Mies häipyi ryyppäämään ystävänpäivänä

Raivostuttaa. Mietin tässä, vaadinko mieheltäni liikoja ja valitanko turhasta. Tilanne on siis tämä: Mies oli juonut televiosion ääressä olutta ja väkeviä puoli kuuteen nyt lauantaiaamuna, kun itse olin mennyt nukkumaan puolenyön aikaan. (Heräsin siihen, kun hän horjuen tuli nukkumaan viereeni sänkyyn, ja huomasin, että kello jo puoli kuusi aamulla)

Viimeyönä nukkumaan mennessäni pyysin häntä laittamaan televisiota hiljemmalle, että saan nukuttua, koska aion herätä yhdeksän aikoihin. Hän suuttui tästä pyynnöstä ja kysyi, onko minulla muka jotain tärkeää lauantaiaamuna. Kerroin, että ajattelin mennä jumppaan lauantaina aamupäivällä ja laittaa meille sen jälkeen ystävänpäiväbrunssin. Hän alkoi arvostella minua siitä, että olen "sopinut menoa" lauantaiaamulle ja että hän sen takia joutuu pitämään televisiota hiljaisella. Hän itse oli ollut pelaamassa tennistä kaverinsa kanssa perjantaina illalla 19-20 ja mainitsin hänelle tästä. Mieheni käy pelaamassa kaverien kanssa tennistä kaksi kertaa viikonlopussa, perjantaina illalla ja sunnuntaina iltapäivällä. Eli koskaan ei perjantaina illalla ehditä minnekään ja sunnuntai-iltapäivätkin on ohjelmoitu valmiiksi. Hän oli suuttunut ilmeisesti vielä enemmän siitä, että olin muistuttanut hänen tennispeleistään, koska oli alkanut juomaan väkeviä.

Aamulla olin todella vihainen miehelleni, koska hän oli juonut itsensä ihan tiedottomaksi. Ja sanoin ensimmäistä kertaa, että olen huolissani hänen alkoholinkäytöstään. Miehelläni on tapana juoda vähintään kaksi olutta illassa ja viikonloppuisin enemmän. Olemme asuneet yhdessä nyt kohta kolme vuotta ja olen yrittänyt omalla esimerkilläni saada häntä vähentämään juomista. Harmittaa, kun viikonloput menevät pilalle hänen krapulansa takia. Hän nukkui lopulta puoli kahteen saakka eikä tullut syömään ystävänpäiväbrunssia. On sanomattakin selvää, että minulla jäi menemättä jumppaan, koska olin kuunnellut humalaisen kuorsausta ja korinaa puoli kuudesta aamulla. Mies nukkui niin tiedottomana, etten saanut häntä edes kääntymään kyljelleen nukkumaan, että olisi kuorsannut vähemmän. Mies suuttui tänään, kun sanoin, että mielestäni hänellä on alkoholiongelma, koska hänen juomisensa vaikuttaa läheisiin ja aiheuttaa ikäviä tilanteita. Niinpä sitten, kun olin iltapäivällä kaupassa käymässä, mies oli häipynyt kotoa mitään ilmoittamatta. Mennyt ilmeisestikin kavereiden kanssa ryyppäämään. Alunperin tarkoituksena oli mennä yhdessä syömään nyt illalla suosikkiravintolaamme.

Nyt sitten mietin, olenko turhaan huolissani miehen alkoholinkäytöstä ja vaadinko liikaa? Ei ole ensimmäinen kerta, kun viikonloppu tai jokin juhlapäivä menee pilalle -minun näkökulmastani- sen takia, että hänen on päästävä ryyppäämään, kun vaikka joku kaveri ottaa yllättäen yhteyttä. Silloin unohtuvat kaikki minun kanssani tehdyt suunnitelmat ja sopimukset. Ja aina lopulta hän onnistuu martyrisoimaan itsensä ja minä päädyn matelemaan ja pyytelemään anteeksi omaa käytöstäni. Alkaa vähitellen väsyttää tällainen elämä. Nyt tulee sitten jatkossa ystävänpäivästäkin mieleen ikäviä muistoja.