Olen raskaana enkä pidä lapsista :|

Yhdyn edellisiin :)

Minä en ole oikein koskaan pitänyt lapsista, satuin vain saamaan lapsirakkaan miehen. Nyt lapsia neljä ja nämä omat ovat todella rakkaita. Mutten edelleenkään ole mikään lapsille lässyttävä täti-ihminen ja vieraat lapset käyvät joskus todella hermoille. Ja neljällä lapsella on todella paljon kavereita.... mutta vastauksena sinulle, oma lapsi on ihan eri asia kuin lapset noin yleensä.

Minä odotan jo toista lastani, enkä vieläkään pidä muiden lapsista. Omat ovat ihan eri asia. Mutta sekin on sitten eri asia, jos et pidä ajatuksesta, että sinusta tulee äiti.

Voin kertoa että kaverini oli samassa tilanteessa 15-vuotiaana ja harkitsi aborttia. Ensimmäisen vuoden lapsen isä hoiti vauvaa. Sen jälkeen kaveri yhtäkkiä kiintyi lapseen ja äitiys kasvoi ja vahvistui koko ajan. Nykyään hän on ammatiltaan lastenohjaaja ja heillä on kolme lasta. Heillä on myös hyvä tukiverkosto molempien vanhemmista.

Päätöshän on toki sinun mutta kannattaa miettiä tarkkaan ja punnita molemmat vaihtoehdot. Onko sulla joku läheinen jolle kertoa ja joka olisi tukena?

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 22:42"]Voin kertoa että kaverini oli samassa tilanteessa 15-vuotiaana ja harkitsi aborttia. Ensimmäisen vuoden lapsen isä hoiti vauvaa. Sen jälkeen kaveri yhtäkkiä kiintyi lapseen ja äitiys kasvoi ja vahvistui koko ajan. Nykyään hän on ammatiltaan lastenohjaaja ja heillä on kolme lasta. Heillä on myös hyvä tukiverkosto molempien vanhemmista.

Päätöshän on toki sinun mutta kannattaa miettiä tarkkaan ja punnita molemmat vaihtoehdot. Onko sulla joku läheinen jolle kertoa ja joka olisi tukena?
[/quote]

Niin ja jatkan vielä että itselläni on päinvastoin. Olen aina ollut lapsirakas ja työkseni hoidin lapsia mutta kun oman sain, ei enää kiinnostanut muiden lapset. Että niinkin päin voi käydä.

No mutta jos joku onkin pitänyt lapsista ennen omiaan, niin yleensä sekin piirre näyttää tehokkaasti karsiutuvan kun henkilö saa omia, aivan samoin käy uusperheissä että miehen lapsista voi pitää  mutta kun saa oman niin sitä miehen lasta tai lapsia alkaa inhota sydämensä pohjasta, näin olen usein lukenut. Usein jopa lasten isälle käy niin ja on myös tavallista ja normaalia että myös ydinperheessä esikoinen alkaa tuntua vaikealta ja rasittavalta kun tulee toinen.

Eli on aivan normaalia inhota lapsia, mutta yleensä omaansa rakastaa.

Sama mulla. Lapset on jotenkin aina olleet mun mielestä jotenkin vaikeasti ymmärrettäviä ja - lähestyttäviä, enkä mä ole ikinä osannut mennä niiden juttuihin mukaan ja en todellakaan harrasta lässyttelyä, yök. Sitten sain esikoiseni ja jotenkin se oma lapsi on ihan eri juttu. En todellakaan kadu äitiyttäni( paitsi joskus, kun ovat jo teini-iässä), musta vaan tuntuu, että mun elämästä puuttuisi iso-osa ilman lapsia ja varmasti olisin vielä itsekkäämpi ilman heitä. En ikinä myönnä tätä kuin anonyyminä, mutta lapset ovat jonkinverran pehmentäneet mua:)

Up.

Tee abortti. Toi on ihan bullshittiä, että oma lapsi on eri asia. Millä tavalla?! Samat kitinät ja raivarit ja sotkut ja tappelut kuin muillakin kakaroilla. Omaa lasta toki rakastaa, mutta ei se ole sen arvoista. Rakastan minä isäänikin (alkoholisti), mutta en haluaisi päivääkään elää hänen kanssaan.

Olin sinun tilanteessasi ja taivuin ympäristön painostukseen ja juuri noihin "oma on eri asia"- löpinöihin. Virhe. Suuri virhe. Adoptio ei ole vaihtoehto, koska mies ei sitä halua. Ja toisaalta, kyllä, rakstan lastani. En pystyisi hänestä luopumaan. Mutta silti joka päivä toivon, että aikaa voisi kääntää taaksepäin. (Lapsi on 1,5v.).

Varmaankin opit rakastamaan lastasi.

Mutta se on huono asia, ei hyvä.

Mieti, millaista on emotionaalisesti kiinni jossakin, mitä ei voi lainkaan sietää. Jokainen päivä on raskas, ja silti joudut uskottelemaan itsellesi, että juuri tätä halusit. Muutakaan kun et siinä tilanteessa voi.

Minä pidän lapsista, mutta tekisin silti abortin hetkeäkään epäröimättä.

Kyse on siitä, haluaako lapsen ja pystyykö olemaan hyvä vanhempi.

Oletko varma, että et pidä lapsista, vai että et pidä lapsiperhe-elämästä? Nämä mammapalstat ja kaiken maailman mammabloggaajat sekä valitettavan suuri osa reaalielämänkin mammoista antavat hyvin yksiuloitteisen kuvan äitiydestä. Elämän ei ole pakko olla yhtä lässynläätä, tuulihousua, perhekahvilaa ja Puuhamaata, marttyyriutta. Suosittelen sinulle, että etsit inspiroivia äitejä, joko lähipiiristäsi tai vaikkapa mediasta. Vaikka saat lapsen, voit tehdä elämästäsi silti itsesi näköistä, ja tämä auttaa sinua tottumaan lapsen kanssa elämiseen ja näkemään oman lapsesi paremmassa valossa. 

Tee abortti. Jos et pidä lapsista, älä tee niitä. Yksinkertaista. Älä kuuntele mammoja jotka vouhottavat että oma on eri asia. Mitä jos alat vihaamaan sitä lasta?

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 23:02"]

Vaikka saat lapsen, voit tehdä elämästäsi silti itsesi näköistä, ja tämä auttaa sinua tottumaan lapsen kanssa elämiseen ja näkemään oman lapsesi paremmassa valossa. 

[/quote]

Paskapuhetta. 

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 23:06"]

[quote author="Vierailija" time="20.11.2014 klo 23:02"]

Vaikka saat lapsen, voit tehdä elämästäsi silti itsesi näköistä, ja tämä auttaa sinua tottumaan lapsen kanssa elämiseen ja näkemään oman lapsesi paremmassa valossa. 

[/quote]

Paskapuhetta. 

[/quote]

Ei ole. Ainakaan ei ole mahdotonta sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole katkera, laiska ja paskamainen perusluonne, vaan tahtoa ja päättäväisyyttä. Jos rakastaa omaa elämäänsä, on helpompi rakastaa myös lastansa.

Eikö lapsenvihaajat muka pidä ajatuksesta, että he saisivat lapsen: siinähän heillä olisi vihaamansa ihmisryhmään kuuluva henkilö, jota he voisivat kiusata yllin kyllin seuraavat 18 vuotta...

Vaikka te ei-lapsiystävälliset pitäisittekin siitä omasta lapsestanne niin muistakaa, että joudutte silti olemaan enemmän tai vähemmän muidenkin lasten kanssa tekemisissä. Tarkoitan siis lapsen kavereita ja päiväkoti- ja koulutapahtumia. Eri asia tietty on, jos olette päättäneet sulkeutua mielenosoituksellisesti huoneeseenne aina kun kersan kaveri tulee kylään tai skipata kaikki päiväkodin ja koulun kevät- ja joulujuhlat ym. mut se olis jo vähän noloa

Lasta ei pidä tehdä jollei sitä oikeasti halua. Simple as that. Muu vaihtoehto ei ole oikein lasta kohtaan. Liian paljon on lapsia, joiden vanhemmat eivät välitä.