Taidan olla tyhmä ja sivistymätön...?

huomattavasti syvällisemmän kuvan maailmasta kuin säännöllisellä pyörimisellä turistirysissä.

T: Paljon matkustellut

En minä ( ja tukin moni muukaan) tiesi noista mitään ennen lapsia.

saatuasi niitä tekee mieli lisää. Itse sain ekan vasta 33-vuotiaana ja nyt haluaisin niitä niin paljon kuin vain voisin saada. Ura ei kiinnosta enää pätkääkään, kun tajusin, kuinka paljon sisältöä lapset tuovat elämään. Ikävä kyllä lapsia ei tule tilaamalla, olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin.

kun joka tapauksessa elää sitä ja yrittää sitten räpeltää myös siellä aikuismaailmassa.



Ekan kanssa se onnistui ihan hyvin, suorastaan loistavasti, mutta kun toinen tuli, löin ihan suosiolla korkeakoulutetut aivoni narikkaan ja keskityin noin vuodeksi vetämään yksinomaan sitä vauva-arkea.



Nyt alkaa taas helpottaa ja muut asiat kiinnostavat, mutta muuten tää oli hyvä tapa selvitä ja suorastaan nauttia tästä elämänvaiheesta.



Enkä siis tarkoita sitä, etten olisi pessyt hiuksiani vuoteen tai en lukisi kuin vaippapakkausten kylkiä, mutta minusta ei vaan ollut mitään järkeä yrittää pitää kaikkia palloja ilmassa yhtä aikaa.

että tosiaan huomaa ettei sinulla ole lapsia.



Lapsen kanssa vaan täytyy joskus jaksaa leikkiä enemmän kuin 5min. ja lastenohjelmia täytyy katsoa siksi että eihän lapsen voi antaa katsoa mitä tahansa roskaa. Miten tiedät jos et itse yhtään seuraa?



Tuosta kotonamakoilusta en osaa sanoa mitään kun olen aina mennyt heti äitiysloman jälkeen töihin.



Matkustelusta.. Kaikilla ei ole mahdollisuutta vaikka halua olisikin. Sitten jos vaikka olisi varaa, niin voi olla erillainen arvojärjestys. Minä esim. sisustan kotiani jatkuvasti, se nielee rahaa paljon. Pidän vain siitä että ympärilläni on kaunista. Mies taas arvostaa sitä että on hyvä auto käytössä. Kieltämättä se on kiva että auto on huoltovapaa ja lähtee käyntiin silloin kun tarvitaan.



Mitähän vielä.... No, siperia opettaa.

Minun tunenn olevani aivan eri ihminen nyt kuin ennnen raskautta ja lasta!

En ollut edes koskaan aiemmin pitänyt sylissäni vastasyntynyttä vauvaa, tai tiennyt miten vaippa vaihdetaan!

Nyt olen jo alani ammattilainen :D



Ei kaikki ole automaattista kenellekään, tuskin kovinkaan moni meistä on aina ollut se mikä nyt lasten yms tapahtumien myötä on!



Kaikkeen tottuu. En minäkään nauti mistään pakkoherätyksistä lapsen kanssa tms, mutta koska ei ole oikein hyvää vaihtoehtoa ei se edes tunnu niin pahalta kuin aikanaan sinun tavoin kuvittelin!

Elämä muokkaa.

Kyllä äidiksi tulo sitten opettaa ja laittaa kiinnostuksen aiheet uuteen järjestykseen. Mitä tulee mainitsemaasi asuntolainaan, niin kyllä ainakin täällä pk-seudulla useimmilla perheillä on sellainen, harvat ovat niin onnekkaita, että voivat asua täysin velattomassa perheasunnossa.

hanki lapsia, jos noin tökkii.

Ja eikö älykkyys olekin sitä, kuinka hyvin ratkaisee eteen tulevia ongelmia ilman kokemusta tai valmista ratkaisua!?

eihän sua nyt kiinnosta myöskään aikuisten vaipat, inkontinenssisuojat, potenssipillerit, kävelykepit, rollaattorit, vanhustenkerhot, eläkkeet, vanhainkodit yms. Kaikki aikanaan. Hassua tommosia miettiä.

Meillä on lapsia, mutta ei meillä silti ole mitään ystäväpariskuntia. Sillä minulla on omat kaverini, ja miehellä omat. Ja minä en oikeen erityisemmin tunne suurta sympatiaa miehen kavereiden naisystäviä kohtaan, ja mieheni ei tunne suurempaa yhteyttä kavereitteni miehiä kohtaan.



Eli ei se mitenkään ole pakollista :-)

JA ei kun kommentoimaan asioita, jotka tiedät paljon paremmin kuin muut :-)

- e-pillerit (en ole koskaan kokeillut, en halua niitä)

* Entä sitten, onhan niitä monia ehkäisymenetelmi..?



- asuntolaina ja sen huolet ja murheet

* no, järkeväähän se on maksaa omaa niin eläkkeellä sitten on rahaa elää



- raskaus

* jos sitten lapsia haluat, niin tämähän on välttämätöntä



- kuukautiskierron seuraaminen (mitä ihmettä tarkoittavat kp ja muut lyhenteet, miten raskausviikot oikein lasketaan, mä en älyä), kuukautiseni tulevat lähes säännöllisesti, joskus muutaman päivän heitto, vuoto on aika epäsäännöllistä, eli joskus runsasta, joskus vain hieman ja miten helkkarissa ovislimaa tutkitaan katselemalla?

* kiitos kuukautisten analyysistä, enpä ole itse koskaan nettiin kertonut omasta kierrostani vaikka av-ammattilainen olenkin :-/



- tuttavapariskunnat (emme mieheni kanssa harrasta sellaisia, molemmat pitää omat kaverinsa mieluiten)

* kun tulee lapsia, VOI olla että joskus on kiva olla tuttavapariskuntien kanssa(kin) joilla on myös lapsia. Joillekin käy niin kummallisesti että lapsiarki tuo mukanaan uusia kiinnostuksen kohteita ja sitä HALUAAKIN välillä jutella muiden perheellisten kanssa..



- vauva-arjen rytmit (mukavuudenhaluisena kotioloissa, ei onnistu)

* niin siis aiotko tehdä lapsia vai et?



- lapsen kanssa leikkiminen (jaksan ehkä 5 minuuttia oleskella lapsen seurassa, sitten se alkaa kyllästyttämään, viihdyn omissa oloissani enemmän)

* minulla on kaksi lasta enkä leiki heidän kanssaan koskaan (otan heitä mukaan kotihommiin, niin päin on kivempaa kaikilla)



- miten aikuiset voivat katsella lastenohjelmia, ja tietää niistä niin paljon, mulla menee kanava heti vaihtoon jos näenkin jotain sellaista.. eihän sitä renkutusta kestä edes kuunnella:(

* lastenohjelmat on lapsia varten, eihän niitä aikuiset kato?????



- mikä ihmeen tarve naisilla on alistaa mies tossun alle, itse pidän puolisoani tasa-arvoisena kanssani enkä ikinä nolaa tai komentele häntä kuten olen huomannut lähes kaikkien muiden tuntemieni naisten tekevän

* sullekin voi niin käydä jos miehesi jättää perheen arjen sun kontollesi ja sitten hän alkaa valittaa kun koskaa n ei ole seksiä niinkuin silloin ennen ;-)



- miksi ihmiset eivät ole kiinnostuneet matkustelemaan tai asumaan muualla kuin syntymäpaikassaan, vaikka mahdollísuus olisi, asuvat vaan kotikylässään elämänsä loppuun saakka ja muodostavat mielipiteensä lehtien ja telkkarin perusteella, ärsyttää ihan hirveästi, ja tätä näen läheltä ikäisteni 25-30-vuotiaiden keskuudessa

* ... en kommentoi...



- miksi ihmiset eivät viitsi tehdä töitä, vaan elävät yhteiskunnan tuilla

* ja politiikkaa on asia erikseen...



- miksi naiset hankkiutuvat heti raskaaksi kun saavat vakisopimuksen ja sitten roikutaan systeemissä kiinni tekemällä penskoja tasaisin väliajoin, ettei tarvis palata töihin vaan vois olla verkkarit päällä tukka paskaisena kotona

* hä? siis lapsia tehdään töiden välttämisen takia? ... ei mun kaveripiirissäni kylläkään, sulla on outoja kavereita,...

Kuulostat ihan aidolta av-mammalta, lapset vain puuttuu eli ei muuta ku lapsia yrittämään ;o)

No joo, pitihän se arvata, että kun kertoo suurelle yleisölle syvimmistä hämmästyksen ja inhotuksen aiheistaan (siis tämä omassa ympäristössäni tapahtuvista asioista, maailman suuret ongelmat ovat asia erikseen), niin hyökätään. En siitä kuitenkaan pahastunut.



Totta, kuten moni sanoikin, että murehdin asioita etukäteen liikaa. Ja sellaisiakin asioita, jotka eivät omaa elämääni kosketa. Pahoittelen jos joku löysi itsensä tekstistäni ja loukkaantui.



Mutta kaipa se pitää sitten hyväksyä, että kaikkiin tilanteisiin ei löydy vastausta ennen kuin ne kokee, esim. tämä vauva-arjen pyöritys. Olenhan minä toki lyhytjänteinen niissä asioissa, jotka eivät minua hirveästi kiinnosta, mutta myönnän, että haluaisin kovasti oppia venyttämään sietokykyäni. Mieheni haluaa lapsia ja minä mietin tuskissani, että miten helvetissä voin antaa lasten katsoa lastenohjelmia, kun ne ovat sellaista soopaa nykyään, niissä huudetaan ja tapellaan jne. Tai että jos jätän urani, niin luullaanko minuakin samanlaiseksi luuseriksi kuin ne tapaukset, jotka ovat työpaikan hankkineet vain tullakseen siten sopivasti raskaaksi. Ja heitä on- tälläkin palstalla.



Minun pitäisi ymmärtää, että kaikki ajallaan jne, mutta olen vain niin ärsyyntynyt tietyistä asioista, että eihän minulla olisi yhtään ystävää, jos paljastaisin esim. heille asioita, joista ei puhuta, mutta joita olen heistä huomannut. Näen herkästi ihmisten käytöksen lävitse ja tiedän jotenkin, millaisia he oikeasti ovat, vaikka kuinka näyttelisivät. Ehkei sentään meedion kykyjä, mutta luen heitä kuin avointa kirjaa.



Joku kysyikin, haluanko niitä lapsia sitten. Näin raadollisella elämänasenteella varustettuna olisi viisainta unohtaa koko homma.

Tekstisi ei mitenkään loukannut, siis ketä ihmeessä se voisi loukata, mutta ihmettelen myös miksi pohdit moisia asioita, asiat kun yleensä etenevät omalla painollaan.

Itse sain esikoisen jo vanhana(yli 30v.), enkä myös ollut yhtään kiinnostunut lapsista tai niihin liittyvistä asioista ennen omia. Kyyllä se kiinnostus syntyy sitten.



Eniten silmiinpisti lause jossa pohdit että luullaanko sinua myös luuseriksi joka karttaa työntekoa ja vain lisääntyy(tmv.) Todella koomista! Olet joko provo tai sitten ...=DD

Olen äiti. 26- vuotias. Kaksi pientä lasta. En peseydy, en pidä puhtaita vaatteita, en meikkaa, laitan puuroa aamusta iltaan, nautin suuresti kun katselen lastenohjelmia mieheni kanssa. Lapset vilkuilee välillä taustalla telkkaa muuten ne tappelee ja me karjutaan niille et hiljaa et äiskä ja iskä voi kattella MUUMEJA rauhassa!



Me käydään Cittarissa ostamas alennusvaatteita muuten hankitaan kirppiskamaa.



Me nyhjätään tässä meijän talossa ja kasvatetaan porkkanoita.



Rakastetaan luontoa, lapsia saa tulla niin paljon kun kohtuun mahtuu.



Olen ollut aina tällänen, samoin mies. Eikö kaikki ole tälläsiä? Miten kukaan voi tykätä työssä käymisestä??

Kiitos kaikille vastanneille. Myös asiattomille..



On todellakin viisasta pitää sitten suunsa kiinni. Ei kannate kaivaa verta nenästään..



En ole provo, enkä mieltäni muuta.



Terkuin pessimiesti ap

Ihan nyt vaikuttaa siltä, kuin sinä todalla haluaisit niitä lapsia, mutta pelkäät kuollaksesi niitä hankkia. Sinua pelottaa, että pian huomaisitkin nauttivasi juuri kaikista niistä asioista, joita edellä olet kritisoinut.



Mutta ei kaikkien ole pakko suorittaa äitiyttä samalla tavalla. On ihan ok olla kiinnostunut ympäröivästäkin maailmasta, raskaana ja äitiyslomalla ollessaan. Itse en ole koskaan voinut sietää hiekkalaatikko-äitejä, jotka säässä kuin säässä raahautuvat sinne puistoon, koska lapsihan tarvitsee ikäistään seuraa 365 päivänä viikossa. Ja samalla siinä äidit saavat märehtiä rikkonaisia öitä ja lapsen allergiaa :/ En ole halunnut raahautua joka viikko perhekerhoon, enkä ole kuulunut imetystukilistan lukijoihin. Minä olen hoitanut tämän äitinä olemisen juuri, niin kuin minusta parhaalta on tuntunut. Tänään näin ja jonain toisena päivänä toisella tavalla. Joskus pullantuoksuisena kotiäitinä ja joskus akateemisena opiskelijana. Ja aina välillä töissäkin.



Tosiasia on kuitenkin se, että jos ei uskalla, ei mitään saa. Oletko valmis ottamaan sen riskin, että jäätkin paitsi jostain niin upeasta ja päätähuimaavasta rakkauden ja kiintymyksen tunteesta, että ei sellaista ei muuten kuin äitiyden kautta voi kokea?



En suosittelisi kokeilemaan.



Terkuin neljän lapsen äiti

sinua on alettu painostaa joltakin taholta lapsen tekoon.



Onnea pohdinnoissasi!