Lue keskustelun säännöt.
Enimmäkseen pettynyt mieheen...
25.07.2014 |
Tuntuu kamalalta edes kirjoittaa tästä, mutta en tiedä mitä enää tehdä. Meille on tulossa parin kuukauden päästä ensimmäinen lapsi ja kaikki sujui hyvin heinäkuun alkuun asti, jonka jälkeen mies on muuttunut aivan oudoksi. Hän ei pahemmin huomioi minua, on etäinen, viihtyy yömyöhään kalassa ja ei osallistu mihinkään mitä yritän vauvantuloa varten tehdä. Joudun raahaamaan yksin painavia huonekaluja oikeille paikoilleen kun mies istuu koneella ja pelaa. Kun pyydän apua mies suuttuu kun joutuu keskeyttämään. Jo ennen raskaaksi tuloani miehellä oli näitä pelivaiheita, ei siis koko ajan istu koneella.
Olen yrittänyt puhua miehelle tästä rauhallisesti, sitten huutamalla ja sitten lähtemällä joksikin aikaa kotoa pois vanhempieni luo. Mikään näistä ei tunnu auttavan. Jännittääkö miestä lapsen tulo näin paljon vai onko mies vain toivottomasti jumiutunut "poikamies"-tasolle eli kuvittelee yhä elävänsä yksinään ja voivansa tehdä niin kuin huvittaa? Mies on/oli ainakin vielä heinäkuuhun asti todella innoissaan vauvan tulosta, luki kirjoja siihen liittyen ja tutki rattaita yms. Nyt kiinnostus tuntuu olevan nolla. Välillä tulee hetkiä mun mies halailee ja pussailee masua ja taas hetkiä jolloin vauvan puheenottamiseen mies vain kommentoi ärähtämällä. En pahemmin myöskään saa mitään arvostusta kun teen kotona töitä, siivoan, tiskaan, pyykkään yms, ja asunto olisi aivan hirveässä kunnossa jos en näitä tekisi...
Mitä siis tehdä? Ero nyt ei ole vaihtoehto koska rakastamme kyllä toisiamme mutta miten saada miehen silmät avautumaan?
Kommentit (20)
Ole kaukaa viisas ja pistä mies nyt koville. Tehkää vaikka kotitöistä lista jääkaapin oveen ettei pääse unohtumaan mieheltäkään. Ja sopikaa yhdessä sanktiot, jos kotityöt jäävät silti hoitamatta. Jos mies ei ole valmis tähän, tiedät mitä tehdä.
Minä kärsin nyt seurauksista, kun opetin miehen täysihoitoon seurusteluaikoina. Leikin suloista pikkuvaimoa, joka antaa miehen toteuttaa itseään ja hoitaa kaikki ikävät jutut, kuten siivouksen, laskujen maksun tai kaupassa käymisen. Tavoitteeni oli päästä naimisiin tuon ihanan miehen kanssa. No, pääsin naimisiin mutta mies on ihan ihmeissään, kun vaadin häntä osallistumaan kotitöihin ja lastenhoitoon enkä ole enää se ihana tyttöystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oijoi, aika huono tilanne.. ja hei, täytyy kysyä että miten voit sanoa varmasti ettei iehesi petä!!? Niin minäkin luulin, vaan toisin asia oli :/ Siis OLI ja mieheni on nyt ex. Minä ehdin lapsen synnyttää ja sen jälkeen varimistui miehen seikkailut jonkin ajan kuluttua, on ne vaan pellejä!
Miehelle taitaa olla kriisi vauvan syntymisen takua. Useimmilla on. Puhukaa ja puhukaa.
Pakko antaa kehut vastaajille, oon pitänyt puolen vuoden tauon sivustolta kun vastaukset oli niin kamalia ja lapsellisia ja kaikkea muuta kuin hyödyllisiä, nyt on tullut todella asiallisia vastauksia ja sain uutta näkökulmaa pulmaani. Kiitos vastanneille!
ap
Ja tuohon kysymykseen olenko hemmotellut miehen pilalle tekemällä kotihommia ja kaiken valmiiksi, niin en usko sillä osaan itsekin välillä olla aika laiska, mies esimerkiksi on meillä se joka kokkaa enemmän. Mutta kyllä, mies on voinut tottua yhteenmuuton jälkeen ettei tarvitse siivota jälkiä koska mun on aivan pakko siivota tai mulla menee hermot. Omaa vikaani se kai on :/
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko lapsi suunniteltu juttu? Miestäsi varmasti tuleva pelottaa, kun on tajunnut, että kohta vauva syntyy oikeasti. Voi mennä hetki ennen kuin asian oikeasti tiedostaa.
Niin ja tiedän ettei mies petä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peliaddiktio? Vähän niin kuin tuurijuoppouskin mutta peleistä? Lisäksi kuulostaa että haluat söpöstelyä koko ajan. Aika harva mies jaksaa sellaista. Jos totta puhutaan, en itsekään jaksaisi, vaikka olen nainen. :-) Anna miehen myös välillä olla itsekseen ja pidä söpöstely minimissä, ja hakekaa apua tuohon pelaamiseen.
Lopeta se marttyyrina raataminen ja vaadi mies täysipainoisena aikuisena mukaan joka asiaan. Tämä ei ole mikään sun henkilökohtainen projekti, vaan teidän yhteinen. Kotihommat ja valmistelut kuuluu miehelle ihan samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten olisi, jos vain istuttaisit miehen pöydän ääreen ja kysyt, että mikä nyt on pielessä? Ja sitten kerrot tuon, mitä kerroit tännekin. Voi kyse olla ihan jännityksestäkin uuden ja mullistavan elämäntilanteen edessä... Mutta toisaalta sellainen asia, että parempi selvittää nyt kuin sitten, kun vauva on jo syntynyt eikä käytöksessä silloinkaan ole muutosta.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 09:25"]
Lopeta se marttyyrina raataminen ja vaadi mies täysipainoisena aikuisena mukaan joka asiaan. Tämä ei ole mikään sun henkilökohtainen projekti, vaan teidän yhteinen. Kotihommat ja valmistelut kuuluu miehelle ihan samalla tavalla.
[/quote]
Tämä. Ikävä mahdollinen tilanne olisi, että saat siivota, valmistella ja tehdä muita kotitöitä vauvan kanssa miehen pelaillessa. Että sitä paremmalla syyllä kissa pöydälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neloselle: kuulostaa hyvältä mutta miten saada mies osallistumaan? Olenko pari viikkoa tekemättä mitään hommia ja valmisteluja ja katson mitä mies sanoo vai mitä? Itse en vaan millään pystyisi elää siinä kaaoksessa missä mies tuntuu olevan kuin kotonaan! :/
Ja tosiaan keskustelut rauhallisesti/huutamalla/lopuksi lähtemällä eivät ole tuottaneet ainakaan pitkäaikaista tulosta.
Mikä myös kaivelee välillä mieltä on se että mies unohti syntymäpäiväni kokonaan, ne olivat heinäkuun alussa ja muistuttelin häntä niistä silloin tällöin mutta mitään onnitteluja en edes saanut. Se tuntui myös todella pahalta. Mutta kyllä hän koiralleen muistaa aina ostaa luita yms leluja yllätykseksi......
ap
Vauvan tulo saa monessa suhteessa aikaan tuon, että palataan niihin selkeisiin sukupuolirooleihin. Mies viihdyttää itseään ja nainen hoitaa kodin ja lapset. Miehesi ei enää tsemppaa ja esitä muuta kuin mitä on, totu siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole tekemättä. Tai tee vain mitä itsellesi tarvitset.
Se synttäreiden muistaminen on vähän toisenlainen ongelma: onko mies perheestä jossa vietetään aikuisten synttäreitä? Itse en ole enkä sen takia koe niitä tärkeiksi.
Kuulostaa että teillä on miehen kanssa HYVIN erilaiset odotukset ja tausta. Sinä haluat hyvin perinteisen perheidyllin ja mies on vähän kuin pikkupoika... Saako kysyä minkä ikäisiä olette?
Mies täyttää 26 ja minä olen 24... Ja juu tuo synttärijuttu saattaa johtua siitä ettei heidän perheessään hyvä kun lapsena ollaan muistettu synttäreinä. Itse olen perheestä jossa vieläkin mennään aamulla laulamaan ja viedään lahjat sänkyyn :D Joten mitä muutakaan sitä voi odottaa, mutta unohdetaan tuo synttärijuttu :D
Mutta mitä perheidylliin tulee niin en nyt ihan sellaista perinteistä edes halua, mutta kauhulla luen ja näen juttuja joissa mies ei oikeasti yhtään huomioi lapsiaan tai tee heidän kanssaan mitään, tätä en halua missään nimessä...
ap
Parisuhteessa molempien täytyy tehdä kompromisseja... Ap:n ehkä niistä synttäreistä ja masunsilittelystä, ja ap:n miehen kotitöiden tekemisestä. Valitse ne asiat jotka ovat mielestäsi keskeisimpiä. Kerro miehelle että tämä on sinulle kynnyskysymys, ja kyllä, teille tulee ero jos hän ei tule puolitiehen vastaan. Ole valmis toteuttamaan uhkaus. Luulisi herättelee uneliaan pikkupojankin...
lapsen tulokin voi olla miehelle shokki. oma vapaa-aika katoaa ja entisestä elämäntavasta on luovuttava. asia konkretisoituu vauvan lähestyessä. kai se vaan vie aikaa oppia ja hyväksyä. jokainen kasvaa omaa tahtiaan.
ei kai auta kuin ap puhut vaan sille, tai pyydä miehen isää puhumaan, tai kirjoita sille.
t. mies
[quote author="Vierailija" time="25.07.2014 klo 09:55"]lapsen tulokin voi olla miehelle shokki. oma vapaa-aika katoaa ja entisestä elämäntavasta on luovuttava. asia konkretisoituu vauvan lähestyessä. kai se vaan vie aikaa oppia ja hyväksyä. jokainen kasvaa omaa tahtiaan.
ei kai auta kuin ap puhut vaan sille, tai pyydä miehen isää puhumaan, tai kirjoita sille.
t. mies
[/quote]
"Jokainen kasvaa omaa tahtiaan". Jep, mutta kaikkea ei tarvitse sietää eikä loputtomiin odottaa, esim. aikuisen passauttaminen itseään toisella kuin pikkulapsi... Mietin kyllä että onko ap siis suhteen alusta tehnyt kaikki kotityöt yksin? Jos, niin sitten on osin syypää itse tilanteeseen...
Ihan yhtäkkiäkö mies lopetti siivoamisen? Ei ole tainnut tehdä sitä aiemminkaan, mihin hän siitä muuttuisi.
Huonolta näyttää :/