Lapsi repii kasvoista, mikä neuvoksi?
Hei
Meillä on 1,5v poika, ihana lapsi muuten, mutta nyt on pari kuukautta harrastanut sellaista, että haluaa syliin, ja kun pääsee, salamannopeasti "käy käsiksi" eli raapii ja yrittää lyödä. Esikoinen kyseessä, onko tämä normaalia ja kuinka kitkeä tosi inhottava tapa? Toki kielletään ja torutaan, itse ei viittisi väkivaltaiseksi alkaa (esim. Tukistaa), väkivallan kierre on muuten loputon. Ihan kuin poika olisi kokoajan varsinkin minulle, äidille, vihainen.
Ymmärtäisin, jos tälläinen laukeaisi jonkun elämänmuutoksen lomassa, vaan hän aloitti tuhman (ja kipeää tekevän!) tapansa jo ennen kuin aloitti hoitopaikassa.
Lapsi saa paljon huomiota, leikkejä, loruja, puuhaillaan koko perheen voimin, harrastetaan, sylitellään, mistään tälläisen puutteesta tuskin on kyse. Kasvoni on täynnä raapimajälkiä ja nöyyän kuin tappelussa olleelta.
Kiitos jos saisin apua joltain!
Kommentit (13)
Kissaa ruiskauttaisin kylmällä vedellä naamaan muutaman kerran. Ties vaikka toimisi lapseenkin. Pidä pumppupulloa käden ulottuvilla.
Pois sylistä heti kun aloittaa. Älä räyhää, totea vain että noin ei tehdä, äitiä sattuu. Ja poistu kauemmas. Älä anna huomiota riehumiselle.
No voi hyvä luoja. Sitten et ole komebtanut niin että ymmärtää. Tuntuu tuo auktoriteetti uupua lähes kaikilta vanhemmilta. Mitäpä jos lasket aina alas kun rääpii, vai loukkaantuukohan pikku rääpäle? Että ottaa päähän ihmisten uusavuttomuus ja näiden "ongelmat"
Minä kiellän, ja jämäkästi. En höpsöttele ja naureskele vaan tiukalla äänensävyllä totean "ei saa, tuo sattuu". Jos jatkuu, kiellän uudestaan ja samalla otan ranteesta kiinni ja ohjaan käden pois, en siis missään nimessä kovasti, en repäise tai purista, mutta johdonmukaisesti ja jämäkästi kiellän.
Lapsi on tosin vasta 11kk, mutta kaiketi sama pätee kaikenikäisille.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:29"]Minä kiellän, ja jämäkästi. En höpsöttele ja naureskele vaan tiukalla äänensävyllä totean "ei saa, tuo sattuu". Jos jatkuu, kiellän uudestaan ja samalla otan ranteesta kiinni ja ohjaan käden pois, en siis missään nimessä kovasti, en repäise tai purista, mutta johdonmukaisesti ja jämäkästi kiellän.
Lapsi on tosin vasta 11kk, mutta kaiketi sama pätee kaikenikäisille.
[/quote]
Ja siis jos vauva ei tokan kiellon jälkeen, käden poisohjaamisen jälkeen tottele niin lähtee samantien pois sylistä.
Toi on vain vaihe, menee ohi itsestään. Tietysti kannattaa kieltää ja sanoa, että noin ei saa tehdä, äitiä sattuu. Mutta ei tosiaankaan pidä mitenkään rankaista eikä satuttaa takaisin.
Kädestä tiukasti kiinni mutta ei niin että sattuu, ja tiukka ei.
Edellä mainitun kieltämisen lisäksi olen aina myös ohjannut " ei taa raapia, saa silittää" ja näyttänyt miten silitetään.
Lapsi alas sylistä ja tiukkaa komentamista. Remmiä (jos kyse vähän vanhemmasta lapsesta), jos temppuilu jatkuu. Ei ne lapset komentamisesta rikki mene vaan saattavat ehkä oppia jotain.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:39"]Lapsi alas sylistä ja tiukkaa komentamista. Remmiä (jos kyse vähän vanhemmasta lapsesta), jos temppuilu jatkuu. Ei ne lapset komentamisesta rikki mene vaan saattavat ehkä oppia jotain.
[/quote]
Tosta voisi tehä lasun. Lasta kohtaan ei saa väkivaltaa käyttää ja remmin käyttö lasketaan siihen.
[quote author="Vierailija" time="03.03.2015 klo 16:39"]Lapsi alas sylistä ja tiukkaa komentamista. Remmiä (jos kyse vähän vanhemmasta lapsesta), jos temppuilu jatkuu. Ei ne lapset komentamisesta rikki mene vaan saattavat ehkä oppia jotain.
[/quote]
Mikä ihmeen taktiikka olisi komentaa lasta väkivallasta väkivallalla? Siinähän mennään vaan syvempään allikkoon, lapsi oppii mallin että väkivalta on ok. "Kun loppuu taito, alkaa väkivalta" on hyvä ja paikkaansapitävä sanonta. Kyllä aikuisen tulee sen verran omata auktoriteettiä ettei tarvitse väkivallalla ojentaa.
Up