Te, jotka asutte kalliissa kaupungissa!

Asun Helsingissä, olen kotoisin täältä. Koko elämäni on täällä, perhe, ystävät, työ, opiskelupaikka, harrastukset. On totta, että asuminen on kallista, mutta kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa.

1) olen kotoisin pääkaupunkiseudulta

2) täällä on mun sukulaiset ja ystävät

3) täällä on meille molemmille töitä

4) kaksikielisille lapsille on koulut lähellä

5) täällä on sydän ja koti, en osaisi asua missään muualla.

Asun helsingissä. Muutin pienestä kunnasta opiskelemaan ja tunsin oloni kotoisaksi heti. En halua muuttaa muualla. Asuminen toki maksaa, mutta muut asiat painavat vaakakupissa enemmän.

Perustelen sen sillä, että haluan asua suurkaupungissa, enkä välitä siitä vaikka se maksaa enemmän. En olisi onnellinen pikkukaupungissa tai maaseudulla. Maksan mielelläni asioista, jotka tekevät minut onnelliseksi.

Miksi se pitäisi edes perustella? Ei me asumisesta olla maksettu läheskään näitä nykyhintoja, kun eka kämppä on ostettu joskus 1997 ja hiljalleen vaihdettu isompaan. Täällä pärjää ilman autoakin, eli ei tarvitse välttämättä laittaa rahaa autoon, jonka arvo tippuu kuin lehmän häntä. Asunnot pitää täällä paremmin arvonsa kuin jossain syrjäkylillä, josta muuttoliike on poispäin. Plus parhaat koulut ja yliopistot on Helsingissä.

Omakotitalo olisi minulle ihan kauhistus. Mieluummin asun tilavassa kerrostalokämpässä kantakaupungissa. Mies kävelee töihin ja tyttö kouluun ja kilometrin säteellä on monet ruokakaupat, kauppahalli ja tukku ravintoloita. Tallinnan laivat lähtee muutaman sadan metrin päästä, niin ei edes Alkoa kaivata, vaikka sekin toki kilsan säteeltä löytyy :-)

Jos on tottunut asumaan Helsingissä, niin ei sitä niin vaan lähdetä jollekin pienelle paikkakunnalle. Espookin tekisi jo tiukkaa.

Perustelu: vakituinen ja turvattu työpaikka, joita ei pikkukunnista löydy. Ei muita perusteita. 

Työpaikalla sitä eniten perustelen. Asiaan vaikuttaa myös se että perhe, ystävät ja sukulaiset on täällä. Se on iso kynnys muuttaa muualle ilman työtä, sosiaalista yhteisöä ja tukiverkkoa. Perhekin pitäisi saada suostumaan ja pelkkä halpa asuminen ei välttämättä motivoi tarpeeksi.

Koska miehen työt on pk-seudulla. Niin nykyiset kuin tulevatkin. Työpaikkana firmojen pääkonttorit eli vaikka vaihtaisi duunia, olisi työ tod.näk silti tässä lähellä.

Me asumme Kuopiossa (Oulua ja Turkua mm. kalliimpi). Lapseni käyvät koulua täällä. Lasteni isä asuu täällä. Miesystäväni asuu täällä. Vanhempani + muu suku asuu täällä. Työpaikkani on lähes vieressä. Koulut on laadukkaita, voi valita vaikkapa musiikkiluokan mihin landella ei ole mahista. Lisäksi harrastukset on lähellä ja lasten kaverit (ei kuskausta, bensa kallista!). Itsekin tykkään käydä salilla (sali näkyy jos istuu parvekkeella :D). Kaverini asuu 20min Kuopiosta, lapset eivät päässeet koulussa elämänkatsomukseen koska kyseistä ryhmää ei ole! Eli oli pakko ottaa osaa uskonnontunnille.

Tärkein syy kuitenkin se että viihdyn täällä.  Minusta ei olisi kuskaamaan enkä kestä sitä ettei talvella voi lenkkeillä kun ei ole katuvaloja. Kauppakin vieressä. Säästän mieluummin sen muutaman satasen ihan jostain muusta kuin omasta ja lasten elämänlaadusta!

Asun Espoossa sen mittapuun mukaan halvalla vuokralla. Työpaikka on vieressä, harrastukset ja lasten koulut myös, joukkoliikenne pelaa. Valitsin asuinpaikkani turvallisen ja lyhyen koulumatkan takia jo 20 vuotta sitten. Kaikki palvelut ovat myös vieressä. Harkitsin muuten asunnon ostoa Tampereelta, mielestäni ne ovat naurettavan halpoja siellä.

Perustelen onnellisuudella. Olen asunut pikkukaupungissa, ja vaihtaisin kaikki ne päivät pois.

Olen asunut töiden vuoksi Kainuulaisessa pikkukylässä nelisen vuotta. Rivitalokaksion vuokra oli vuosina 1997-2000 noin 1500 markkaa / kk (eli noin 250 €). Kyseessä oli varmaan Suomen halvimmat neliöt. Sitä en tiedä, mitä tuolla seudulla nyt kaksion vuokra olisi.

Muutin Helsinkiin ja ostin vuonna 2003 itselleni kerrostalokaksion, joka on samankokoinen kuin Kainuussa sijainnut kaksio. Asuinkustannukseni (laina+yhtiövastike) on reilut 1000 euroa. Kantakaupungissa en asu, muttä reilun viiden kilometrin päässä keskustasta.

Varsinaisesti en ole kotoisin mistään, sillä lapsuudenperheeni kanssakin asuttiin eri puolilla Suomea. Uskoisin, että olen tullut jäädäkseni Helsinkiin. Täällä on paljon kiinnostavaa tekemistä ja tapahtumia. Luontokin on lähellä, sillä Keskuspuistoon pääsen kymmenessä minuutissa kävellen.

Lisäksi nyt näen helpommin myös kavereitani, joita asuu eri puolella Suomea. Moni tulee mieluusti käymään Helsingin suuntaan, mutta silloin kainuulaiseen pikkukylään oli turha pyydellä vieraita. Omakotitaloon en kyllä haluaisikaan muuttaa ja vanhempani tuskailevatkin Itä-Suomessa, että kuinkahan saavat omakotitalonsa myytyä.

[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 17:37"]

Perustelen onnellisuudella. Olen asunut pikkukaupungissa, ja vaihtaisin kaikki ne päivät pois.

[/quote]

Totta. Olen kolunnut monet Suomen pikkukylät ja -kaupungit ja Helsingissä olen ollut tyytyväisin. 

Asunnon ostaminen on myös sijoitus. Täällä pk-seudulla rahansa saa takaisin tai tekee voittoa huomattavasti todennäköisemmin kuin jos ostaisi omakotitalon maalta.

Asun Helsingissä enkä ole koskaan vakavasti harkinnut muuttavani muualle. Olen täältä kotoisin, minulla on täällä perhe, suku, ystävät, työ, samoin puolisollani. En halua aloittaa uuttaa elämää toisessa kaupungissa vain siksi, että siellä olisi halvempaa asua. Pidän alueesta jolla asun, pidän Helsingistä ja kaikesta siitä, mitä täältä löytyy ja millaisen elämän Helsinki mahdollistaa. Olen valmis maksamaan siitä, että voin asua tässä kaupungissa, jossa viihdyn.

Suomen kiinnostavimmat työpaikat omalla alallani.

kulttuuritarjonta.

Yhteinen viihtyminen. Tykkään Helsingistä kovasti. Tätähän on tietysti vaikea tarjota perusteluksi niille, joiden mielestä Helsinki on kauhea paikka, jossa ei VOI viihtyä. (:

Miehen työ on sellainen, että työpaikkaa on kovin vaikeaa löytää muualta kuin suurista (yliopisto)kaupungeista. Jos haluaa työmatkan olevan lyhyt, pitää asua kaupungissa. Kaikki palvelut ja huvit on myös kaupungissa.

Olemme asuneet aiemmin halvoissa kerrostaloissa, kaupungin halvimmilla alueilla, joten tiedämme millaista niissä on. Nyt asumme melko kalliilla alueella ja tämä näkyy positiivisesti myös kanssa-asujien käyttäytymisessä. Täällä on siistiä ja rauhallista. Roskapussia viedessään ei tarvitse pelätä känniläisiä, pihalta ei ole varastettu koskaan mitään (toki meillä on turvakamerat) ja muutenkin täällä on mukavaa olla ja "henki" on hyvä.

Kouluun ja päiväkotiin on lyhyt matka. Julkinen liikenne toimii.

Täällä on kaikki. Stadi on snadi mutta buli.

1) Ei kiinnosta istua joka aamu ruuhkassa työmatkalla

2) Julkinen liikenne toimii eli autoa tarvitsee todella harvoin

3) Kauppa ja muut palvelut löytyy läheltä

4) Pärjään pienemmissäkin neliöissä enkä kaipaa omakotitaloon

5) Tykkään, että on eri vaihtoehtoja tehdä asioita, museoita, teatteri, uimahalli, kauneushoitola yms. yms .yms eikä tarvi näiden perässä ajaa kymmeniä kilometrejä

6) Asun sopivan kaukana vanhemmista, helppo lähteä viikonlopuksi kylään, mutta ei liian lähellä

7) Suurin osa ystävistäni asuu samassa kaupungissa

Elämä on valintoja, toiset haluavat asua keskellä ei mitään, toiset lähellä palveluja.