Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitiporukka ahdistaa
27.11.2014 |
Kerron ensin taustaa. Meitä on 8-10 naisen porukka. Tunsimme alunperin toisemme harrastuksen kautta, mutta nyt äitiys- tai hoitovapaalla ollessamme olemme alkaneet tapailla kahviloissa ja toistemme kotona lasten kanssa viikoittain, joskus useamminkin. Olemme kaikki yli kolmekymppisiä, hyvinkoulutettuja ja asumme pääkaupunkiseudulla. Homma on toiminut tosi kivasti päällisin puolin, mutta vähitellen tässä on alkanut tapahtua minusta jotain ihan outoa.
Sattumalta on niin, että minulla on joukon ainoa poika. Kaikilla muilla (yhtä vähän harvemmin tapaamisissa käyvää äitiä lukuunottamatta) on yksi lapsi ja tuo lapsi on tyttö. Oma poikani on tykännyt leikkiä tyttöjen kanssa, hän on rauhallinen ja kiltti, joten mitään stereotyyppistä riehuja -selitystä on turha hakea tähän keissiin. Minua on alkanut aivan suunnattomasti nimittäin ahdistaa näiden muiden äitien kanssa tapaaminen. Tapaamisissa ei kukaan puhu muuta kuin ns. tyttöjuttuja, mistä löytyy ihania mekkoja, miten hurmaavia pienet tytöt ovat, jne. Minäkin ihastelen pienokaisia ja syystä! Poikaani tosin ei kukaan koskaan kehu, vaikka puen hänet kivasti ja olen yrittänyt hänestä ihan ihmistä kasvattaa.
Nuo tyttöjutut olen vielä ihan hyvin jaksanut ja ihailen kovasti sitä, että äidit jaksavat vaatettaa lapsensa kauniisti ja näkevät esim. vaivaa lasten harrastusten ym. suhteen (jotka nekin ovat hyvin, hyvin tyttömäisiä). Mutta nyt tuntuu, etten enää meinaa jaksaa ja olen aina jotenkin kummallisesti pahoilla mielin, kun lähden tapaamisesta. Jutut ovat mennee sellaisiksi, että esim. tytölle ei voi antaa sinistä lasten sateenvarjoa, vaan se oli heitetty pois ja hankittu pinkki, koska "eihän meidän xxxx voi käyttää poikavärejä". Kun pohdiskelin ääneen leikkikeittiön ostamista pojalleni, kommentti oli "no ei ne pojat varmaan niin jaksa kiinnostua kuitenkaan", vaikka kysyin neuvoa siihen, mistä keittiö kannattaisi ostaa. Poikani synttäreille kaikki toivat lahjaksi autoja ja dinosauruksia, mikä oli tietenkin kivaa, mutta yksi toi sitten ruoanlaittovälineet koska "teillä ei varmaan ole mitään tällaista kivaa". Sanomattakin on selvää, että pojallani on leikkiruokaa, hän rakastaa leipomista ja ruoanlaittoa ja siksi minä sitä keittiötä hänelle mietiskelin.
Viimeinen pisara oli se, että nyt yksi äideistä tuli uudelleen raskaaksi ja hän odottaa nyt poikaa. Hän on sanonut olleensa aivan shokissa, siis todella järkyttynyt, poikauutisesta, mutta että hän alkaa nyt pikku hiljaa toipua. Hän tosin miettii, pitäisikö tehdä vielä kolmas lapsi, jotta hän saisi esikoisen mekot kiertoon.
Nämä olivat nyt esimerkkejä, joiden avulla yritän valaista pointtiani. Suurimmaksi osaksi puhutaan siis tyttöjen vaatteista, tyttöjen väreistä, tyttöjen kampauksista, tyttöjen harrastuksista ja ihaillaan pieniä tyttöjä.
Ennen kuin kukaan alkaa haukkua minua kateelliseksi, niin voin kertoa, että poikamme on kallein aarteeni ja häntä odotettiin pitkään. En ole kateellinen tytöistä, enkä aio hankkia lisää lapsia.
Mitä ajattelette?
Kommentit (79)
Kuulostaa tylsältä, onko sinulla muita kavereita? Tai siis itse en jaksaisi noin pinnallista diipadaapailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassuja ootte :D Tilanne tasottuu kun toinen kierros alkaa ja poikiakin ehkä... Tapaamisetkin harvenee kun arki on täyttä eikä yhteisiä aikoja niin helposti löydy. Kivoja porukoita tuollaiset mammaringit on, pidä kiinni :)
Voiko tuo olla totta :O Kuulostaa ihan köykäiseltä fiktiolta...
Kuulostaa ahdistavalta porukalta vaikka siellä juteltaisiin leikkiautoista ja poikien Spiderman-paidoista. Hanki parempia ystäviä!
No kyllähän mäkin ultrassa sanoin kätilölle kun sanoi pojan olevan tulossa että pojat kyllä jää laitokselle (ensimmäinen siis tyttö ja tuolloin 5v). Mut nyt kun vanhin on 18v ja nuorin 12v, niin todellakin olen onnellinen ettei tartte toista tytön murkkuikää katella (hirveintä oli 13-16v . :D ja poika muutenkin ollut miljoona kertaa helpompi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy sanoa, että melkoisen erikoiselta minun korvaani kuulostaa ystäväporukkasi. Minulla on kolme poikaa ja toive tytöstä, joskin poika on ihan yhtä tervetullut. Ystävilläni on ehkä enemmän tyttöjä toistaiseksi, ja ne pari poikaa ovat vielä vauvoja. En ole yhtään tuollaiseen törmännyt.
Anteeksi, en osaa antaa mitään neuvoja, halusin vain sanoa, ettei tuo ihan tavalliselta kuulosta.
Ottaisin asian puheeksi arvon rouvien kanssa. Kerro, miltä sinusta tuntuu. Olen itse tässä elämäni aikana todennut, että jos joku asia vaivaa, ei kannata jäädä miettimään, vaan kerää rohkeutta ja ottaa asian puheeksi asianomaisten henkilöiden kanssa.Jos hyvin käy, he ymmärtävät ja jos huonosti käy he eivät ymmärrä ja loukkaantuvat. Silloin kannattaakin jo miettiä, haluaako tuollaisten kanssa viettää aikaa. Ymmärrän kyllä, että siihen liittyy paljon paineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en kyllä jaksaisi viettää aikaa noin sekopäisessä porukassa.
Onhan se täällä av:llä käynyt selväksi, että mammojen mielestä pojat eivät ole minkään arvoisia. Tyttöjä niiden pitää olla, tytölle on nimet mietitty jo teini-iässä, tyttöjä on niin kiva pukea ja kammata jne ad infinitum (& ad nauseam)! On tainnut mammoilla nukkeleikit jäädä lapsuudessa kesken, kun niitä pitää vielä aikuisiässä leikkiä oikeiden vauvojen kanssa.
Tämä kaikki oli minulle ihan uutta, ei ollut tällainen tullut mieleenkään ennen kuin aloin av-palstalla käydä. Itselläni on poika - olin toivonut poikaa ja pojan sain! Lisää lapsia ei tule, sieltähän voisi tulla vaikka tyttö, herra paratkoon! En halua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulisin hulluksi tuollaisessa seurassa, jokainen toki tyyllillään. Minä en jaksaisi kuunnella tuollaista lässytystä päivästä toiseen.
"No kyllähän mäkin ultrassa sanoin kätilölle kun sanoi pojan olevan tulossa että pojat kyllä jää laitokselle (ensimmäinen siis tyttö ja tuolloin 5v)"
Hyi hemmetti. Millainen ihminen voi edes sanoa noin kun juuri näkee oman lapsensa ruudussa? Vauvoja ei enää todellakaan pidetä ihmisinä vaan jonain ihme esineinä, joita pitäisi voida tilata ja muokata itselle mieluisaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä olisi toinen pienen pojan äiti pääkaupunkiseudulta :) En jaksaisi tuollaisia ihmisiä ympärilläni kuin ns. mammaporukkasi
Oudolta kuullostaa! Meillä nuorin kolmesta (ensin kaksi tyttöä), on poika ja minusta poikien vaattet ovat nykyään todella kivoja, "puhumisen arvoisia", mikäli nyt vaatteista ja väreistä ym. haluaa puhella. Samoin poikien tekemiset/puuhat. Meidän poitsu myös suht. rauhallinen palapelien tekijä ja kirjojen lukija...joten ei mistään rasavilleistä voi jokaisen pojan kohdalla puhua. Ja meillä nimenomaan poikaamme on kyllä ihasteltu ja huomioitu. Enpä ole itse törmännyt moiseen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole yhtään outo ja minulla on samat tunteet
En vain jaksa tuota pientä kilpailua kenen tytär on puettu kauniimmin
Kiitos teille! Minulla on omia, ihania ystäviä, joiden kanssa en koskaan, ikinä voisi kuvitella tällaista. Mutta he ovat työelämässä ja tämä porukka muodostui äideistä, jotka ovat kotona. Koska omassa ystäväpiirissä ollaan aina oltu tosi sensitiivisiä (on ollut lapsettomuutta, sairautta, eroja ja vaikka mitä), niin olen aivan todella ihmeissäni ja mietin, että onko äitien elämä tällaista oman kuplani ulkopuolella ;) no ei ilmeisesti ole.
Minusta on mukavaa tavata päivällä muita äitejä, mutta tämä poikavastaisuus ja tyttömyönteisyys on jotenkin tosi raskasta. En ole ihan varma, kannattaako tätä asiaa nostaa esille. Rakkaiden, luotettujen ihmisten kanssa se käy, mutta me äidit olemme tunteneet toisemme vasta aika vähän aikaa ja jotenkin tuntuu vaikealta uskoa saavani ymmärrystä, kun nytkään kukaan ei huomioi minun tunteitani.
Olen aika yllättynyt siitä, että tässä on kyse aikuisista, koulutetuista naisista.
ap
Onneksi omat lapset ovat jo isompia. Äitiporukoissa aikoinani olisin kyllä mieluiten puhunut vaikka politiikasta ja ilmastonmuutoksesta kuin kyllästymiseen asti juuri tuota diipadaapaa vaatteiden väreistä ja jostain jäähylle vai ei tai rintaraivareista tms. Kiitos, ei muuta.
Tuohon sukupuoliasiaan en osaa ottaa kantaa, mutta noin muuten kuulostaa todella tylsältä porukalta. Itse en ole koskaan voinut sietää tuollaisia mammaklubeja, joissa kälätetään koko ajan vain lapset sitä ja lapset tätä -juttuja.
Hyi kamala, kuulostaapa tylsiltä tapaamisilta! En ikinä jaksaisi keskustella toisten aikuisten kanssa jostain lasten vaatteista, leluista tai harrastuksista, saati sitten että melkein koko tapaaminen jauhetaan niistä! Huhhuh, minä oon aina viimeiseen asti vältellyt kaikenmaailman mammakerhoja ja -kahviloita, ja yrittänyt keksiä valkoisia valheita, miksi en voi alkaa käymään jonkun tuttavaäidin kanssa niissä. Tuo olisi pahin kauhuskenaarioni, että joutuisin ap:n kertoman mukaiseen mammatapaamiseen!!
Muista varjella itseäsi ja poikaasi, ettei vain poikasi ala aistia ettei kuulu porukkaan tai jos mammat alkavat suhtautua kielteisesti. Ja ap hyvä, ikävä kyllä koulutus ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. 6 laudaturia kirjoittanut voi olla sosiaalisilta taidoiltaan aivan älykääpiö.
Tee miten parhaaksi näet. Itse en jaksaisi tuollaista tuntiakaan. Voimia! <3
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä olette? :)