Miten suhtautuisitte jos kuulisitte, että yläkoululaisenne luokalla
joku oppilas joutunut vaihtamaan luokkaa, koska häntä syrjitään luokalla ja ei yhtään kaveria. Kukaan ei suostunut tekemään paritöitä ko. oppilaan kanssa jne. Mitä ajattelisitte, onko teidän lapsenne jollain lailla syyllinen/osallinen tilanteesee ja jopa koulukiusaa?
Kommentit (18)
Jos kukaan ei suostu, niin kai hänkin osallinen olisi. Ei ehkä kiusaaja, mutta käytöksellään mahdollistaa kiusaamisen. Tuossa iässä jengin paine on niin vahva, että vaatii rohkeutta puolustaa syrjittyä. Keskustelun paikka se olisi siis.
Erittäin suomalaista, ihan kamalaa.
Oma vika, että on läski eikä näe ilman silmälaseja.
Just just.
Ihmettelen vaan, miten tilanne olisi mennyt noin pahaksi. Järkevä opettaja teettäisi pari/ryhmätöitä siten, että parit/ryhmät arvottaisiin joka kerta. Näin kaikki joutuisivat työskentelemään kaikkien kanssa vuorotellen, eikä siitä, kuka nyt tänään työskentelee kenenkin kanssa, tehtäisi numeroa. Tämä vaatii tietenkin totuttelua toimiakseen. Ehkä kannattaisi kotona/koulussa myös keskustella sosiaalisten taitojen tärkeydestä. Myöhemmin jatko-opinnoissa ja työelämässä kohtaa taatusti kaikennäköisiä ja kaikenlaisia ihmisiä, joiden kanssa nyt vaan pitää pystyä asioimaan, vaikkei sydänystäviksi alkaisikaan. Tätä tulisi mielestäni ehdottomasti harjoitella koulussa ja kannustaa siihen myös kotona.
Ajattelisin, että tosi kiva kun se siirretty pääsi vaihtamaan sellaiselle luokalle, jossa hänellä on kavereita. Nyt se oppilas pääsee nauttimaan koulunkäynnistä toisin kuin ennen. Ei oppilaiden siirtely luokasta toiseen ole mitenkään omituista, sitä tapahtuu melkein kaikissa luokissa läpi vuoden.
Ajattelisin, että aikuiset ei tunnu osaavan asiaansa.Kouluissa on kaikenlaista psykologia ja kuraattoria ja nuorisotyötekijää, jotka antaa tuon tapahtua.
Huonot opettajat myös jos sallii tuollaisen käytöksen. Toki myös luokkakavereilla vastuunsa: eristäminen on julminta kiusaamista.
Kuraattorit nyt vaan alkaa etsiä vikoja syrkitystä, niistä ei paljon apua ole.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:00"]
Huonot opettajat myös jos sallii tuollaisen käytöksen. Toki myös luokkakavereilla vastuunsa: eristäminen on julminta kiusaamista.
[/quote]
"Maija, kyllä sinun on nyt pakko olla Mirkun pari, kun ei Mirkun kanssa halua kukaan vapaaehtoisestikaan olla." Siinä häväistään sitä syrjittyä pahemmin kuin hiljaa olemalla.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:00"]
Huonot opettajat myös jos sallii tuollaisen käytöksen. Toki myös luokkakavereilla vastuunsa: eristäminen on julminta kiusaamista.
[/quote]
"Maija, kyllä sinun on nyt pakko olla Mirkun pari, kun ei Mirkun kanssa halua kukaan vapaaehtoisestikaan olla." Siinä häväistään sitä syrjittyä pahemmin kuin hiljaa olemalla.
[/quote]
En usko, että kukaan tervejärkinen aikuinen lausetta noin muotoilisi.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:00"]
Huonot opettajat myös jos sallii tuollaisen käytöksen. Toki myös luokkakavereilla vastuunsa: eristäminen on julminta kiusaamista.
[/quote]
"Maija, kyllä sinun on nyt pakko olla Mirkun pari, kun ei Mirkun kanssa halua kukaan vapaaehtoisestikaan olla." Siinä häväistään sitä syrjittyä pahemmin kuin hiljaa olemalla.
[/quote]
En usko, että kukaan tervejärkinen aikuinen lausetta noin muotoilisi.
[/quote]
Ei muotoilisi niin, mutta vaikka sen lauseen koettaisi muotoilla miten, sen merkitys on tuo ja teinit kyllä ymmärtävät sen.
Jos oepttajalla on ammattitaitoa ja auktoriteettia, hän jakaa parit ilman nokan koputusta.
No melko mahdottomalta tällä hetkellä tuntuisi että oma lapsi olisi osallinen, koska hän on se kaveriton ja syrjitty, kokee että muut tytöt virnuilevat ja kuiskuttelevat, ja esim. kun opettaja määrää jonkun hänen parikseen esitetään esim. ampuvansa itsensä kun joutuu "tuon pariksi".
Pulpettiin ei päästetä istumaan jne.
Koulun suhtautuminen on että tytön pitäisi itse hakeutua seuraan enemmän nähtävästi pilkattavaksi ja pois ajettavaksi.
Jos ei oma lapsi olisi tähän joutunut, ei varmaan olisi itsellekään tullut mieleen että muistuttaisi omaa lasta ettei kellekään tehdä noin, vaikka itse olenkin ollut rajusti kiusattu kouluaikana. Tuskin näidenkään tyttöjen vanhemmilla käy edes mielen vieressä miten ilkeitä tytöt voivatkaan toisilleen olla.
Minulle tehtiin tuo, ensin vaihdettiin luokkaa ja sitten minut siirrettiin sairaalakouluun :D Toimin yläasteen tukarina, mutta minua alettiin kiusaamaan - rankasti. Minulla ei yksinkertaisesti ollut enää turvallista opiskella koulussani. Ja nämä kiusaajat olivat just sellaisia pappa betalar-kermaperseitä. Järjestettiin palavereita näiden tyttöjen vanhempien kanssa, mutta vanhemmat olivat sitä mieltä, että minä huijaan, koska "ei minun tyttöni kiusaa".
Kyllä, just ne kiusaa... Minut jätettiin ulkopuolelle, kouluruokailussa tönittiin sillä tapaa, että mun tasapaino meni ja ruuat putos maahan. Ohi mennessä saatettiin kaataa loput maidot mun päälle, tai laukkuun.
Käytävällä ohi mennessä mua saatettiin potkasta "vahingossa". Sen verran lujaa kuitenkin, että kaaduin maahan. Liikuntatunnilla heitettiin armotta turpaan koripalloilla ja vedettiin jääkiekossa läväreitä minua päin. Ysin keväällä sain vapautuksen liikunnasta fyysisen kiusaamisen vuoksi.
Kaikki parityöt tein yksin ja esitykset luokan edessä oli _helvettiä_. Minulle huudeltiin, vittuiltiin, mulkoiltiin ja tirskuttiin, jos sanoin yhdenkään virheen.
Aloin pelkäämään koulumatkoja, koulukiusaajat asuivat samalla suunnalla. Minut saatettiin pyörällä kiilata tien sivuun/ojaan/suohon (lyhin reitti kouluun oli suon läpi, puita pitkin).
Minusta leviteltiin juoruja. Olin kuulemma huora, joka panee kaikkea mikä liikkuu ja ottaa röökiä vastaan perseeseen invavessas. Käytin huumeita ja olen kuulemma ihan vitun sekaisin, siksihän minä sairaalakouluun jouduin. "Koska vain hullut joutuvat sinne.". Olin kyllä ihan kokematon, enkä vieläkään ole polttanut ensimmäistäkään röökiä... Enkä polta. Sairaalakoulu oli pelastus minulle, en olisi enää kestänyt vanhassa koulussani. Käytin unilääkkeitä, koska kärsin niin pahasta stressistä kiusaamisen vuoksi. Diagnoosi syvä masennus, tytölle, joka aloitti yläasteen hymyissä suin ekana päivänä. Minulla on yhä kuva siitä hetkestä juuri ennen, kuin lähdin ensimmäistä kertaa seiskalle. Olin onnellinen silloin, jos vain olisin tiennyt...
Tästä aiheesta riittäis niin älyttömästi juttua, mutta taidan lopettaa tähän. Muutin yläasteen jälkeen päälle 100km uuteen paikkaan ja hain kouluun, missä olen törmännyt alle kymmeneen ihmiseen entisestä koulustani. Nyt alkaa kaikki pikkuhiljaa olla ok, mutta käyn yhä terapiassa, ja yläaste oli helvetinmoinen kokemus. Ei enää ikinä. t. 17v
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:19"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:13"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:00"]
Huonot opettajat myös jos sallii tuollaisen käytöksen. Toki myös luokkakavereilla vastuunsa: eristäminen on julminta kiusaamista.
[/quote]
"Maija, kyllä sinun on nyt pakko olla Mirkun pari, kun ei Mirkun kanssa halua kukaan vapaaehtoisestikaan olla." Siinä häväistään sitä syrjittyä pahemmin kuin hiljaa olemalla.
[/quote]
En usko, että kukaan tervejärkinen aikuinen lausetta noin muotoilisi.
[/quote]
Ei muotoilisi niin, mutta vaikka sen lauseen koettaisi muotoilla miten, sen merkitys on tuo ja teinit kyllä ymmärtävät sen.
[/quote]
Ammattilainen opettaja ei edes yrittäisi muotoilla tuon sisältöistä lausetta mitenkään, vaan vaihtaisi peritehtävät 3-5 hengen ryhmätehtäviin ja ilmoittaisi tyynesti, ketkä mihinkin ryhmään kuuluvat. Siis kaikki ryhmät jaetaan samalla tavalla, ei mitään "mekään te muut kavereittenne kanssa ja te sit Mirkun kanssa". Näin voidaan myös varmistaa, että ei synny esim hikariryhmää ja lörppäryhmää tai sellaisia ryhmiä, jossa yksi tekee työt ja loput lorvii tai katselee kateellisina sitä yhtä, joka omii kaikki hommat. Siksi kaikki isommat ryhmätyötryhmät pitäisi ehdottomasti opettajan muodostaa ihan pedagogisista syistä.
jos tuollaiselle mietinnälle ei ole aikaa tai tarvetta, ryhmät voi myös jakaa nopeasti esim ottamalla luvun viiteen ja sit ykköset muodostaa ryhmän, kakkoset toisen jne. Ei tarvi puhua kenestäkään nimellä eikä erityisesti tms, mutta järjestys muodostuu satunnaisesti ja kaikki tulevat otetuksi mukaan.
Tuossa oli tosiaan vain murto-osa siitä, mitä minulle tehtiin. Lähes kolmen vuoden helvettiin mahtuu paljon asioita. t. 17v
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:06"][quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 11:00"]
Huonot opettajat myös jos sallii tuollaisen käytöksen. Toki myös luokkakavereilla vastuunsa: eristäminen on julminta kiusaamista.
[/quote]
"Maija, kyllä sinun on nyt pakko olla Mirkun pari, kun ei Mirkun kanssa halua kukaan vapaaehtoisestikaan olla." Siinä häväistään sitä syrjittyä pahemmin kuin hiljaa olemalla.
[/quote]
Hyvä opettaja ei tietenkään toimisi noinkaan. Hyvä opettaja arpoisi parityöhön parit, jolloin kukaan ei jäisi ilman paria eikä kukaan myöskään pääsisi valikoimaan pariaan itse. Ihan hyvä yläluokilla olisikin alkaa toimimaan noin, koska eihän aikuisenakaan työkavereitaan pääse itse valkkaamaan vaan työt pitäisi pystyä hoitamaan kaikkien kanssa.
Että eipä oo mun poikia. Ei niitä ole turhaan laitettu mm. lätkää pelaamaan. Kertaakaan ei ole kiusattu tai jätetty porukasta pois. Johtajatyyppejä kasvamassa.