka on siihen lautaselle päätynyt ja antaa kaikki raha eläinhyväntekeväisyyteen ja matkustaa auttamaan kulkueläimiä.
Elämäni ihmisenä on suunnattoman onnekas sattuma joka on syntynyt häviävän pienen todennäköisyyden kautta. En tarvitse sille mitään perustetta.
Olen mennyt lisääntymään ja minun pitää kantaa teoistani vastuu. En keksi mitään korkeampaa tarkoitusta elämälle, turhuutta kaikki.