Oletko sinäkin tottunut seksittömyyteen liitossasi?

3 vuotta seurusteltu ja seksin määrä parisuhteessa vähentynyt koko ajan.. jos kerran kuussa tulee harrastettua seksiä, niin se on ihme se. Aluksi miehen haluttomuus vaikutti negatiivisesti itsetuntoon, nyt yritän vain olla miettimättä sitä. Enkä lopulta edes tiedä miksi olen harrastanut tuon miehen kanssa seksiä, kun en saa siitä itse 'mitään' (viimeksi lauennut yhdynnässä yli vuosi sitten). Varmaan yrittänyt vain miellyttää miestä...

Välillä intohimon puute ärsyttää ihan älyttömästi, mutta läheisyyttä voi olla vaatteet päälläkin ja sen seksihalujen tyydyttämisen voi tehdä itsekin.

Tavallaan olen. Joskus kaipaan sitä aivan helvetisti ja olen ärtynyt. Riippuu varmaan hormoneista. Raskas liikunta auttaa ja tietysti seksihalujen tyydytys yksin. Myös pieni flirtti vastakkaisen sukupuolen kanssa auttaa jostain syystä kummasti. Pettänyt en ole, mutta ajatukset ovat hiipineet päähäni ja se pelottaa.

Kyllä siihen tosiaan tottuu. Nykyään saan noin kaksi kertaa vuodessa. Aluksi olin tosi vihainen ja pettynyt, kun mies pani luukut kiinni, nyt minua ei enää haluta silloinkaan, kun olisi mahdollisuus. Tämän takia syrjähypyistäkään ei valitettavasti tule mitään. Ei vaan haluta, edes vierasta.

Olen masentunut aiheesta. Seksittömys sattuu, se, kun toinen ei näe minua piirun vertaa kiihottavana. Olin ennen avoin seksuaalisuuden suhteen, tein aloitteita ja olin rohkea. Nyt olen pelkkä epänainen, jolla ei elämässään ole oikein mitään muutakaan nautintoa. Minä vain olen.

Vähän ihastuinkin tässä, mutta nolasin itseni niin täydellisesti että eiköhän tämä ollut tässä, en tule koskaan olemaan kenenkään halujen kohde. 

Nainen, 32v

Kyllä seksittömyyteen tottuu. Varsinkin jos sitä ei ole ollenkaan. Moni meistä aikuisista joutuu siihen tottumaan jos puoliso vaikka sairastuu. Ehkä vaikeampaa on tottua saamaan seksualista kanssakäymistä harvakseltaan kuin olemaan ilman.

Niinhän ne sanoo että nälkä tulee syödessä.

Voi olet todella nuori vielä. Ei elämä lopu vielä 50v:äkään. Sinä kerkiät vielä löytää elämänkumppanin jonka kanssa ei tarvitse murehta noita asioita.

Mutta jostakin asiasta tulee ongelma silloin jos sitä ei hyväksy. Jos hyväksyt että nyt toistaiseksi ei ole seksiä niin kohta et sitä murehdikkaan. Mutta jos koko ajan ajattelet miten epäreilua se on niin ongelmahan siitä tulee. Ja elämän laatu heikkenee.

Joko hyväksyt asian tai teet jotain sen eteen.

Seksittömyyteen tottuu, seksiin tottuu, kahviin tottuu, tupakkaan tottuu, viinaan tottuu jne. Kaikesta pääsee eroon tavalla tai toisella, ja päinvastoin. Siispä mitään ongelmaa ei edes ole!