Haluaisin mennä metsään etsimään mustikoita ym mutta pelkään että eksyn sinne!
Jakakaa kiltit kaikki vinkit miten löytää takaisin metsästä!
Kommentit (21)
Ota kännykkä mukaan, laita GPS päälle, avaa Google maps ja poistu metsästä.
kannattaa virittää villalanka tien lähellä olevaan puuhun ja sitten kävelet villarulla kädessäsi pitkin metsää. kun haluat takaisin, seuraat lankaa.
Aluks kannattaa pysytellä niin, että näkee koko ajan tien/auton yms.
Mitä helvettiä. :D Ootko nyt ihan tosissas? Et oo vissiin ikinä kuullut kartasta ja kompassista. Tai sido vaikka huivi puuhun joka on auton suunnassa. Ihme uusavuttomuutta.
Niin ja ei niitä marjojakaan ole vielä
katso kellosta ja auringosta ilmansuunta lähtiessäsi ja palatessasi. Palaat vastakkaiseen ilmansuuntaan kuin mistä lähdit aamulla. Katso että on aurinkoinen päivä. Huom. aurinko kiertää päivän mittaan.
Lataa puhelimen akku.
Tässä kirjoittaa ihminen, joka on kulkenut metsissä työkseen, eikä kumma kyllä ole onnistunut eksymään koskaan. Niin no, onhan tuota joskus tullut kuljettua muutama kilometri harhaan, tai on pitänyt palata takaisin ottamaan uutta suuntaa. Mietipä sitä, miten ulkomaalaiset Suomen maastoa tuntemattomatkin osaavat kulkea marjassa.
Marjat kasvavat yleensä sellaisissa paikoissa, että näkyvyyttä riittää. Esimerkiksi vadelmat tienvarsilla tai aukeilla, mustikat ja puolukat rinteillä. Hankalimpia ovat korpihillat, joiden ympärillä on sakeaa ja samannäköistä kuusikkoa joka suuntaan. Ne voit suosiolla jättää osaavammille poimijoille.
Ensimmäinen neuvo: hanki kompassi ja opettele käyttämään sitä ainakin sen verran, että löydät ilmansuunnat. Pidä huoli, että olet aina sen verran kartalla, että osaat pois metsästä. Ei sillä ole mitään väliä, löydätkö suorinta tietä autolle tai siihen paikkaan mistä lähdit. Tärkeintä on se, että löydät takaisin sellaiseen paikkaan, mistä osaat taas johonkin.
Aurinko on erinomainen suunnannäyttäjä. Jos sinulla on vähäisintäkään aavistusta ilmansuunnista, voit auringon mukaan liikkua, kunhan se pilkahtaa pilvien välistä. Esimerkiksi marjaan mennessä kävelet siten, että aurinko on vasemmalla puolellasi, takaisin tullessasi auringon pitää olla oikealla. Kompassissa riittää se oppi, että menomatkalla pohjoisneula on suuntaan X ja takaisin tullessa siinä kohdassa onkin etelään osoittava neula.
Pane mieleesi tärkeimmät maamerkit! Tiet, joilta kuuluu autojen ääniä, korkeat ja kauas näkyvät maastokohdat tai mastot, vesistöt. Pysähdy aina välillä tarkistamaan, mihin suuntaan sinun pitää palata, eli millainen se maasto on.
Kun sitten kaikesta huolimatta huomaat eksyneesi, pysähdy siihen paikkaan. Pysy aloillasi niin pitkään, että saat selville, mihin pitää lähteä. On mahdollista, että olisi menossa täsmälleen päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi, eli älä lähde suin päin mihinkään vaan hengitä vielä hetki. Nouse johonkin korkeampaan paikkaan, vaikka kannon päälle tai mättäälle katselemaan ja kuuntelemaan. Ehkä näet jonkun sellaisen paikan, josta osaat ottaa suuntaa tai kuulet autojen ääniä, koiran haukuntaa tai kaupungin huminaa.
Sitten on vielä se helpoin keino: lähdet marjametsään jonkun sellaisen kanssa, joka osaa kulkea.
Voin tulla opastaan jos saan sun mansikkaas.
Et mene kovin kauaksi autosta/pyörästä tms. Eli niin et näet auton tai tien koko ajan.
Käy vaan tutussa metsässä.
Ps. Kyllä ainakin täällä on jo vähän mustikkaa, ei nyt ihan koko ämpärillistä yhdeltä istumalta löydä, muttta kyllä yhteen mustikkapiirakkaan aina marjat jo löytää
Halvimmillaan GPS:n saa noin 100€, takuulla osaat pois. Koskaan ei asiantuntijat ehdota geepeeässää metsään mukaan, vaan aina paperikarttaa. Itselläni ollut useita gepsejä ja aina ovat toimineet, varapatterit voi myös pitää mukana.
Maamerkit kuten isot puut, kukkulat, kalliot, kivet jne. ovat käteviä. Paina mieleen niiden avulla missä tie on. Ei yleensä ole tarpeen kulkea umpimetsään kilometritolkulla, vaan kuuloetäisyydellä tiestäkin pysyen löytyy marjoja jne. Myös jos liikut vaikka jonkin tietä tai polkua lähellä olevan lammen ympärillä ja et harhaile siitä kovin paljon näköetäisyyttä kauemmaksi niin et voi eksyä. Polkuja on niin paljon että niitäkin seuraamalla voi pärjätä.
Ja kyllähän niitä mustikoita on esim. ulkoilureittejen läheisyydessä, kuten luonnonpuistoissa esim. Nuuksio, missä on paljon merkittyjä reittejä, joilta ei tarvitse kovin paljon poiketa. Tai ihan lähiöitten metsissä (jotenkin ajattelen, että olet kaupunkilainen) Ei tarvitse ekana mihinkäänbihan umpi metsään lähteä.
Huivin sitominen puuhun on minusta hyvä neuvo. Siinä kun maassa pyörii poimimassa, voi nopeasti unohtaa melkein minkä tahansa maamerkin, jonka hetki sitten kuvitteli tunnistavansa. Eikä yksi iso puu välttämättä riitä merkiksi, koska senkin kohdalta voi lähteä kulkemaan vaikka kuinka väärään suuntaan.
Kiitos vinkeistä!!! Lähden kokeilemaan :) Ekaa kertaa yksin metsään :) Pysyn ihan tien vieressä tänään!
Ap
Älypuhelin ja karttasovellus. Se näyttää missä kuljet.
Myös irtonaisia oksia voi käyttää tai muuta maasta löytyvää, teet merkkejä itsellesi mistä suunnasta tulit.
Onko Oulun korkeudella vielä mustikoita?
Ethän kaupungissakaan harhaile päättömästi ja tee yllättäen ihmeellisiä mutkia sinne tänne, joten älä tee metsässäkään. Jos pelkäät eksyväsi, suunnittele reittisi etukäteen ainakin suurinpiirtein tyyliin: lähden tästä mökiltä lammelle. Sitten vain kävelet sinne lammelle suoraan ja alat tulla takaisinpäin poimien samalla marjoja. Muista aina välillä irrottaa katseesi maasta, ja pidä kasvot menosuuntaan päin. Katsele alueen karttaa etukäteen ja paina mieleesi maamerkkejä ja talojen ja teiden sijaintia niihin nähden (jyrkänteen reunan suuntaisesti on autotie kilometrin päässä, kivanlohkareiden pohjoispuolella on pelto jne.). Katsele aurinkoa, muurahaispesiä ja oksien kasvua, jos sinulla ei ole kompassia.
Muista kertoa jollekin läheiselle, että olet menossa metsään ja mihin aikaan suunnittelet palaavasi. Näin et ainakaan joudu päiväkausiksi eksyksiin vaan sinua tullaan etsimään, jos joudut hukkaan.
Ei kai Nuuksiosta saa marjoja poimia, eiks se oo kansallispuisto?
Soita 112 ja pyydä pelastuslaitosta hakemaan sinut pois.
http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288715195909.html