Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Käräytin vaimoni pettämisestä!
10.10.2014 |
Olen ihan shokissa, käräytin tänään (eilen, vuorokausi vaihtui juuri) rakastamani naisen pettämisestä. Liittomme on ollut mielestäni onnellinen ja minä ainakin olen rakastanut vaimoani joka solullani ja niin olen vaimonikin kuvitellut tekevän, aina viimeviikkoihin asti. Olen tällä hetkellä hotellissa, koska en voinut jäädä kotiin yöksi. Mieli luonnollisesti ihan sekaisin ja tunteet vaihtelevat laidasta laitaan ja unesta ei luonnollisesti tietoakaan. Vetäisin pääni täyteen, mutta olo on niin huono, että en pysty edes alkoholia juomaan.
Vaimoni alkoi noin vuosi sitten käymään vesijumpassa ja se oli tietenkin minusta ok ja suorastaan hieno juttu, että hän innostui taas liikkumaan, lapsen syntymän jälkeen kun hän ei ollut juurikaan liikuntaa harrastanut ja sitä kautta paino oli hieman noussut, tosin minua ei muutaman kilon painonnousu juurikaan haitannut. Jumppaa oli tosin vain kerran viikossa, mutta ajattelin, että josko hän saisi siitä kipinän ja alkaisi käymään myöskin kanssani lenkillä. Lenkkeilystä hän ei kuitenkaan innostunut, mutta vesijumpassa kävi tunnollisesti ja siitä kuulemma tykkäsi.
Kun hän tuli vesijumpasta laittoi hän aina ensimmäiseksi märät simmarit ja pyyhkeen kylppäriin kuivumaan. Pari viikkoa sitten, kun hän tuli jumpasta kotiin meni hän normaalisti kylppäriin, mutta saman tien hänen kännykkänsä soi eteisen pöydällä, johon hän sen jätti. Vaimo ampaisi kuin ohjus puhelimeen jota hieman ihmettelin. Ampaisu kuitenkin taisi olla turha, sillä soittaja oli hänen äitinsä, joka tunnetusti ei lyhyitä puheluita soita. Samalla kun äiti jorisi vaimolleni niitä näitä, minä menin vessaan (kylppäri samassa) kuselle. Kustuani huomasin, että pyyhe ja simmarit lojuivat pyykkikorin päällä, joten ajattelin nostaa ne siinä samalla telineeseen kuivumaan. Kun otin ne käteeni yllätyin, kun molemmat oli rutikuivat. Olin kuin puulla päähän lyöty ja huulipyöreänä istahdin pöntölle ja mietin, että miten se voi olla mahdollista. Ajattelin ensin, että jos hänelle oli tullut jotain mutkia matkaan, mutta se ei oikein natsannut, kun hän kerkesi sanomaan tullessaan, että "olipa taas mukava jumppa".
Samantien alkoi kauhuskenaariot pyöriä mielessäni. Mitä jos koko jumppaa ei olekaan, vaan hän onkin käynyt kokoajan jossain aivan muualla. Heitin pyyhkeen ja simmarit takaisin pyykkikorin päälle ja poistuin vessasta. Kun tulin vessasta, yritin olla, kun en olisi simmareita ja pyyhettä noteerannut millään tavalla ja kysyin vain puhelun jälkeen, että "mitäs äitelläs tällä kertaa". Puhelun jälkeen hän meni vessaan/kylppäriin ja laittoi, sekä simmarit, että pyyhkeen suoraan pyykkikoriin. En puhunut havainnoistani mitään, mutta mielessäni pyöri kyllä monenlaisia skenaarioita.
Viikko sitten, kun hän tuli taas jumpasta, niin hän toimi taas kuten ennenkin, eli vei pyyhkeen ja simmarit kuivumaan kylppäriin. Kävin myöhemmin kusella ja totesin, että märkiä oli molemmat. Se ei kuitenkaan mieltäni rauhoittanut, vaan pikemminkin päinvastoin ja edelleen päässäni pyöri monenmoiset eri vaihtoehdot, jotka kuitenkin aina päätyivät siihen, että hänellä on joku toinen. Päätin ottaa asiasta selvää ja kerroin että kaverini tarvii ensi torstaina (eilen) remonttiapua ja että olen jo luvannut häntä jeesata ja sopinut äitini kanssa, että vien tyttäremme siksi aikaa hänelle hoitoon. Vaimolleni se oli ok ja niin myös tehtiin.
Vein eilen tytön äidilleni ja menin samantien Hertzille, josta olin jo aiemmin varannut itselleni auton. Vuokra-autolla ajoin sitten asuntomme lähelle passiin ja odotin, että vaimoni lähtee jumppaan, niin kuin hän sitten tekikin ja minä lähdin perään (pari autoa päästin väliin). Alkumatka olikin uimahallin suuntaan, mutta vähän ennen hallia hän kääntyikin toiseen suuntaan ja päätyi erään kerrostalontalon, eteen. Hän jätti auton kerrostalon eteen parkkiin ja meni rappuun. En nähnyt mihin kerrokseen hän meni. Jäin autoon odottamaan ja soitin samalla äidilleni, että tuli vähän mutkia matkaan, voiko lapsi jäädä hänelle yöksi. Äitini oli luonnollisesti hämillään käänteestä, mutta sanoi, että toki toki voi jäädä. Sanoin hänelle, että kerron vähän tarkemmin huomenna, että nyt en kerkiä.
Vaimoni tuli reilun tunninpäästä kerrostalosta yksinään ja lähti saman tien kohti kotia. Minä palautin vuokra-auton ja ajoin omallani kotiin. Hän yllättyi, kun tulin yksin kotiin. Kysyin samantien, että mites jumpassa meni, johon hän vastasi, että ihan virkistävää niin kuin aina. Kysyin, että sinä siis olit jumpassa, johon hän vastasi että tottakai miten niin? En pystynyt enää pidättelemään, vaan latasin kurkkusuorana, että "no vittu kun sä et ollu missään jumpassa vaan ******ssa *******tie ** *rapussa!" Vaimoni meni ihan vaikeaksi ja yritti änkyttää, että kyllä hän jumpassa oli, mutta kun kerroin seuranneeni häntä kyseiseen osoitteeseen meni hän ensin ihan hiljaiseksi ja sen jälkeen yritti vielä änkyttää, että "vakoilet sä mua". Sanoin siihen, että on sulla vittu kaiken tän jälkeen pokkaa alkaa vielä mua syyllistämään. jonka jälkeen hän olikin aika nöyrää tyttöä.
Kerroin hänelle, mistä epäilykseni lähti liikkeelle ja kysyin suoraan, että oliko hänellä toinen mies ja oliko koko jumppa valetta. Hän yritti ensin kieltää kaiken ja yritti selittää, että kyseisessä osoitteessa asuu hänen naisystävänsä, jolloin kysyin häneltä heti, että kuka ja puhelinnumero. Hetken hän yritti vielä kierrellä ja kaarrella, kunnes rupesi itkemään ja myönsi, että hän on vuoden verran tapaillut toista miestä ja vesijumppa oli pelkkä peite, siellä hän ei ollut kertaakaan käynyt. Luonnollisesti olin aivan järkyttynyt ja huusin kurkku suorana, että kuinka vitussa sä voit tehdä mulle näin ja ampaisin ovesta pihalle ja nyt olen siis täällä hotellissa.
Olen pahoillani, että tästä tuli näin pitkä vuodatus, mutta minun oli pakko avautua jonnekin. Olen oksentanut täällä hotellissa kaksi kertaa ja itkenytkin ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen. Olo on totaalisesti sekaisin. Avauduin nimenomaan täällä, koska vaimoni pyörii vauvafoorumilla päivittäin ja halusin tuoda hänelle tiedoksi sen, kuinka paljon hän on minua tällä teollaan satuttanut.
Minulla ei ole hajuakaan, miten tästä eteenpäin. Huomenna (tänään) pitäisi mennä töihin ja hakea tyttö äidiltäni ja hänellekin jotain kertoa. En tiedä, olo on aivan kauhea ja olen aivan sekaisin...
Kommentit (35)
Täähän on ihan identtinen tyylillisesti esim sen yhen tarinan kanssa, jossa nainen yllätti miehensä toisen kanssa mennessään hakemaan kotiin jäänyttä lompakkoa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittajan sukupuoli on sivuseikka, koska ketju on suunnattu naisille. Itse veikkaisin heviprovoilijamiestä. Jotta ketju rullaisi, niin pitää olla naisiin vetoavaa tunteikasta juttua. Mutta mutta .....
Liian pitkä, eihän tuota kukaan jaksa lukea.
Uskottavuus, mies muka menee hotelliin ja ensimmäinen asia mitä tekee on kirjoittaa romaanin av-palstalle
Kun ei ollut vakiokommenttia niin laitan sen sitten:
"Mitä sä teit jotta sen oli pakko tehdä noin?"
Toisekseen, voisin itsekin vuodattaa pahaa oloa epämiehekkäästi kirjottamalla tunteellisesti ylipitkän vuodatuksen. Oman poikani opetan kyllä tappelemaan ja tappamaan, sehän on taas nykypäivän monikulttuurista miehekkyyttä. M40
Minusta ihan äijämäistä tekstiä.
Mutta aika vittumainen tilanne. Olisi mielenkiintoista tietää, onko naisella edes pokkaa pyytää anteeksi.
Puuttuu muuten toinenkin joka ketjuun kuuluva fraasi: Jätä se sika!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas perjantai eli sama provoilla vauhdissa. Sama kuin se miehen salakännykkä ja mitä näitä nyt on ollut. Niin tunnistettavissa. Ja eilen muuten tuli cheaters kello 23 liekö siitä saanut idean uuteen provoon ;)
V¤%&U TE PROVOHUUTELIJAT PILAATTE NYKYÄÄN KAIKKI KETJUT! Ja sitten nämä "ei voi olla mies", "naismaista tekstiä". Jep jep, koska miehet eivät tunne, eivät ole shokissa eivätkä ainakaan kirjoita. Oikea suomalainen mies menisi ostamaan pullon kossua ja vetämään päänsä täyteteen. VOI H**VETTI!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, aloittaja tässä jälleen. Täytyy kyllä heti kärkeen sanoa, että ensimmäisen kerran kahteen viikkoon hymy nousi edes hiukan huulilleni kun tätä ketjua lueskelin. Umpisurkealle aineenkirjoittajalle ja äidinkielestä aikoinaan ehdot suorittaneelle oli kyllä itsetuntoa nostattavaa lukea, että noin hyvin kirjoittava ei voi olla mies :). Myös epäsuora viittaus Hemingwayhin oli kyllä itsetuntoa hivelevää luettavaa. Kumpa entinen äidinkielen opettajani vielä eläisi, niin varmasti olisin postittanut hänelle nuo kommentit ;)
Tällä palstalla ilmeisesti provoaminen on aika yleistä, tai ainakin siitä epäily, koska moisia kommentteja, sekä kommenttia kritisoivia kommentteja ketjussa näkyy melko runsaasti olevan. Luin itse kirjoitukseni uudelleen löytääkseni siitä sen feminiinimmän tulokulman, joka sai sukupuoleni oikeellisuutta epäilemään ja täytyy sanoa, että jotain viitteitä kyllä siihen suuntaan löysinkin. Kun tuota hieman analysoin, niin tulin siihen tulokseen, että vaikka ihan omaa tekstiäni kirjoitinkin, niin alitajuisesti myös tiedostin kirjoittavani naisille. Eli jollain äijäpalstalla (esim futisforum) kirjoitukseni olisi ollut varmasti ainakin hiukan "äijämäisempi". Faktaa nyt kuitenkin on se, että kyllä minulla tuolla jalkovälissä lerssi ja jo aikoja sitten laskeutuneet testikkelit roikkuu. Lerssi ei ole niin mittava, mitä yleensä näkee palstoilla valehdeltavan, mutta ihan riittävän kokoinen, että olen sillä yhden jälkeläisenkin aikaiseksi saanut.
Sitten tähän vakavampaan puoleen. Menin tänään töihin normaalisti ja siellä olinkin ruokatuntiin saakka. Ruokiksella pomoni kysyi, että onko kaikki kunnossa? Vastasin, että ei todellakaan ole ja kerroin lyhyesti, mitä eilen tapahtui. Pomoni sanoi siltä istumalta, että työpäiväsi päättyi tähän ja nyt lähdet viettämään viikonloppua ja selvittämään asioitasi. Hain siis tytön äidiltäni jo puolenpäivän jälkeen ja vein hänet kotiin. Vaihdoin vaimoni kanssa vain pari sanaa ja sanoin, että soitellaan myöhemmin tänään, nyt en kykene keskustelemaan järkevästi, enkä ainakaan rakentavasti, enkä halua lapsen kuullen näistä jutella tässä kohtaa. Sen verran vaimoni kuitenkin sanoi, että ei halua käydä kanssani keskustelua tällä palstalla (oli siis lukenut kirjoitukseni), eikä myöskään halua, että avaudun elämästämme tänne.
Olen nyt siis äidilläni tämän illan ja huomenaamuna lähden viikonlopuksi aivan yksinäni mökille. En ota edes läppäriä mukaan (siellä tosin kenttäkin surkea). Aion olla vain yksinäni ajatusteni ja syksyisen synkkyyden kanssa, yrittäen saada ajatustani edes hieman selkiintymään, että tietäisin miten tästä eteenpäin elämäni jatkuu. Toki siihen vaikuttaa myös se, mitä vaimoni jatkolta haluaa, se kun ei ole minulla vielä lainkaan selvillä. Tänään lupasin siis illalla vaimolle soittaa, kun lapsi on mennyt nukkumaan. Sen jälkeen saan edes vähän selvyyttä siitä, mitä ajatuksia hänellä on jatkon suhteen. Enhän edes tällä hetkellä tiedä, haluaako hän laisinkaan jatkaa yhteiseloamme ja mikä on tämän vesijumppakaiffarin osuus tässä sopassa nyt ja tulevaisuudessa.
Koska juttu on niin pahasti levällään ja alkutekijöissään, kunnioitan sen verran vaimoni mielipidettä (tai en sitä erikoisemmin kunnioita, mutta en halua hankaloittaa asioita), että en ainakaan tässä vaiheessa kommentoi asioiden etenemistä täällä sen enempää, koska en halua enempää mutkistaa jo nyt totaalisen solmussa olevaa dialogiamme.
Kiitokset siis tässä kohtaa kaikille kirjoittajille kommenteistanne. Te toki voitte jatkaa kommetointianne, vaikka minä takavasemmalle vetäydynkin.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 01:59"]
Olen ihan shokissa, käräytin tänään (eilen, vuorokausi vaihtui juuri) rakastamani naisen pettämisestä. Liittomme on ollut mielestäni onnellinen ja minä ainakin olen rakastanut vaimoani joka solullani ja niin olen vaimonikin kuvitellut tekevän, aina viimeviikkoihin asti. Olen tällä hetkellä hotellissa, koska en voinut jäädä kotiin yöksi. Mieli luonnollisesti ihan sekaisin ja tunteet vaihtelevat laidasta laitaan ja unesta ei luonnollisesti tietoakaan. Vetäisin pääni täyteen, mutta olo on niin huono, että en pysty edes alkoholia juomaan.
Vaimoni alkoi noin vuosi sitten käymään vesijumpassa ja se oli tietenkin minusta ok ja suorastaan hieno juttu, että hän innostui taas liikkumaan, lapsen syntymän jälkeen kun hän ei ollut juurikaan liikuntaa harrastanut ja sitä kautta paino oli hieman noussut, tosin minua ei muutaman kilon painonnousu juurikaan haitannut. Jumppaa oli tosin vain kerran viikossa, mutta ajattelin, että josko hän saisi siitä kipinän ja alkaisi käymään myöskin kanssani lenkillä. Lenkkeilystä hän ei kuitenkaan innostunut, mutta vesijumpassa kävi tunnollisesti ja siitä kuulemma tykkäsi.
Kun hän tuli vesijumpasta laittoi hän aina ensimmäiseksi märät simmarit ja pyyhkeen kylppäriin kuivumaan. Pari viikkoa sitten, kun hän tuli jumpasta kotiin meni hän normaalisti kylppäriin, mutta saman tien hänen kännykkänsä soi eteisen pöydällä, johon hän sen jätti. Vaimo ampaisi kuin ohjus puhelimeen jota hieman ihmettelin. Ampaisu kuitenkin taisi olla turha, sillä soittaja oli hänen äitinsä, joka tunnetusti ei lyhyitä puheluita soita. Samalla kun äiti jorisi vaimolleni niitä näitä, minä menin vessaan (kylppäri samassa) kuselle. Kustuani huomasin, että pyyhe ja simmarit lojuivat pyykkikorin päällä, joten ajattelin nostaa ne siinä samalla telineeseen kuivumaan. Kun otin ne käteeni yllätyin, kun molemmat oli rutikuivat. Olin kuin puulla päähän lyöty ja huulipyöreänä istahdin pöntölle ja mietin, että miten se voi olla mahdollista. Ajattelin ensin, että jos hänelle oli tullut jotain mutkia matkaan, mutta se ei oikein natsannut, kun hän kerkesi sanomaan tullessaan, että "olipa taas mukava jumppa".
Samantien alkoi kauhuskenaariot pyöriä mielessäni. Mitä jos koko jumppaa ei olekaan, vaan hän onkin käynyt kokoajan jossain aivan muualla. Heitin pyyhkeen ja simmarit takaisin pyykkikorin päälle ja poistuin vessasta. Kun tulin vessasta, yritin olla, kun en olisi simmareita ja pyyhettä noteerannut millään tavalla ja kysyin vain puhelun jälkeen, että "mitäs äitelläs tällä kertaa". Puhelun jälkeen hän meni vessaan/kylppäriin ja laittoi, sekä simmarit, että pyyhkeen suoraan pyykkikoriin. En puhunut havainnoistani mitään, mutta mielessäni pyöri kyllä monenlaisia skenaarioita.
Viikko sitten, kun hän tuli taas jumpasta, niin hän toimi taas kuten ennenkin, eli vei pyyhkeen ja simmarit kuivumaan kylppäriin. Kävin myöhemmin kusella ja totesin, että märkiä oli molemmat. Se ei kuitenkaan mieltäni rauhoittanut, vaan pikemminkin päinvastoin ja edelleen päässäni pyöri monenmoiset eri vaihtoehdot, jotka kuitenkin aina päätyivät siihen, että hänellä on joku toinen. Päätin ottaa asiasta selvää ja kerroin että kaverini tarvii ensi torstaina (eilen) remonttiapua ja että olen jo luvannut häntä jeesata ja sopinut äitini kanssa, että vien tyttäremme siksi aikaa hänelle hoitoon. Vaimolleni se oli ok ja niin myös tehtiin.
Vein eilen tytön äidilleni ja menin samantien Hertzille, josta olin jo aiemmin varannut itselleni auton. Vuokra-autolla ajoin sitten asuntomme lähelle passiin ja odotin, että vaimoni lähtee jumppaan, niin kuin hän sitten tekikin ja minä lähdin perään (pari autoa päästin väliin). Alkumatka olikin uimahallin suuntaan, mutta vähän ennen hallia hän kääntyikin toiseen suuntaan ja päätyi erään kerrostalontalon, eteen. Hän jätti auton kerrostalon eteen parkkiin ja meni rappuun. En nähnyt mihin kerrokseen hän meni. Jäin autoon odottamaan ja soitin samalla äidilleni, että tuli vähän mutkia matkaan, voiko lapsi jäädä hänelle yöksi. Äitini oli luonnollisesti hämillään käänteestä, mutta sanoi, että toki toki voi jäädä. Sanoin hänelle, että kerron vähän tarkemmin huomenna, että nyt en kerkiä.
Vaimoni tuli reilun tunninpäästä kerrostalosta yksinään ja lähti saman tien kohti kotia. Minä palautin vuokra-auton ja ajoin omallani kotiin. Hän yllättyi, kun tulin yksin kotiin. Kysyin samantien, että mites jumpassa meni, johon hän vastasi, että ihan virkistävää niin kuin aina. Kysyin, että sinä siis olit jumpassa, johon hän vastasi että tottakai miten niin? En pystynyt enää pidättelemään, vaan latasin kurkkusuorana, että "no vittu kun sä et ollu missään jumpassa vaan ******ssa *******tie ** *rapussa!" Vaimoni meni ihan vaikeaksi ja yritti änkyttää, että kyllä hän jumpassa oli, mutta kun kerroin seuranneeni häntä kyseiseen osoitteeseen meni hän ensin ihan hiljaiseksi ja sen jälkeen yritti vielä änkyttää, että "vakoilet sä mua". Sanoin siihen, että on sulla vittu kaiken tän jälkeen pokkaa alkaa vielä mua syyllistämään. jonka jälkeen hän olikin aika nöyrää tyttöä.
Kerroin hänelle, mistä epäilykseni lähti liikkeelle ja kysyin suoraan, että oliko hänellä toinen mies ja oliko koko jumppa valetta. Hän yritti ensin kieltää kaiken ja yritti selittää, että kyseisessä osoitteessa asuu hänen naisystävänsä, jolloin kysyin häneltä heti, että kuka ja puhelinnumero. Hetken hän yritti vielä kierrellä ja kaarrella, kunnes rupesi itkemään ja myönsi, että hän on vuoden verran tapaillut toista miestä ja vesijumppa oli pelkkä peite, siellä hän ei ollut kertaakaan käynyt. Luonnollisesti olin aivan järkyttynyt ja huusin kurkku suorana, että kuinka vitussa sä voit tehdä mulle näin ja ampaisin ovesta pihalle ja nyt olen siis täällä hotellissa.
Olen pahoillani, että tästä tuli näin pitkä vuodatus, mutta minun oli pakko avautua jonnekin. Olen oksentanut täällä hotellissa kaksi kertaa ja itkenytkin ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen. Olo on totaalisesti sekaisin. Avauduin nimenomaan täällä, koska vaimoni pyörii vauvafoorumilla päivittäin ja halusin tuoda hänelle tiedoksi sen, kuinka paljon hän on minua tällä teollaan satuttanut.
Minulla ei ole hajuakaan, miten tästä eteenpäin. Huomenna (tänään) pitäisi mennä töihin ja hakea tyttö äidiltäni ja hänellekin jotain kertoa. En tiedä, olo on aivan kauhea ja olen aivan sekaisin...
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin oli naisen kirjoittamaa tekstiä, kirjoitustapa muistutti jopa omaani. Olen mies ja jouduin viime talvena aivan vastaavaan tilanteeseen. Vaimo oli pettänyt ja pitänyt minua pidempää ja minulla oli vahvat epäilykset pettämisestä. Hän kielsi systemaattisesti kolmannen osapuolen olemassaolon. Hän oli viettänyt kaksoiselämää siinä vaiheessa parisen kuukautta. Sain selville missä tämä toinen mies asui ja kun aavistin muutamista seikoista päivän milloin vaimoni ole menossa tapaamaan häntä olin tämän toisen miehen talon läheisyydessä odottamassa vaimoani työpäivän jälkeen. Kun vaimo ilmestyi pihatielle soitin hänelle kysyäkseni missä menet ja milloin tulet kotiin perheesi luokse ? Kylmäverisesti hän valehteli siinä silmieni alla sijaintinsa ja kun pyysin häntä kääntymään taaksepäin sai hän paskahalvauksen, hän paljastui - seisoin lähes hänen takanaan.. Totesi vaan, että nythän tiedät.. Rakastin tätä naista lähes 26 vuotta , mietin rakastiko hän koskaan. Erosimme, lapset kärsivät mutta vaimolleni oli tärkeintä se, että hän oli itse onnellinen. Elämä ei mene aina kuten Strömsöössä.
Niin miksi erosimme ? Isoja syitä ei hänen kertoman mukaan ollut. Rakkaus oli vaan loppunut
Nyt teet äijä silleen, että ensin keräät ittes kasaan, nukut siellä hotellissa, ja lähet huomenna selvittämään asioita muijan kanssa. Kun on asiat selvitelty alustavasti, voit hakea lapsen kotiin, sen on turha kuunnella teijän riitelyä.
Ja koska pettäminen on perseestä, jätät sen muija. Niin ei vaan tehdä toiselle ihmiselle. Ja muistat, ettet irtaannu omista kavereista, vaan lähet niitten kanssa ainakin kerran viikossa seuraavan kuukauden ajan ulos, ettet syrjäydy. Ja teette jotain järkevää, kuten keilalette, juotte kaljaa, etkä enää ajattele entistä vaimoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettäminen ei ole niin iso juttu, tavara ei kulu käytössä. Jatkakaa avoimella suhteella.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:10"]
Ja koska pettäminen on perseestä, jätät sen muija.
[/quote]
Ehdottomuus ja kyvyttömyys anteeksiantoon on myös perseestä. Just sayin'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä samalla oksennusklangilla on ollut niin monta vastaavaa juttua. Ehkä sä "mies" löydät haulla itsellesi vertaistukea.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:10"]
Ja koska pettäminen on perseestä, jätät sen muija.
[/quote]
Ehdottomuus ja kyvyttömyys anteeksiantoon on myös perseestä. Just sayin'.
[/quote]
Luottaisitko ihmiseen, joka on sinua pettänyt, noin yhden vuoden ajan, ja peitellyt koko homman?
Juu..oli niin hienoa tekstiä että...tuskin miehen kirjoittama. Sori vaan. Kusetus taas!
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:31"]
Juu..oli niin hienoa tekstiä että...tuskin miehen kirjoittama. Sori vaan. Kusetus taas!
[/quote]
Vittu mulla menee hermo tähän sherlokkiin joka on joka kejussa päättelemässä että tämä ja tuo aloitus on provo. Miksei mies voi kirjoittaa hienoa tekstiä? Onko Hemingway nainen?
ap mä uskon sua ja toivon sulle voimia.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:18"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:10"]
Ja koska pettäminen on perseestä, jätät sen muija.
[/quote]
Ehdottomuus ja kyvyttömyys anteeksiantoon on myös perseestä. Just sayin'.
[/quote]
Luottaisitko ihmiseen, joka on sinua pettänyt, noin yhden vuoden ajan, ja peitellyt koko homman?
[/quote]
En tiedä, asiasta pitäisi keskustella. Riippuisi pettäjän motiiveista ja siitä, päästäisiinkö tilanteesta yhteisymmärrykseen. Jos sivusuhde olisi ollut vain fyysinen ja pettäjä ei olisi investoitunut siihen millään tavalla, hän ymmärtäisi paljonko tapahtunut olisi loukannut minua ja katuisi tekoaan, ehkä siitä vielä voisi lähteä rakentamaan. En tiedä. Tapauskohtaista.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:34"][quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 02:31"]
Juu..oli niin hienoa tekstiä että...tuskin miehen kirjoittama. Sori vaan. Kusetus taas!
[/quote]
Vittu mulla menee hermo tähän sherlokkiin joka on joka kejussa päättelemässä että tämä ja tuo aloitus on provo. Miksei mies voi kirjoittaa hienoa tekstiä? Onko Hemingway nainen?
ap mä uskon sua ja toivon sulle voimia.
[/quote]
Oon samaa mieltä! "Miten saa kissanoksennuksen nukkamatosta, kissani oksensi" "Muhun ei sun provoilut uppoo"
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:47"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2014 klo 11:09"]
Teksti ehkä on naisellisesti kirjoitettu,
[/quote]
Selvennätkö millä perusteella?
[/quote]
Tuo minuakin kiinnostaisi, siis mikä kohta erityisesti vaikuttaa naismaiselta?
Itse en kyllä huomaa tekstissä mitään naismaisuutta, vaan se vaikuttaa ihan neutraalilta.
[/quote]
Ilmeisesti tunteellisuus/shokki/suru = naismaisuus.
Tosimies menee palstaämmän mielestä itsestään etsimään syitä naisen pettämiseen.