Lue keskustelun säännöt.
Ensiasunnon ostaminen, parisuhde miltein karille..
19.11.2014 |
Myönnän. Olen perisyntinen nainen. Haluan rakentaa oman pesän.
Aloitimme mieheni kanssa ensiasunnon etsimisen 4 kk sitten. Olemme tähän mennessä käyneet 28 eri asunnon näytöllä. Mukana yksityisiä ja julkisia näyttöjä. Kolme tarjoustakin ollaan jo tehty, mutta ei ole kauppaa saatu vielä aikaiseksi.
En olisi mitenkään voinut uskoa, miten raastava tämä kokemus voi olla. Kuten aluksi sanoinkin, minulla on tällä hetkellä jostain syystä aivan valtava pesänrakentamisvietti. Näen lähes jokaisessa katsomassamme kodissa jo omat huonekalumme ja remontitkin olen mielessäni tehnyt jo moneen kohteeseen.
MUTTA
Miehelleni ei kelpaa mikään asunto. Kaikissa tuntuu olevan jotain vikaa. Ja ne kolme tarjousta mitkä olemme tehneet ovat olleet aika alimittaisia. Mieheni ei ole suostunut kuin omaan tiettyyn summaan per asunto ja sillä ollaan menty (toki asunnon/talon hintaluokka karkeasti huomioiden). Ei mitään vastatarjouksia ole mieheni myyjiltä halunnut.
Parisuhteemme alkaa pikkuhiljaa olla aikamoisella koetuksella. Jaksan kuitenkin vielä tutkia oikotietä päivittäin ja joka sunnuntai aina pieni toivon kipinä kun lähdetään näyttöjä kiertämään. Mutta kun joka kerta saa pettyä niin ei tätä kohta enää jaksa! Miksi ihmeessä miehelle ei voi kelvata mikään asunto? Laina tulisi 50-50 joten en siis ole miehelläni mitään ostattamassa. Päätös tulee tietysti olla yhteinen, mutta nyt alkaa tuntumaan siltä, että se on sitten miehen päätös eikä minun tai meidän.
Kyllä vituttaa ja rankasti. Tämän piti olla ihanaa aikaa, kierrellä etsimässä omaa kotia, nythän on vielä ostajan markkinat! Mutta ei. Pettymystä pettymyksen perään.
Kommentit (11)
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 23:30"]
Miehesi ei taida olla vielä kovin varma yhteisen asunnon ostosta? En tosin minäkään olisi alle puolen vuoden seurustelulla. Oletteko asuneet minuuttiakaan oikeasti yhdessä arkea viettäen?
[/quote]
Tuota olen jo itsekin pohtinut ja mieheltäni myös asiaa kysynyt. Kuulemma haluaa ostaa kanssani kodin, mutta ei vaan ole löytänyt sellaista mistä pitäisi.
Olemme seurustelleet nyt 4 vuotta ja asuneet yhdessä vajaa 3 vuotta joten siitäkään ei pitäisi kiikastaa. Mistä otit tuon puoli vuotta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samassa tilanteessa, ollut jo vuosia. Ainoa ero, että emme ole selvinneet edes näyttöihin! Mulla alkaa jo toivo mennä, siis ihan oikeasti. Kaipaan niin omaa pihaa ja rauhaa, eikä varaa ole rakentaa uutta, ja tässä sitä ollaan. Mies löytää viat jo ilmoituksista. On muutakin ongelmia suhteessa, mutta tämä jäytää erityisesti, koska puutarha ja kasvit olleet intohimoni jo lapsesta asti.
Katsos vain, luin tuon aloituksen "Aloitimme mieheni kanssa ensiasunnon etsimisen 4kk JÄLKEEN". Vähän taitaa väsymys jo painaa, pahoittelut! Noilla vuosimäärillä mitä olette olleet jo yhdessä olisin minäkin huolissani!
Voi voi.. mun tuttavan mies on jahkaillut kohta 5 vuotta asunnon ostoa. Ei osaa päättää ja niin perhe jatkaa vuokralla asumista. En käsitä miten vaimo jaksaa. Kyllä he riitelevät asiasta usein. Mies ei uskalla, pelkää lainanottoa, koronnousua, että asunto onkin homeessa, ei saa myytyä, haluaakin muuttaa mualle, työt loppuu...
Tuttavapiirissämme on ostettu asuntoja ja taloja vuosien aikana paljon ja yhdelle on käynyt ns. paskat eli homekämppä kaikkine ongelmineen. Tämä on varmaankin yksi iso syy siihen, että miehelleni ei kelpaa mikään. Ja koska luonteeltaan hän on aika periksiantamaton ja jäyhäkin jopa, niin huonoa kauppaa ei halua tehdä tai mielessään ehkä menettää osan miehisyydestään. Tai jotain. En tiedä. Vituttaa taas vaan niin ankarasti.. ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 23:39"]Tuttavapiirissämme on ostettu asuntoja ja taloja vuosien aikana paljon ja yhdelle on käynyt ns. paskat eli homekämppä kaikkine ongelmineen. Tämä on varmaankin yksi iso syy siihen, että miehelleni ei kelpaa mikään. Ja koska luonteeltaan hän on aika periksiantamaton ja jäyhäkin jopa, niin huonoa kauppaa ei halua tehdä tai mielessään ehkä menettää osan miehisyydestään. Tai jotain. En tiedä. Vituttaa taas vaan niin ankarasti.. ap.
[/quote]
Oletteko ihan uusia katselleet?
Muutoksen pelkoa. Vanha on tuttu ja turvallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 23:41"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 23:39"]Tuttavapiirissämme on ostettu asuntoja ja taloja vuosien aikana paljon ja yhdelle on käynyt ns. paskat eli homekämppä kaikkine ongelmineen. Tämä on varmaankin yksi iso syy siihen, että miehelleni ei kelpaa mikään. Ja koska luonteeltaan hän on aika periksiantamaton ja jäyhäkin jopa, niin huonoa kauppaa ei halua tehdä tai mielessään ehkä menettää osan miehisyydestään. Tai jotain. En tiedä. Vituttaa taas vaan niin ankarasti.. ap. [/quote] Oletteko ihan uusia katselleet?
[/quote]
Ihan uusiin ei riitä rahat valitettavasti. Ja mitä nyt mediaa ja keskustelupalstoja seuraa niin ei sekään vissiin ole mikään tae, että vikoja ei olisi. ap
Samassa tilanteessa kuin ap! Sori vanha ketju...
Olisiko hyviä neuvoja? Näyttöjä kierretty, mikään ei puolisolle kelpaa!!?
Puolitoista vuotta etsitty, oman rakentaminen ei käy, tyydyttävä kuntoiset (mihin raha riittäisi ) ei käy, budjettiin mahtuva ei käy (koska "liian kallis" ...)
Puoliso odottaa, että löytyy kohde, jossa kaikki vaatimukset kohdillaan? Äh!
Jaksa enää :((
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kommentoida teille akoille. Jos miehesi ei olisi tarkka ostaisitte jonkun paskan homeisen pintaremontoidun paskakasan niin kuin itse tein ja SITTEn on OIKEASTi suhde kovilla. Saatana kun vituttaa. Ja kaikki päin helvettiä.
Miehesi ei taida olla vielä kovin varma yhteisen asunnon ostosta? En tosin minäkään olisi alle puolen vuoden seurustelulla. Oletteko asuneet minuuttiakaan oikeasti yhdessä arkea viettäen?