Kauan olitte miehenne kanssa yhdessä ennenkuin
Saitte lapsia? Nyt jälkikäteen olette tyytyväisiä että parisuhdetta oli takana reilummin vai saitteko lapsia suhteen alussa?
Itse olen ajatellut, että haluan elää arkea ja nähdä toisen hyvät ja huonot puolet ja kun kummastakin tuntuu niin sitten joskus. Toki en halua arvostella kenenkään valintoja, mutta kauhistelen ikäisiäni nuoria jotka tekee lapsia ihan tuoreisiin suhteisiin. :)
Kommentit (56)
Jos on alle 30-vuotias, niin pidän kyllä rehellisesti sanottuna parinkin vuoden seurustelun jälkeen vähän tyhmänä alkaa tekeen jo lapsia. Ihan omaa luokkaansa on jo tietenkin nämä "seurusteltiin 2kk ja jätettiin ehkäisy pois". Mutta olen itsekin tehnyt monia hölmöyksiä, ja niistä toki maksanutkin, joten en tuomitse. Ei me ihmiset aina näitä asioita järjellä ajatella.
Meillä meni aikaa jopa 8 vuotta ennen ensimmäistä lasta, mutta alettiinkin seurustelemaan jo teini-iässä. Minun mielestä hyvä yhdessäoloaika olisi sellainen 4 vuotta ainakin, ja sen jälkeen tilannetta voi katsella sen mukaan miten koulut käyty, tal.tilanne, meneekö suhteessa hyvin, haluavatko molemmat lapset, oletteko henkisesti valmiita jne. Neljässä vuodessa kuitenkin ne tunteet kerkeää väljähtyä jo hieman (siis en tarkoita että rakkaus loppuisi) ja näkee toisen jo eri tavalla. Tuossa ajassa myös on jo kerennyt tulla sellainen yhteinen elämä ja arki kuvioihin, ja lapsen on helpompi tulla sellaiseen suhteeseen kuin esimerkiksi sellaiseen jossa yhteistä säveltä ja sääntöjä ei kunnolla ole.
Pari vuotta ehdittiin olla yhdessä ennen kuin esikoinen syntyi. Ikää jo yli 30, niin ei ihan vuosikausia viitsinyt odotella...
3v. yhdessä eikä ole lapsia aikomus hankkia pitkään aikaan. Ollaan 22v.
Heti raskaaksi ja nyt oltu yhdessä jo kymmenen vuotta. Vauva-arki oli aika helppoa, kun oltiin vielä umpirakastuneita ja haluttiin kovasti miellyttää toinen toisiamme. :)
1kk. Lapsi oli ns vahinko mutta päivääkään ei olla kaduttu. Kävi kyllä hyvä tuuri kun mies on mukana 100% ja kantaa vastuunsa! Toki nyt on jo 3 lapsi tulossa, olemme naimisissa ja erittäin onnellisia!
7 vuotta oltiin seurusteltu, 6 vuotta asuttu yhdessä ja silti melko nuoria (24v.) esikoisen syntyessä. Ollaan tyytyväisiä ajoitukseen.
6 vuotta uusperheenä ennen kuopuksen syntymää. Harjoittelu aloitettiin jo 3 vuotta aiemmin mutta vasta sitten tärppäsi.
Oltiin oltu yhdessä melkein viisi vuotta. Se oli meille melko luonteva seuraava askel. Oltiin 23 vuotta kun esikoinen syntyi.
Seurusteltiin 3 vuotta ja muutettiin yhteen, kun vauva syntyi eli omasta kodista lähdin synnyttämään ja miehen kotiin mentiin vauvan kanssa. Tavarat haettiin perässä. Koskaan ei ole vielä asuttu miehen kanssa kahdestaan :-) ja yhdessä oltu yli 20 vuotta.
10v ollaan oltu yhdessä eikä lapsia ole tulossa (ja tästä sovittiin jo ennen kuin mentiin yhteen).
Olin vaimoni kanssa yhdessä niin kauan kuin yllätys, yllätys hän oli raskaana. Naimisiin mentiin samana päivänä kun lasikastettiin ja sai nimensä. Yritin puhua avoliitosta, mutta vaimon vanhemmat painosti avioliiton tärkeyttä. Tosin olimme kihloissa jo ennen raskauden alkua.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 14:34"]
Seurusteltiin 3 vuotta ja muutettiin yhteen, kun vauva syntyi eli omasta kodista lähdin synnyttämään ja miehen kotiin mentiin vauvan kanssa. Tavarat haettiin perässä. Koskaan ei ole vielä asuttu miehen kanssa kahdestaan :-) ja yhdessä oltu yli 20 vuotta.
[/quote]
Ai niin, ikää minulla oli tuossa vaiheessa vasta 33v, joten ihan kakarana lapset tein :-)
Oltiin yhdessä 2,5v. ennen esikoisen syntymää. Nyt ajattelen, että oitais voitu ottaa hiukan (vuosi tai kaksi?) hitaammin, mutta...
4 vuotta. Ja sitä ennen olimme jo tunteneet toisemme 7 vuotta.