Pelottaa, että meille tulee vaativa vauva...

Esikoinen oli enimmäkseen helppo, nukkui kohtuullisen hyvin ja oli helppo ottaa mukaan joka paikkaan. Viihtyi autossa ja vaunuissa, kylässä ja kaupoissa. Hän oli kyllä aikamoinen sylivauva, vain syli kelpasi hereillä ollessa, kunnes oppi itse liikkumaan. Jonkin verran vatsa- ja refluksivaivaakin oli, mutta aika hillitysti.

Olen lukenut kauhulla juttuja suuritarpeisista vauvoista. Mitä jos meillekin tulee sellainen? Kuinka jaksetaan vaativan vauvan ja uhmaikäisen kanssa?

Etukäteen jännittämisestä ei tietenkään ole mitään hyötyä, mutta väkisinkin tämä asia pyörii mielessä.