Kritisoiva miesystävä

Jätä se?

Ehkä podet PMS-oireita ja kuvittelet kaiken?

Niin ja lisäyksenä että hän pyrkii sanelemaan niin pukeutumistani kuin tapaa miten hänen mielestään tulisi esim.osoittaa läheisyyttä. Kun totesin että mä osoitan välittämistä hieman eritavoin niin sain kuulla olevani kylmä ja etäinen. On myös sättinyt itsekkääksi. Sinällään mielenkiintoista että eksät joiden kanssa olen edelleen hyvissä väleissä pitää mua kilttinä ja lämpimänä ihmisenä. Kysymys kuuluukin onko hän vain niin täydellinen mielestään että hänen tapansa vain voivat olla oikein vai onko hän näitä muodikkaita "narsisseja" (joo...tiedän että sana on narsisti). Jotenkin on vain olo että käymme jatkuvaa kehityskeskustelua kuinka mä voisin olla parempi mutta hän ei mitään väärää tee ja mitään ei ainakaan saa arvostella

Ärsyttävää. Tuollaisen ihmisen kanssa joutuu jatkuvasti kokemaan pieniä pettymyksen hetkiä. En haluais jakaa elämääni noin käyttäytyvän miehen kanssa. Fiksumpiakin löytyy.

Huonolta kuulostaa. Minkä ikäisiä olette? Voisko panna nuoruuden piikkiin.

Tuo on juurikin sitä narsismia, siis ainakin piirteitä siitä. Minun entinen mieheni torppasi puheeni heti, jos ei se häntä kiinnostanut. Sanoi vaan aina että "kun se ei ole tärkeetä". Minun asiani, mielipiteeni, kiinnostuksen kohteet. Mikään ei ollut hänen mielestään tärkeää. Olen sittemmin tajunnut että ei hän teki monesti väärin, mutta silti se jätti syvät jaljet, kun vuosikausia saa kuulla olevansa syypää suunnilleen kaikkeen ja siihen päälle vielä tyhmä ja tietämätön. Niin ja keskustelutaidoton, vaikka hän paineli ovesta ulos just sillä sekunnilla kun minä en ollutkaan joo joo-linjalla.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 23:53"]Ärsyttävää. Tuollaisen ihmisen kanssa joutuu jatkuvasti kokemaan pieniä pettymyksen hetkiä. En haluais jakaa elämääni noin käyttäytyvän miehen kanssa. Fiksumpiakin löytyy.
[/quote]
Niin ja sitten kun yrität sanoa että onko pakko kritisoida niin hän toteaa miten "vain sanoi mielipiteensä" ja "eikö saa sanoa mitä ajattelee?turhaan sä ittees otat" TTU!!! miten muuten se pitäisi ottaa kuin henkilökohtaisesti jos kritiikki kohdistuu aina minuun ihmisenä?!?

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 23:56"]Huonolta kuulostaa. Minkä ikäisiä olette? Voisko panna nuoruuden piikkiin.
[/quote]
33/34...eli ei nyt ihan eilisen teereen..sitten kun mulla meinaa mennä kuppi nurin niin heittäytyy kukkia kiikuttavaksi nurtsin leikkaajaksi ja mä prkle koen syyllisyyttä.

Ei kai ap seurustele mun eksäni kanssa? Tyypin etunimi alkaa P:llä ja hän asuu Porissa. Hän oli juuri tuollainen. Joka tapauksessa kannattaisi häipyä kuviosta melko nopeasti! Ei kuulosta hyvältä eikä ollenkaan terveeltä suhteelta. 

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 23:59"]Tuo on juurikin sitä narsismia, siis ainakin piirteitä siitä. Minun entinen mieheni torppasi puheeni heti, jos ei se häntä kiinnostanut. Sanoi vaan aina että "kun se ei ole tärkeetä". Minun asiani, mielipiteeni, kiinnostuksen kohteet. Mikään ei ollut hänen mielestään tärkeää. Olen sittemmin tajunnut että ei hän teki monesti väärin, mutta silti se jätti syvät jaljet, kun vuosikausia saa kuulla olevansa syypää suunnilleen kaikkeen ja siihen päälle vielä tyhmä ja tietämätön. Niin ja keskustelutaidoton, vaikka hän paineli ovesta ulos just sillä sekunnilla kun minä en ollutkaan joo joo-linjalla.
[/quote]
...jepjep...tuo on kyllä niin tuttua. -ap-

Missä hellyys, lämpö, kunnioitus? Ei rakkaus analysoi, vaan pitää huolta, antaa turvaa ja kannustaa.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 00:02"]Ei kai ap seurustele mun eksäni kanssa? Tyypin etunimi alkaa P:llä ja hän asuu Porissa. Hän oli juuri tuollainen. Joka tapauksessa kannattaisi häipyä kuviosta melko nopeasti! Ei kuulosta hyvältä eikä ollenkaan terveeltä suhteelta. 
[/quote]
vähän erisuunnalla olen. Hälytyskellot on kilkattanu jo jonkin aikaa mutta näppärästi tuo on aina saanut maaniteltua takaisin.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 23:59"]

Tuo on juurikin sitä narsismia, siis ainakin piirteitä siitä. Minun entinen mieheni torppasi puheeni heti, jos ei se häntä kiinnostanut. Sanoi vaan aina että "kun se ei ole tärkeetä". Minun asiani, mielipiteeni, kiinnostuksen kohteet. Mikään ei ollut hänen mielestään tärkeää. Olen sittemmin tajunnut että ei hän teki monesti väärin, mutta silti se jätti syvät jaljet, kun vuosikausia saa kuulla olevansa syypää suunnilleen kaikkeen ja siihen päälle vielä tyhmä ja tietämätön. Niin ja keskustelutaidoton, vaikka hän paineli ovesta ulos just sillä sekunnilla kun minä en ollutkaan joo joo-linjalla.

[/quote]

Olen kokenut samaa. Kuulin suoraankin, että "ei kiinnosta". Lupasi kaikkea, perui sitten, ei tarkoittanut melkein mitään sanomaansa. Oli usein juovuksissa eikä muistanut sanomisiaan. Puhui toisista naisista. Onneksi suhde oli lyhyt, sattuneesta syystä.

Mun vanhemmat oli tollasii. siksi katon tarkasti ettei mies oo.

Jotenkin hämmästelin ettei hän ole säilynyt ystävinä eksiensä kanssa ja puhui vaan miten itsekkäitä yms.nämä olivat. Itselläni ei ollut pahaa sanottavaa kuin pitkäaikaisesta avokistani ja silloinkin vain hänen impulsiivisuudestaan ja aggressiivisuudesta viinan alaisena sekä pettäminen. (katsoin sitä känniriehuntaa kyl liian pitkään ja uskoin sokeasti asioiden muuttumiseen höhlä kun olen) Muiden seurustelukumppanien kanssa hommat vain kaatui epäonnisiin yhtälöihin. Ehkäpä olisi pitänyt jo tuolloin ymmärtää että jos aikuinen mies ei kykene hyviä välejä säilyttämään yhteenkään entiseen kumppaniin että jotain on pielessä.

7 jatkaa. Oletkohan ap vielä kuulolla..

Toivon että eroat ja jos niin teet, niin varaudu että joudut tosissasi tekemään töitä. Exäni soittelee minulle edelleen ja yrittää aina esittää mukavaa miestä, mutta kun minä olen vain kylmän asiallinen, niin jo alkaa vittuilu. Harmittaa että minun on ylipäänsä vastattava, mutta meilllä on vielä raha-asioita kesken.

Elämähän on valintoja.

Tutun kuuloista. Itse erosin tuollaisesta miehestä. Mikään ei oikein koskaan kelvannut eikä mun mielipiteellä ollut mitään väliä. Jos joskus suostui jotain minun mielikseni tekemään, niin siitähän mainittiin vielä kahden vuoden jälkeenkin, että kyllähän minäkin silloin kerran.

Tekemäni ruoka ja pillu kelpasivat moitteetta, tosin mietti usein sitäkin, että miltähän vieras tuntuisi.

Näin jälkikäteen katsottuna ihan liian kauan touhua katselin ja yritin ymmärtää ja sopeutua. Mutta miehessä itsessään ei ollut mitään vikaa. Minun syyksi oli helppo laittaa mitä vaan, tietokoneen temppuilukin laitettiin mun syyksi, vaikka en koko koneeseen koskenut. Ja minä olin kuitenkin se, joka sen korjasi.

Ja asioista sanoin moneen kertaan, mutta kun hän oli eri mieltä, niin sitten niin. Hänen toiveensa ja tarpeensa piti ottaa kyllä aina huomioon. Eron aikana kyllä sitten lupasi muuttua ja kuunnella ja huomioida. No, samaa oli joskus luvannut kun oikein kunnolla suutuin. Lupaus kesti ehkä päivän.

Pahalta kuulostaa, juokse jos vielä voit. Tuollaiset miehet ei ikinä muutu vaikka kuinka lupaavat. Pahenee vaan!

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:02"]

Pahalta kuulostaa, juokse jos vielä voit. Tuollaiset miehet ei ikinä muutu vaikka kuinka lupaavat. Pahenee vaan!

[/quote]

Kyllä tuollaisetkin miehet voivat muuttua, mutta eivät muuten kuin oppimalla kantapään kautta. Ei siis auta opettaa tai odottaa. T:tuollainen mies