Kun työkaveri töppää
Olen kinkkisessä raossa, kun pitäisi raportoida esimiehelle eräästä viime yövuorossa tapahtuneesta rikkeestä. Työparini on ihan mies paikallaan, ja tulemme hyvin juttuun. Hänellä on hieman kiivas luonne, joka hankalissa tilanteissa saattaa aiheuttaa pinnan palamisen. Pinna paloi nyt niin, että hän toimi tavalla, joka ei ole työssämme hyväksyttyä, tai ylipäätään hyväksyttyä.
Pahinta on ehkä se, että työparini ei taida ajatella toimineensa mitenkään väärin - vaikka asia on tosiaan todellakin yksiselitteisesti kielletty, tulkinnan mahdollisuutta ei ole.
Minun asemani on siitä vaikea, että asiasta on pakko (moraalisesti) kertoa, mutta työparini joutuu vaikeuksiin. Hänhän se oli, joka virheen teki, mutta minä olen se, joka siitä kertoo. Jos en kertoisi, asia tuskin tulisi johdon tietoon. Työparillani on asian tiimoilta ollut kahnauksia ennenkin, joten nyt saattaa mennä työ. Itse hän toimi väärin, mutta minusta tuntuu pahalta...
Ottaa tosi paljon päähän koko asia. Oletteko olleet vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (15)
Emme pystyneet puhumaan asiasta. Hän lähti ennen minua, emmekä olleet ennen tuota kahden. Emme ole olleet työpareja kovin kauan, ja hän on minua vanhempi ja alalla kokeneempi, minun on vaikea ruveta "ojentamaan" häntä. Olin kyllä asiasta järkyttynyt, mutta tuskin hän sitä huomasi, koska ei varmasti edes pitänyt asiaa minään, eikä ehkä ajattele että "kantelen". Itse ajattelen samalla tavalla, että minun tärkein tehtäväni on olla niiden puolella, joita varten töitä teemme, heidän takiaan minun on pakko puhua tästä.
Jos toinen rikkoo työtään räjäyttää niin miksi se sinua vaivaa?
Ei ole sinun tehtävä pohtia katuuko toinen sitä vaiko ei. Se on hänen ja työnantajan välinen asia.
Sinulla on oma vastuu omasta työstäsi ja kertoa mitä vuorossa tapahtui. Jos tiedät rikkomukset niin olet vastuussa kertomaan totuuden että tiedät kuin salata jotain kiellettyä. Tuo tekee sinut osalliseksi tekoon, kuin hiljainen hyväksyjä silloin kun katsoo sivusta kiusaamista.
Minusta sinun pitää miettiä tapahtuma omalta osaltasi, se on työmoraalisi.
Jos yksi ei noudata sääntöjä, miksi muutkaan?
Työpaikan ohjeita noudatetaan jokainen omaan piikkiin. Ja on niistä itse vastuussa. Vaikka työkaveri on kiva niin se ei kuulu tähän vaan hänen ongelmat on hänen ja työnantajan välisiä. Olet nyt väärällä tavalla tässä asiassa mukana.
Mitäköhän tuo räjäyttää tekstissäni meinaa. . ;)
Mutta siis ap kuule. Ei työpaikalla työntekijät keskenään joko katso sormien läpi tai sovi keskenään. Ehkä sinusta tulisi oiva keskitason johtaja? Mutta työkaveri sopikoon mokansa (ihan sama montako työvuotta takana) työnjohdon kanssa. Se ei kuulu sinulle!
5
Korostan, että olen päätökseni tehnyt ja asiasta aion raportoida, mutta silti samalla minusta tuntuu pahalta, vaikka minä en ole virhettä tehnytkään. Minunkin mielestäni se on nimenomaan työmoraaliini kuuluva asia, että kerron. En halua olla hiljainen hyväksyjä. En vain ole ollut tällaisessa tilanteessa aiemmin, enkä myöskään olisi voinut kuvitella, että joku toimii kuten työparini nyt toimi.
ap
Tietenkin se harmittaa, varsinkin jos työpari on mukava ja tullut läheiseksi töissä. Myös mukavat tekee virheitä ja maksavat niistä seuraukset.
Toisaalta tulee mieleen tekstistäsi, että jos henkilö on saanut jo varoituksia toiminnasta aiemmin, niin selkeästi ei vain ymmärrä tekevänsä väärin? Joten tavallaan ihan oikeutettua että toistuvista väärinkäytöksistä sakotetaan, kyseessä kun ei ole mikään inhimillinen virhe.
Hieno kuulla että sulla on sentään moraali paikallaan ja teet velvollisuutesi. :)
Kiitos vastaajille, tämä helpotti. Ei lojaalius työparia kohtaan voi mennä tietenkään oikean toimintatavan edelle. Mutta tiedän myös sen, että voin joutua tästä aika koville, ainakin työparin taholta, ja hyvä työilmapiiri on mennyttä. Tavallaan pääsisin itse helpommalla, jos olisin hiljaa, mutta silloin ei omatuntoni olisi hiljaa!
ap
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 21:47"]
Kiitos vastaajille, tämä helpotti. Ei lojaalius työparia kohtaan voi mennä tietenkään oikean toimintatavan edelle. Mutta tiedän myös sen, että voin joutua tästä aika koville, ainakin työparin taholta, ja hyvä työilmapiiri on mennyttä. Tavallaan pääsisin itse helpommalla, jos olisin hiljaa, mutta silloin ei omatuntoni olisi hiljaa!
ap
[/quote]
Tsemppiä, toivottavasti et kovaan prässiin joudu. Mutta hetken päästä tuntuu tosi hyvältä kun voi nukkua yönsä rauhassa tietäen tehneensä oikein. Se kuitenkin on lopulta se joka meidät ihmisenä määrittää, kompassi oikeassa ja väärässä.
Mutta sinä ihan turhaan koitat tästä tehdä omaa asiaa. Jos näit jotain niin näit jotain. Kerrot että näit mitä näit. Ei se vaan ole sinun vastuu vaan työkaverin. Ei siihen kuulu ottaa mitään kantaa ja pohtia asiaa enemmän. Noin ihminen kuormittuu ja sairastuu vaikka olisi täysin ulkopuolinen jossain asiassa.
Miksi teet tämän noin vaikeaksi?
Sinä et kuulu mitenkään virheeseen mutta näit jotain. Voit kertoa sen ja työnantaja sitte puhuu työkaverin kanssa ja he sopivat asian . Eikä sekään kuulu sinulle.
Älä tee tästä vaikeaa.
Vähän riippuu mitä se tyyppi teki. Vaikka olisi vasten sääntöjä, niin onko silti moraalisesti väärin?
Kiitos vielä tsempistä. Myös numero 11, minulle tekee hyvää kuulla jämäkkää tekstiä, olen koko elämäni murehtinut (juu, jo lapsesta asti!) asioita liikaa. Eikä tällainen tilanne varmaan kovinkaan monen mielestä ole helppo tai mukava, toiset vaan osaavat ottaa sen rationaalisemmin. Teemme hyvin tiiviisti töitä yhdessä, ja totta kai tämä nyt vaikuttaa kaikkeen. Ja kyse ei todellakaan ole mistään inhimillisestä virheestä, vaan väärin toimimisesta kiukustuneena.
ap
Kerro esimiehelle, ja mainitse myös siitä, että pelkäät työilmapiirin kohdallasi kärsivän. Esimiehille maksetaan sen takia parempaa palkkaa, että he kantavat vastuuta kokonaisuudesta.
On, moraalisesti väärin myös, ei siis mistään pilkunviilauksesta kyse. Enemmän moraalisesti kuin seurauksiltaan väärin, mutta väärin jo ihan lain mukaan.
ap
[quote author="Vierailija" time="23.11.2014 klo 21:47"]Kiitos vastaajille, tämä helpotti. Ei lojaalius työparia kohtaan voi mennä tietenkään oikean toimintatavan edelle. Mutta tiedän myös sen, että voin joutua tästä aika koville, ainakin työparin taholta, ja hyvä työilmapiiri on mennyttä. Tavallaan pääsisin itse helpommalla, jos olisin hiljaa, mutta silloin ei omatuntoni olisi hiljaa!
ap
[/quote]
Nyt taas menet asioiden edelle. Ja sinä tuomitset työkaverin sitten kiusanhengeksi. Jos se tekee virheitä ja vaan nakkelee niskojaan niin sitte otat työnantajaan taas yhteyttä että toinen tekee työstä vaikeaa tai mitä nyt keksiikään. Se on taas sen toisen valinta ja jos se ei osaa olla työssä ohjeiden mukaan, työskennellä muiden kanssa niin kenkää sille lopulta kuuluu antaa. Ei siellä ole palkattuna xylitol-pastillin määrää naisia jotka ei tee sovittuja töitä muiden kanssa kiusaamatta.
Mitä puhuitte tilanteesta työkaverin kanssa silloin yöllä? Sanoitko ettet hyväksy tapahtunutta? Tietääkö työkaveri että velvollisuuteni on kertoa asiasta? Tärkeintä on niiden turvallisuus joita palvelette työssä.