Asuuko muiden yli 60-vuotias äiti tai isä yksin maaseudulla?

Sen sijaan yksinäisyydestä. Ystäviä tai yleensäkään sosiaalista elämää ei oikein tunnuolevan. On vielä töissä pari vuotta ennen eläkkeelle jääntiä, joten työ täyttää kyllä elämän tällä hetkellä. Työssään on esimiesasemassa joten yksinäistä sielläkin - ei ole kolleegoja. SIksi hieman huolestuttaa että miten käy kun siirtyy eläkkeelle.

Siellä se vaari tekee vielä maatilan töitäkin... Tottahan siinä on muutama naapuri muutamansadan metrin päässä, että en kyllä ole edes tajunnut olla koskaan huolissani. Ja onhan heitä onneksi kaksi ihmistä samassa talossa. Eri asia jos ois vaan yksi.



Miehen vanhemmat on yli 60v ja asuu kans maalla, mut ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa, käy molemmat töissä jne. Tuntuis aika hassulta alkaa heitä hyysämään... =) =) =)

joo siis kysymyksesi olikin, että asuuko YKSIN... En mä silti osais olla kovin huolissani, mutta ihmettelisin kyllä, miksei muuta " ihmisten ilmoille" . On varmasti ihan eri asia asua yksin kuin kaksin.



Eli siinä tapauksessa olisin minäkin huolissani ja yrittäisin saada muuttamaan, vaikka sitten omakotitaloon lähemmäs muuta maailmaa.

Eli en kyllä osais olla vielä 6-kymppisistä huolissani. Ja löytyyhän tuota apua jos tarvitaan, mummollani käy kotiavustaja päivittäin. Saa apua päivittäisissä askareissa ja samalla juttukaverin.

Parempi täällä on asua kuin kyläkeskuksessa missä kukaan ei ihmettele kun aamulla valot ei syty kello 7 tai sammu illalla kello 22. Vaikka jokapäivä ei tekemisissä ollakaan hyvin naapurin asiat tiedetään.

Ja kaikki tuntemani yli 60v huolehtivat omista vanhemmistaan ja monet ovat täysillä mukana työelämässä.

Turha nuoren ihmisen on haaskata omaa elämäänsä jonkun vanhuksen paapomiseen. Sitäpaitsi nopeamminhan se perintö tulee, jos hyvin käy.

Voisiko joku käydä häntä katsomassa päivittäin? Minkälaisia naapureita siellä on?