Koulujen luokkaretket ja niihin liittyvä häsellys

Olen tässä jo pitkään ihmetellyt, että miksi pitää järjestää kaikkea ihme sähellystä, rojumyyjäisiä, laaduttoman vessapaperin ja pahanmakuisten karkkien myyntiä mukuloiden luokkaretkirahastoa varten? MIKSI sen pitää olla niin vaikeeta? Eikö vois vaan saada tilinumeron, johon kukin laittaa sopivaksi katsomansa summan ja sitten katsotaan paljonko saatiin kokoon. Luokkaretki suunniteltaisiin kerätyn summan mukaan ja jos ei saada tarpeeksi kokoon, niin voi voi, ei sitten mennä sinne retkelle joka helkutin vuosi.

Viimeksi puhuttiin koulussa vuosittain järjestettävistä markkinoista, (koko koulun markkinat, joissa kaikki oppilaat, korjaan: oppilaiden äidit, saavat järjestää jotain rojua myytäväksi ja keräävät rahaa luokkaretkirahastoon) ettei ei siitä juurikaan jää mitään käteen kun sinne osallistuttu. Mietittiin, että onko järkeä osallistua ollenkaan. Mutta voi kyynel, kun meijän pikku Tyttiselinamussunmassu pettyy, jos meillä ei ole tänä vuonna olekaan pöytää siellä markkinoilla.. kyllä teidän nyt täytyy järjestää se myyntipöytä sinne.

Voi elämä.. jos Tyttiselinamussunmassun mielenterveys on noin heikoissa kantimissa, voiskohan äitee sitten hoitaa ne markkinat ihan ite. Tai hommata mukulalleen asianmukaista apua.

Miehet vetäytyy näistä hommista ihan tyynesti takavasemmalle, yksikään täyspäinen ukko ei noihin keräysasioihin osallistu ja syynä on ihan toi mammamafia, joka vetää överit joka v..n kerta. Ja kun yrität tehdä saman kuin miehet, alkaa ihmettely: Mut hei, millanen äiti sä oot, kyllä sun pitää osallistua!

En vaan helv.. jaksa mennä käkkimään sinne myyntikojun taakse, neuloa sukkia myyntiin, leipoa pullaa, tuoda rojua arpajaisvoitoksi. Ei-vois-vähempää-kiinnostaa. Ja sori, mun lapset ei tartte luokkaretkeä jonnekin makeistehtaalle joka vuosi.

Ei mulla muuta, heipat vaan Tyttiselinamussunmassun äiteelle.