en enään jaksa tätä itseinhoa ja sormet kurkussa olemista
apua olen saanut muttei auta
miten opin taas rakastamaan itseäni
Kommentit (12)
Millaista apua olet saanut? Toivon mukaan apu jota saat on riittävää.
t. samassa jamassa joskus ollut
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 18:14"]
Millaista apua olet saanut? Toivon mukaan apu jota saat on riittävää.
t. samassa jamassa joskus ollut
[/quote]
Koulupsykologilla ja polilla ravattu puoli vuotta, sain lähetteen eteenpäin ja oon ollu jonossa kuukauden, en tiedä millon pääsen. enhän mä kauaa ole ollut mutta tuntuu että voimat ja motivaatiokin haihtuu tässä samalla. ei vaan enään jaksa
ap
Voimia sulle! Vaikka sitä olisi nyt vaikea uskoa niin selviät varmasti. Jos apu ei auta, niin varmasti sellaistakin apua on tarjolla, josta olisi enemmän hyötyä. Usko itseesi, täällä on yksi joka uskoo sinuun! <3
Sinun pitää vaatia parempaa apua. Heti huomenna.
[quote author="Vierailija" time="21.05.2014 klo 19:49"]
Voimia sulle! Vaikka sitä olisi nyt vaikea uskoa niin selviät varmasti. Jos apu ei auta, niin varmasti sellaistakin apua on tarjolla, josta olisi enemmän hyötyä. Usko itseesi, täällä on yksi joka uskoo sinuun! <3
[/quote]
Varmasti jossain vaiheessa saan apua, ehkä, mutta siinäkin tuntuu kestävän kun yli puoli vuotta ensin heitellään henkilöltä toiselle. Mutta kiitos <3 ap
Itse oksentelen silloin tällöin, onneksi nykyään enää harvoin. Mutta se johtuu siitä ristiriidasta,että haluan timmin kropan, mutten pysty luopumaan herkuista. En vaan pysty, oon koittanut niin monesti, ja en vaan kykene. Aina kun oon koittanut olla ilman, tulee se iso repsahdus ja vedän suklaalevyn parissa minuutissa. Voittekin arvata mitä tämän ahmimiskohtauksen jälkeen tapahtuu.....
Elän varmaan ikuisesti tämmöisen sisäisen ristiriidan kanssa. Jos haluan unelmieni vartalon, pitäisi jättää kaikki hyvä pois(rakastan suklaata,roskaruokaa....yms) lopullisesti tai sitten olla läski selluliittikasa....ja kumpikaan ei tule kuuloonkaan! Joten aina kun sorrun ostamaan ison suklaalevyn tms niin silloin se tietää vain sitä,että joudun oksentamaan....
Huomaamalla että seksi ja parisuhde on aivan ikkunan takana? Itseluottamus perustuu muilta ihmisiltä saatuun hyväksyntään.
-Mies 29v-
[quote author="Vierailija" time="22.05.2014 klo 17:07"]
Itse oksentelen silloin tällöin, onneksi nykyään enää harvoin. Mutta se johtuu siitä ristiriidasta,että haluan timmin kropan, mutten pysty luopumaan herkuista. En vaan pysty, oon koittanut niin monesti, ja en vaan kykene. Aina kun oon koittanut olla ilman, tulee se iso repsahdus ja vedän suklaalevyn parissa minuutissa. Voittekin arvata mitä tämän ahmimiskohtauksen jälkeen tapahtuu.....
Elän varmaan ikuisesti tämmöisen sisäisen ristiriidan kanssa. Jos haluan unelmieni vartalon, pitäisi jättää kaikki hyvä pois(rakastan suklaata,roskaruokaa....yms) lopullisesti tai sitten olla läski selluliittikasa....ja kumpikaan ei tule kuuloonkaan! Joten aina kun sorrun ostamaan ison suklaalevyn tms niin silloin se tietää vain sitä,että joudun oksentamaan....
[/quote]
Oon oksentanu tällä viikolla 5 kertaa, en järjettömän paljon, mutta kuitenkin... Oon lihonnu kaikki kilot takaisin ja tuntuu kamalalta. Haluaisin vaan olla laiha... ap
ööh siis miksi joku haluu olla laiha ? olen ollut koko ikäni laiha ja aina jaksavat ihmiset kummastella painoani olen siis yhtä laiha kuin esim kate moss ja voin kertoa että elämä on hirveää tämän painoiselle en kehtaa mennä uimarannalle enkä käyttää kesä mekkoa jne . kesät ja talvet peittävissä kuumissa vaateissa vituttaa ainaiset kyselyt mitä syöt ja painon kommentointa elämä olisi paljon mukavampaa kun saisin + 30kg lisäpainoa
Täällä ollaan samassa tilanteessa, joka on jatkunut jo kauan.
Koska tunnen kohtaasi sympatiaa, opastan kauniista olemaan käyttämästä n-kirjainta sanan "enää" perässä. Se on "enää", ei missään eikä koskaan "enään".