Elämäni ihanin ihminen

Sain lapsen 7 v. sitten ja olen viettänyt hänen kanssaan todella paljon aikaa. Koska on tuntunut siltä ja tämä tuntuu olevan erittäin molemminpuolista. Ei hätää: lapsi on sosiaalinen, on paljon kavereita, joita tavataan usein. On lähipiiriä, harrastuksia ja paljon tekemistä. On tapahtunut paljon, toivottua ja ei-toivottuakin.

Lapseni on paras asia elämässäni. Ihanin, tärkein ja läheisin ihminen ikinä. Tämä suhde on hauska, syvä ja parantava. Ymmärrämme toisamme todella ja lapsiosaa sanoa ne sanat, joita en ole vielä edes osannut kaivata tai uskoa kenenkään sanovan. Lapsen syntymä vahvisti uskoni ihmiseen ja omaan ihmisarvooni. Jos olen jollekin tärkeä ja vielä tuollaiselle ihmiselle, olen iloinen olemassaolostani. Välitän lapsestani niin paljon, että jaksan uskoa ihmisten väliseen välittämiseen ja rakkauteen, josta ei muuten juuri ole kokemusta. Haluan huolehtia omalta osaltani, että tämän ihmisen elämässä kaikki on mahdollisimman hyvin. Palaute tulee kysymättä joka päivä. Vastaan siihen.

Olin tyytyväinen ennenkin, mutta lapseni toi elämään syvän sisällön ja merkityksen. Kiitos siitä. Haluan nähdä hänen kasvavan ja elävän omaa elämäänsä, jossa minä olen aina rakstava tuki ja turva.