miies ei ymmärrä yhtään mistä loukkaannuin =(
Appiukko kutsui meidän isäinpäiväkahveille, aikaisempina vuosina kutsui syömään. Muutos tuli miehen veljen vaimon pyynnöstä, koska päivällinen on ollut aina tosi myöhään ja pikkulapset pitäisi saada ajoissa nukkumaan. Meille pelkkä kahvittelu sopi hyvin ja ostin ainekset kotipäivällistä varten. Tänään sitten kun kasvisgratiini oli uunissa ja lohimedaljongit odotti paistamista pöydällä, appi soitti että täällä olis sitten ruokaakin. Mies ilmoitti sitten heti että siellä sitten vasta syödään eikä kotona. Ei ole syytä loukata hänen isäänsä. Niin että mun tekemät ruuat sit vaan työeväiksi ja tuntien odottelu syömiseen. Mua ärsyttää ihan suuresti kaikki suunnitelmien muutokset. Mulle käy kaikki, kunhan tiedän asioista etukäteen. Miehen luulis jo tietävän!
Kommentit (18)
Mä ymmärrän ap:ta! Itsekin olisin tykännyt huonoa. Sinun suunnitelmasi ja vaivannäkösi ohitettiin yhdellä äkkinäisellä puhelinsoitolla ja oletetaan että sinä yhtäkkiä mukaudut jonkun toisen mielenmuutokseen! Totta kai ruuan voi mainiosti syödä huomenna, mutta kyse onkin arvostuksesta. Sitä paitsi olithan ikään kuin mukautunut jo kerran, jos siis aiemmin teillä oli tapana aina aterioida isovanhemmilla!
Itsekin vihaan kaikkia nopeita muutoksia! Ja oon ihan samanlainen, mullekin käy kaikki, jos vain tiedän asiasta etukäteen! Ärsyttää, kun munkaan mies ei tunnu ymmärtävän, miten paljon näkymätöntä ajatustyötä esim. ihan tavallisen arkipäivän läpivieminen multa vaatii. Mies tekee kyllä kotitöitä, mutta ei muista, että jonkun täytyy suunnitella mitä seuraavalla viikolla syödään, mitä viedään kyläpaikkaan tuliaisiksi, miten lapset pukeutuvat sukujuhliin, miten viikkosiivous saadaan toteutettua muiden menojen keskellä, mitä pakataan lomareissulle mukaan ja jos lähdemme esim. kaupungille, missä vauvalle voi vaihtaa vaipat ja mitä isompi saa syödäkseen. Ehdottelee aika useinkin tuollaisia ex tempore -lähtöjä ja sitten pitää mua tylsänä kun en innostu. Hänen perheensä kanssa elämä on usein juuri tuollaista älkää tulko meille syömään - eiku tulkaa sittenkin - säätämistä. Huoh.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 21:22"]
Jos aterioiden välillä oli tunteja, miksette syöneet kotona ja sitten uudelleen appiukkolassa?
[/quote]
Klo 16 oli tarkoitus syödä kotona ja klo 18 appiukon luo.
Ap.
Häh? Siis tuollaisestako nyt olet pahoittanut mielen? Onpahan hyvää ruokaa sitten evääksi töihin kyllä mulle kelpais :)
Kasvisgratiini ja paistamattomat lohimedaljongit nyt ei vaatineet sulta mitään monien tuntien työtä keittiössä. Syökää huomenna se ruoka, eipä tarvitse töiden jälkeen hirveesti nähdä ruoanlaiton eteen vaivaa. Typerästä asiasta suutuit.
JOs kauhea nälkä oli niin pari leipää nassuun niin jaksaa pari tuntia ruokaa odottaa.
Vaikka olikin vain tunnin työ keittiössä kattauksineen kaikkineen isäinpäivän juhla-ateriaa varten ja sitten se ohitetaan tosta vaan, niin kyllä vaan pahoitin mieleni. Eipä näyttänyt täälläkään moni mua ymmärtävän. En nyt kovin usein kokkaa pitkän kaavan mukaan. Mut opinpahan taas. Tilataan pizzat ens kerralla.
Hei, on isänpäivä. Eli miehesi ja hänen isänsä. Ei sinun marttyyri päivä.
Voi j:lauta! Ole sitten näiden marttyyrien kanssa ihmisiksi!
Sääliksi käy sun miestä jos sai sun vihat niskaan isänpäivänä
Jos meillä olisi sovittu, että anoppilassa on vain kahvit ja että syömme kotona, niin mies ei todellakaan olisi mennyt viime tinkaan syömisiä anoppilaan sopimaan. Niinpä olisimme syöneet kotona ja käyneet sovitun mukaisesti anoppilassa vain kahvilla. Mieheni arvostaa tekemääni ruokaa paljon. Ap:n tapauksessa olisin syönyt lasten kanssa kotona ja anoppilassa ottanut vain kahvit. Mies olisi saanut tehdä ihan mitä vain.
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 21:45"]
Vaikka olikin vain tunnin työ keittiössä kattauksineen kaikkineen isäinpäivän juhla-ateriaa varten ja sitten se ohitetaan tosta vaan, niin kyllä vaan pahoitin mieleni. Eipä näyttänyt täälläkään moni mua ymmärtävän. En nyt kovin usein kokkaa pitkän kaavan mukaan. Mut opinpahan taas. Tilataan pizzat ens kerralla.
[/quote]
Oikein kattaukset ja kaikki :D
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 21:58"]
Sääliksi käy sun miestä jos sai sun vihat niskaan isänpäivänä
[/quote]Sääli on sairautta.
No en mäkään kyllä ymmärrä mistä loukkaannuit. Harmittaa varmasti, mutta kenelle nyt oikein olet vihainen?
Minä kokkaan niin harvoin että todellakin loukkaantuisin jos mun vaivalla tekemä ateria menis hukkaan.
No hyvänen aika. Syö hieman ruokaa kotona ettei nälkä yllätä ja loput evääksi töihin. Elämähän on vain muutosta muutoksen perään. Ei siitä voi aina häiriintyä.
Mä ymmärrän, mutta koeta ajatella asia niinpäin, että kovin monta isänpäivää ei ehkä ole apellasi jäljellä, kuka tietää mikä niistä on viimeinen? Sitten voi ainakin sanoa että hei, muistatko Mirja silloin vika isänpäivä kun vaarikin vielä eli, kun jätettiin meidän oma juhla-ateria syömättä kun vaari päättikin viime hetkellä tarjota ruoan eikä sitä kehdannut enää kieltäytyä. Ja sitten oltiin kaikki monta tuntia nälissämme ja odoteltiin sitä pöperöä, hehheh
Jos aterioiden välillä oli tunteja, miksette syöneet kotona ja sitten uudelleen appiukkolassa?
[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 21:17"]Minä kokkaan niin harvoin että todellakin loukkaantuisin jos mun vaivalla tekemä ateria menis hukkaan.
[/quote]
Heitätkö sä sen ruoan roskiin jos kerta menee hukkaan?