Onko muilla tällaisia noin nelivuotiaita?
Meillä on tän kuun lopussa neljä vuotta täyttävä poika joka tällä hetkellä odottaa pääsyä tutkimuksiin neurologiseen yksikköön. Mitään diagnoosia ei ole. No se nähdään sitten siellä tutkimuksissa mitä arvelevat. Mutta ongelma on se että mä en jaksa tätä alituista vahtimista. Meidän poikaa joutuu vahtia yhtä paljon tai enemmänkin kuin pian 2 vuotiasta siskoaan. Välissä tuntuu että mikä sillä on pielessä kun tekee näitä temppujaan. Tykkää yli kaiken olla vedessä, siispä asustelee vessassa josta on jo aikapäiviä jouduttu ottamaan lukot irti koska lukitsi itsensä sinne ja teki monenlaista juttua. Nyt menee heti kun silmä välttää niin käyttämään käsisuihkua jolla kastelee itsensä, pikkusiskonsa ja ympäristönsä. Tai sitten nakkelee ruokaa tai tavaroita vessan pönttöön. Lisäksi vetää verhoja ikkunoista, käy itsenäisesti jääkaapilla, nakkelee yläkerrasta tavaroita alakertaan toisten niskaan, piilottelee avaimia ymym lista on loputon. VÄSYTTÄÄ! Ulkoilemme paljon että hänellä olisi virikkeitä, ne sujuvat vaihtelevalla menestyksellä. Nykyisin jo vähän paremmin. Oppi onneksi ajamaan pyörällä niin ei tartte tapella kävelemisen kanssa, tykkää pyöräilystä. Ylivilkas hän ei kuitenkaan ole, itse asiassa ihan rauhallinen poika mutta vain ehtii tuhoamaan... Onko teillä muilla samanlaisia lapsia?? Ja mitä diagnooseja ootte saanu? Vai onko tuo ihan normaalia? Pääsimme tutkimuksiin alunperin puheenkehityksen takia ja siinä onkin viivästystä. Puheentuottaminen ongelmana.
Kommentit (4)
Olipa tosi mukavaa kun vastasit. Pystytkö laittamaan sähköpostiosoitettasi tänne? Mulla on omalla nimellä niin en viitsi laittaa mutta olisi kiva jakaa tätä tilannetta jonkun kanssa joka ymmärtää. Meillä on hyvin paljon läheisiä jotka on sitä mieltä ettei poikaa mikään vaivaa ja se rasittaa vielä enemmän! Mies on viimein ymmärtänyt tilanteen joka helpottaa tietenkin. Niin, pojan kielelliset vaikeudet on tuottamisessa useimmiten. Kun muistaa käyttää selkeää kieltä ja lyhyitä lauseita niin ymmärtää puhetta hyvin. Jotkut käsitteet ovat vaikeita mutta en vaadi häneltä kovinkaan paljon, olen tavallaan turtunut siihen että hänelle pitää puhua yksinkertaisesti. Meillä on myös kuusivuotias tyttö joka on ihan huippu kielellisesti, alkuun sorruin vertaamaan häneen ja vaatimaan samoja asioita mutta siperia opettaa... Pojalla on nyt paljon enemmän sanoja ja puhuu pitkiäkin lauseita ihan ymmärrettävästi mutta sanat on usein outoja. Kirjaimet vaihtaa sanoissa paikkoja: myöhemmin=hyömillä, päärynä=päänyrä, laatikko=laakitto, lätäkkö=läkättö ym näitä on aika paljon. Sitten on alkanu laittaa monikkoon k:n kun pitäisi sanoa sukat niin sanoo sukak, jalat=jalak. Sanojen taivutukset on ihmeellisiä. Kuka-kenen on meillä kuka-kukan, kenelle=kukalle. Ja muutenkin tekee omia kielioppisääntöjä. Näihin puhejuttuihin on tottunut jo eikä niitä pidä kovin hankalana enää. Enempi tympäsee tuo käytös niin että saa vahtia koko ajan eikä mihinkään sanomiseen voi luottaa. Lupaa kyllä auliisti olla menemättä vessaan mutta on siellä taas vähän päästä. Ei tunnu olevan yhtään pahoillaan kun tietää tekevänsä väärin, ei myöskään selittele tekojaan, myöntää tehneensä tyhmästi mutta ei sen kummemmin näytä häiritsevän vaikka hermostutaan sotkemiseen... Meillä on tiukat rajat, pakko kolmen voimakastahtoisen kanssa mutta tämä poika lyö kyllä kaikki laudalta. Häneen ei tehoa suostuttelu, selitys, uhkailu eikä kivan lupaaminen. Jos on päättänyt ettei esim kävele esikoista eskariin vietäessä niin ei silloin kävele. Eräänkin kerran olen talven aikana itkua vääntänyt sen kanssa kun heittäytyy tielle pitkälleen eikä mihinkään. Onneksi eskarissa ymmärtävät miksi joka aamu oltiin myöhässä. Onneksi nyt on pyöräilykelit, tykkää ajaa. Leikkimisestä vielä... POika leikkii lähes aina yksin tai sisarusten kanssa, pikkusiskon kanssa heillä on todella hauskaa yhdessä, tykkää siis kaikesta ikätasoaan nuorempien jutuista. Tykkää veden lisäksi palloista ja junista. Lisäksi tykkää rakennella zoob-palikoista ja brion rakennussarjoja, jaksaa hyvin keskittyä. Legot on myös kivoja. Ei osaa leikata eikä piirtää. Palapelejä tekee hyvin. Kaikki nysväyshommat kiinnostaa, kerää jotain pikkutavaroita purkkeihin ja kuljettelee edestakaisin, järjestelee niitä ja taas kuljettaa... Ei ole pahemmin ikäisiään kavereita mutta ei kyllä haluakaan leikkiä yhteisleikkejä toisten kanssa. Tykkää kun kavereita on kylässä mutta ei leiki heidän kanssaan. Oliko teidän lapsi kokopäivähoidossa? Sitä ollaan vähän mietitty että pitäisikö hakea virikepaikkaa. Käy nyt kerhossa kaksi kertaa viikossa ja pärjää siellä hyvin. Tykkää ollakin kun ei ole paljon lapsia. Pojalle tehtiin sellaisia sensomotorisia testejä vai mitä ne nyt on ja niissä todettiin että yliherkkyyttä on ainakin kuulon ja tunnon osalta. POika pelkääkin kovia ääniä.
Meillä neljävuotias tyttö ja heittelee vessanpyttyyn kaikenlaista ja muutenkin viihtyy vessassa kovasti läträämässä. Myös jääkaapin sisältö pitää viskoa ulos. Ulkona lähtee helposti karkuteille, jos ei vahdita.
Tytöllä on diagnoosina lievä kehitysvamma. Neurologista syytä ei tiedetä. Hänen kehitys kulkee erittäin hitaasti ja mm. Puheen tuotto takkuilee.
Hän on kuin pieni 2 vuotias sähläri.
Odotan todellakin mielenkiinnolla pojan pääsyä niihin tutkimuksiin. Luulenpa ettei pelkkä lievä dysfasia(tätä meille alustavasti ehdoteltiin) taida meidän tapauksessa riittää. Voi kun saisi sen ajan pian!!!
Kuulostaa tutulta:/ Meillä on tammikuussa 4- vuotta täyttänyt poika joka käyttäytyy juuri samalla tavalla. Me olemme hoidossa neurologian poliklinikalla. Taustalla on vaikea puheen ja kielenkehityksen häiriö, autistiset piirteet ja ylivilkkautta.
Minäkin ensin vierastin tuota ylivilkkaus daignoosia, kun kotona jaksaa hyvin keskittyä esim. viden kastomisen alusta loppuu, jaksaa koota Brion junaradan ja leikkiä silltä hvynkin pitkään. Ihan eritavallla jaksaa keskittyä kuin 2,5 vuotta vanhempi isoveljensä.
Kerroit, että pääsitte alunperin tutkimuksiin puheen kehityksen takia. Millaisia ongelmia sillä puolella? Kuulostaisi, että puheen ymmärtämisen kanssa on ongelmia. Tuo vesi on aika yleinen ongelma puhelapsilla. Siihen usein jumiudutaan. Meillä on hyvin paljon samanlaisia ongelmia sen kassa. Poika menisi suihkuun ihan koko ajan (ovet pitää olla lukossa koko ajan). Samoin käsisuihkulla suihkuttaisi pikkuvessan lattiaa jne. Myös meillä kiipeilee joka paikkaan ja jääkaapsiat voi heittää esim. kanamunat lattaille ja ottaa sieltä itse ruokaa. Eli kuulostaa hyvin samalaiseslta:)
Ohjeita joita voisit kokeilla kotona on, että teet päivärytmin lapselle, joka toistuu järjestelmällisesti samalla tavalla joka päivä. Tällaiset lapset tarvitsevat elämään järjestystä, kun kielellisten ongelmien vuoksi elämä voi tuntua lapselsta kaaoottiselta. Myös kuvien käyttö auttaa. Eli voit leikelle esim. lehdestä jne. kuvia joita näytät mitä tehdään ja mihin mennään esim. Leikkaat auton kuvan/valokuvan ja näytät sitä, kun olette lähdössä autolla johonkin. Liimaat jääkaapin oveen ruoan kuvia, joita opettelette näyttämään, kun haluaa jotakin. Tämä auttaa vaikka lapsi osaisikin sanoa asiat, mutta helpottaa arkea.
Miten leikki sujuu? Millaisilla leluilla leikkii? Käyttääkö leluja tarkoituksen mukaisesti? Onko teillä menossa mitään terapiaa? Onko lapsi päiväkodissa?
Meillä diagnoosina on siis vaikea puheen ja kielenkehityksen häiriö, autistiset piirteet (katsekontakti oma ehtoista), ylivilkkaus. Ei kuitenkaan ole autismi diagnoosia, koska ei ole autistiselle lapselle tyypillisiä maneereja.
Diagnoosia on hyvin vaikea mennä näin sanomaan, kun lapsi on pieni. Diagnoosi voi muutua vuosittain. Mutta hyvä kun olette pääsemässä tutkimuksiin.
Me olimme ensi kerran tutkimuksissa viime kesänä. Saimme hurjan paljon tietoa ja vahvistusta omille käsityksillemme. Ja paljon tuki toimia.
Puheterapia x 2/viikossa Kelan kustantamana päiväkotiin
Päiväkotipaikan kuntoutuksellisista syistä 8 hengen pienrymässä
Korotetun hoitotuen Kelalta (186¿/kk)
Omaishoidontuen kaupungilta (310¿/kk)
Nyt hakusessa on toimintaterapia x1/vko. Inva- P merkki autoon (lapsemme karkailee).
Toivottavasti tästä on jotain hyötyä. Voin kirjoitella enemmänkin, mikäli haluat.