Lue keskustelun säännöt.
Citalopram ja opamox
11.09.2006 |
Sain kyseisiä lääkkeitä pahaan paniikkihäiriöön ja yleiseen ahdistuneisuuteen, minulla on vuorotyö ja nyt mietinkin miten ihmeessä jaksan käydä töissä jos esim tossa citalopramissa on noin kauheet sivuvaikutukset mitä paketissa lukee ja varsinkin väsymys joka on muutenkin niin hirveetä=( millasia sivuoireita teillä on ollut? Tota opamoxia en kyllä ota kun jos on aivan pakko kun se kerran voi aiheuttaa riippuvuutta...
Kommentit (13)
Kun yritän olla ottamatta tota opamoxia....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(kait? siis paha sanoa, miten paljon se olisi muuttanut tilannetta).
Mulle tuli niin paha olo, pahoinvointia ja muuta (oksensin!). Aloitekyky meni niin, että ei kiinnostanut pätkääkään, itkikö vauva vai ei. Tuijotin vain eteen, kun jotain yritin tehdä, olin vain että " mitä välii, paskat mä mitään" .
Joskus myöhemmin olen satunnaisesti ottanut diapamia (5mg), mutta olin varmaan niin hermona ettei vaikutus tuntunut missään. Siis precis sama olo, otin tai en ottanut.
Onneksi univaikeuksia ei ole koskaan ollut pahoja, sitten olis varmaan pitänyt ottaa jotain yöksi.
Noistahan sanotaan, että pahoinvointi menee ohi, mutta kun en mä yksinhuoltajana voinut odottaa, että se päivä tulee et voin sekä vetää lääkkeet että hoitaa lapsen.
Mulla ei tullut minkäänlaisia sivuoireita Citalopramista.
Ja opamox pienenä annoksena ei aiheuta riippuvuutta.
Mikä ihmeen hysteria? Jos tarvitsette lääkkeitä, ne kannattaa ottaa mieluummin kuin kitua vuosikausia ilman niitä.
Itse käytin citalopramia pari vuotta ja opamoxiakin joskus. Ei tullut riippuvuutta ja selvisin masennuksestani.
Kokeile lääkkeitä, jos ei sovi, kokeilet jotain toisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paketissa aina pakko mainita kaikki sivuvaikutukset. Ei varmaan kukaan ole koskaan saanut KAIKKIA NIITÄ OIREITA YHDESTÄ LÄÄKKEESTÄ. Lisäksi on enemmistö jengiä sellaista, joille sivuvaikutuksia ei edes ole tullut. Jos tilaasi auttavat lääkkeet niin suosittelen ihmeessä. Itse en syönyt citalopramia kuin vajaan vuoden jonka jälkeen kykenin elämään ilman. Mulle hyöty oli suuri, itsemurhahakuisesta ihmisestä työelämään. Suuri parannus.
Kyllä kaikilla nyt on jonkunlaiset edes alkeelliset tiedot neurologiasta, että käsittää nämä jutut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä opamoxii jos paniikkia ja ahdistusta mä syön xanoreita kyseiseen vaivaan eikä haittaa yhtään paniikki oli niin paha että pyörryin kauppakeskukseen vaikee selittää mutta se on kauheata mieluummin syön pillerin tai pari vaikka tulis mitä riippuvuuksia kuin kärsin enää paniikista.
ja olo on tokkurainen ja väsynyt sekä paleltaa, paniikki oireeni ovat kuitenkin niin kauheat et kannattaa varmaan suosiolla kokeilla ainakin viikko josko oireet kuitenkin helpottuis?!
Tosin saattaa olla et joudun kyllä hakeen sairaslomaa kun keskiviikkona tarvis taas mennä töihin ja tällä ololla se ei ainakaan onnistu ku järki ei yhtään leikkaa...
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
citalopram 4 tuntia sitte ja nyt huono olo, se on täysin sun mielen kehittämää suggestiota. Tuo lääke ei voi vaikuttaa noin nopeasti. Siihen vaikutuksen alkamiseen menee 2-4 viikkoa, ei tuntia.
Eli sulla on omassa mielessä niin suuret esteet siihen lääkitykselle, että kehosi tekee ihan fyysisiä oireita.
Yritä nyt ottaa iisisti. Tuhannet, miljoonat muut ovat sitä lääkettä syöneet. Olet matkalla parannukseen.
En kyllä käsitä tota logiikkaa, että olet mennyt lääkäriin ja saanut lääkkeitä pahaan paniikkihäiriöön ja mietit nyt, että käytätkö näitä. Minä taas mietin, että onko sulla paniikkihäiriö ollenkaan kun voit pohtia tällaista. Itsellä paha paniikkihäiriö ja mä olisin varmaan sairaalahoidossa jos en söisi opamoxia. Ei siinä paljon mietitä syönkö niitä vai en.
Sain myös ahdistuneisuushäiriöön Sertralinia. Se on ainakin sellainen lääke, jonka vaikutus ei muutamassa tunnissa ala vaan käyttöä on jatkettava viikkoja, jotta tulokset näkyy. Mulla tuo lääke auttanut ihan älyttömästi ja pitänyt myös paniikkikohtaukset poissa, joten olen joutunut käyttämään vähemmän opamoxia.
Mä olen saanut vähitellen elämäni takaisin näiden lääkkeiden ansiosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pystynyt hoitamaan lasta senkään vertaa mitä aiemmin. Jos olisin vetänyt lääkkeet nassuun, olisi lapsi ollut pakko huostaanottaa.
Mulla ei paniikkihäiriötä, mutta silloin kun sain lääkkeet, kova ahdistus enkä muuta tehnyt kuin vain itkin.
Rauhoituin kuitenkin sen verran sitten lääkekokeilusta toivuttuani, että hoidin lasta ja keskityin ihan terapiaan ainoana hoitomuotona. Lääkkeet ovat nyt lojuneet kaapissa 3,5v ja olo alkanut dramaattisesti parantua viimeisen vuoden aikana.
Tsemppiä!