Olen raskaana enkä pidä lapsista :|

Kiitos paljon asiallisista vastauksista. Hyvä tietää että lapseen kiintyy. Millainen side lapseen sitten tulee vaikka lapsi olisikin "vaikea"? Rakastaako lasta samallailla kuin omia sisaruksia? Sillä mulla on yksi sisko ja häntä olen hoitanut ja rakastan
Ap

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 22:27"]

Oma on aina eri asia. Jos koet ettet halua pitää lasta; anna adoptioon. Siellä on monta perhettä jonossa

[/quote]

Ihmettelen näitä vastauksia, missä abortti ei koskaan tule kysymykseen. Ap:n pitäisi siis kantaa lapsi sisällään 9 kuukautta, kärsiä kivuliaasta synnytyksestä, mahdollisesti alapäähän ommeltaisiin tikkejä, rinnat tihkuisivat maitoa ja sen jälkeen hänen pitäisi antaa lapsi pois vieraille ihmisille? Vastata tuttujen kyselyihin, missä vauva on? Miettiä koko loppuelämä, pääsikö lapsi varmasti hyvään perheeseen? Ennemmin itse tekisin abortin, kuin lähtisin jälkimmäiseen adobtiorumbaan.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 14:51"]

Kiitos paljon asiallisista vastauksista. Hyvä tietää että lapseen kiintyy. Millainen side lapseen sitten tulee vaikka lapsi olisikin "vaikea"? Rakastaako lasta samallailla kuin omia sisaruksia? Sillä mulla on yksi sisko ja häntä olen hoitanut ja rakastan Ap

[/quote]

Kuulostat kovin lapselliselta? Taidat olla nuori? Jos et ole valmis vielä lapseen tai elämäntilanteesi ei ole sopiva, abortin tekemisessä ei ole mitään väärää. Tämä vauvapalsta ei ole sopiva paikka kysellä elämää isommista asioista, sillä täällä vastustetaan abortteja henkeen ja vereen.

Aikaisemmat kirjoittajat ovat oikeassa: oma lapsi on jotain ihan erilaista kuin muut lapset! Itselläni on kolme lasta ja rakastan heitä niin paljon, että todellakin kuolisin tarvittaessa heidän puolestaan. Samanlaista rakkautta en ole koskaan tuntenut toista ihmistä kohtaan. Tunne on sellainen eläimellinen, olen naaras, olen nisäkäs, olen emo.

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 15:00"]

Aikaisemmat kirjoittajat ovat oikeassa: oma lapsi on jotain ihan erilaista kuin muut lapset! Itselläni on kolme lasta ja rakastan heitä niin paljon, että todellakin kuolisin tarvittaessa heidän puolestaan. Samanlaista rakkautta en ole koskaan tuntenut toista ihmistä kohtaan. Tunne on sellainen eläimellinen, olen naaras, olen nisäkäs, olen emo.

[/quote]

Valitettvasti omia lapsiaan voi rakastaa ja silti pitää elämäänsä lasten kanssa joko täysin sietämättömänä tai ainakin hyvin epätyydyttävänä.

2

[quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 15:00"][quote author="Vierailija" time="21.11.2014 klo 14:51"]

Kiitos paljon asiallisista vastauksista. Hyvä tietää että lapseen kiintyy. Millainen side lapseen sitten tulee vaikka lapsi olisikin "vaikea"? Rakastaako lasta samallailla kuin omia sisaruksia? Sillä mulla on yksi sisko ja häntä olen hoitanut ja rakastan Ap

[/quote]

Kuulostat kovin lapselliselta? Taidat olla nuori? Jos et ole valmis vielä lapseen tai elämäntilanteesi ei ole sopiva, abortin tekemisessä ei ole mitään väärää. Tämä vauvapalsta ei ole sopiva paikka kysellä elämää isommista asioista, sillä täällä vastustetaan abortteja henkeen ja vereen.
[/quote] hah no 24 vuotias olen että kai olen teiniäiti :D ja kai tiedät että nimenomaan siksi kun tämä on av mamma palsta täällä saa kysellä ja puhua nii paljon typerää kun sielu sietää ;) vaikka abortista
ap

Vaikeaakin lasta rakastaa, mutta voi olla että siihen menee aikaa. Itse en tuntenut lastani kohtaan mitään lämpimiä tunteita ennenkuin lapsi oli 4kk.

Luonteeltaan lapsi on tempperamenttinen ja erittäin vaativa. On vähän alta 2v.,mutta vaatii joka minuutti läsnäoloa. Oma kehu haisee, mutta lapseni on lahjakas ja opettelee koko ajan jotain. Osaa numerot ja kirjaimet. En halua jättää häntä huomiotta, koska hänen vaativuutensa kertoo ainakin osaltaan älykkyydestä. Raskasta se on silti ja tunteeni ovat täysin 50/50 sen suhteen, että tekisinkö tämän uudestaan, jos tietäisin, mitä on tulossa.

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 23:08"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 23:06"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 23:02"]

Vaikka saat lapsen, voit tehdä elämästäsi silti itsesi näköistä, ja tämä auttaa sinua tottumaan lapsen kanssa elämiseen ja näkemään oman lapsesi paremmassa valossa. 

[/quote]

Paskapuhetta. 

[/quote]

Ei ole. Ainakaan ei ole mahdotonta sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole katkera, laiska ja paskamainen perusluonne, vaan tahtoa ja päättäväisyyttä. Jos rakastaa omaa elämäänsä, on helpompi rakastaa myös lastansa.

[/quote]

Ja jos on katkera laiska paskiainen perusluonteeltaan, niin mitäs sitten tehdään? Muututaan tsäp vaan?

Kun nyt on selvä, että iso osa ihmisistä on tehnyt virheen jättäessään abortin hankkimatta, niin mikä ihme idea on oikein suostutella äidiksi ihmistä, jolle ei ole tullut mieleenkään, että sellaiseksi tekisi mieli?

H

No nyt tässä on sellainen nainen, joka ei ole koskaan sietänyt lapsia, eikä halunnut lapsia, mutta mulla on niitä kaksi. Antaisin mitä tahansa että saisin käännettyä kelloa, enkä olisi taipunut miehen ja suvun edessä tekemään lapsia.

Tuo eräs vastaaja kirjoitti mielestäni todella hyvin: voit rakastaa lapsia ja silti katua joka päivä sitä että teit ne. Ajan kanssa piti kuulemma helpottaa, kunhan lapset vaan kasvaa niin aina vaan piti olla helpompaa. Ei ole. Lapset on kohta teinejä, eikä nämä omat ajatukset ole muuttuneet yhtään miksikään. En suosittele kenellekään lasten tekoa, jos ei lapsista ole koskaan pitänyt, eikä niitä halunnut.

Luin avauksesta vain otsikon. Näin on käynyt monelle muullekin. Life is life.

Olen lapseton nainen. Ihmettelen naisia, jotka eivät pidä lapsista. Itse pidän kaikista lapsista ja lapset pitävät minusta. Omia ei ole kun ei ole miestä. 

Äidin rakkaus lapsiaan kohtaan on jotain minkä voi tajuta vasta kun on äiti. Nimimerkillä kokemusta löytyy.

Älä usko näitä lässyttäjiä. Et voi tietää etukäteen kiinnytkö vai murhaatko lapsesi vauva-iässä. Joten, jos yhtään epäilyttää - tee abortti! jos tiedät ettei tule tukiverkkoja - tee aboortti! jos tiedät että mies ei ole yhtään kiinnostunut ja on huithapeli - tee aboirtti!

Et voi tietää päädytkö murhaamaan lapsesi lopunväsyneenä.

Oma on aina eri asia. Jos koet ettet halua pitää lasta; anna adoptioon. Siellä on monta perhettä jonossa

Ei tarvi pitää lapsista yleisesti pitääkseen omasta lapsesta!

Opin rakastamaan vaikka raskausaika olikin kurjaa enkä heti kiintynyt vauvaan, kunnolla vasta vuoden paikkeilla. En poiskaan antaisi ;)

Niin ja lässytystä en edelleen harrasta, vain vähän ja ainoastaan oman kanssa. T. 4

Oma lapsi on aina oma ja maailman paras lapsi. Vieraat lapset.. Njeh. Itse en ole lapsirakas, mutta omia rakastan.