Tuntuu, että en elä haluamaani elämää

Onko muilla samaa tunnetta?
Tuntuu, että elämäni junnaa paikallaan. Minulla on tavoitteita, mutta nekään ei ole mahdollista toteuttaa heti (esim. opiskelupaikka, johon haku vasta keväällä, alkaisi elokuussa).

Muutenkin on olo, että haluaisi toteuttaa kaikki unelmat, mutta ei kykene (eikä kai tietenkään tarvitsekaan).

Vai onko se sitten niin, kuten sanotaan, että unelmat ovat unelmia vain niin kauan, kun niitä ei ala toteuttamaan? 

Olen aina ollut melko miellyttämishaluinen varsinkin vanhemmilleni. Joskus tämä häiritsee elämää.