Onko lapset sitten ainoa oikea elämän sisältö?

Ei tietenkään tee. Ihmiset eivät vain ymmärrä erilaisia ratkaisuja, sellaisia mitkä eivät olisi sopineet itselle.

Mulla on jo vähän vanhemmat lapset ja tänä kesänä olen tehnyt kaikkea kivaa ilman lapsia. Käynyt viikonlopun kestäneille festareilla, keikoilla, baarissa ihan vain pitämässä hauskaa ja ulkomailla. Tämä kaikki saa lapsiperheiden äidit pyörittelemään silmiä, tuhahtelemaan ja tekevät hyvin selväksi ettei tälläinen elämän meno ole soveliasta äidille.

Vähät välitetään muiden mielipiteistä ja eletään täysillä nauttien elämästä (murjottajien ja tosikkojenkin puolesta)!!!

Ei tietenkään tee, jotkut lapsettomat vaan antavat itsestään tyhmän ja pinnallisen kuvan kun kommentoivat negatiivisesti lapsiperheiden elämää, ja suureen ääneen kehuskelevat omaa ihanaa lapsetonta elämäänsä. Yleensä ne on niitä tyhjäpäisiä bilettäjä-bimboja. 

Toki silloin kun saa oman lapsen, alkaa ottaa elämän vakavammin, kun näkee omien geeniensä jatkavan tulevaisuuteen, oma lapsuus avautuu paremmin, alkaa ymmärtää omia vanhempiaan ja oma kuolevaisuus saattaa myös siinä tilanteessa vasta tulla iholle.

Kun saa vastuulleen oman avuttoman lapsen, huomaa että mikään muu ei ole elämässä niin tärkeää kuin omat läheiset ihmiset, ei matkustelu, ei työ, ei maallinen mammona, kun oma lapsi sairastuu, antaisi elämänsä hänen puolestaan, siinä pinnallisuudet kyllä karisee.