Missä vaiheessa eronnut ihminen saa sitten alkaa taas seurustelemaan?

Up

Mä en tajua miten kukaan kuvittelee olevansa oikeutettu arvostelemaan toisen päätöksiä. Toinen voi aloittaa vakavan suhteen heti, toinen nuolee haavojaan useamman kuukauden. Riippuu todella paljon siitä, millaisissa merkeissä on erottu ja mitkä ne suhteen katkaisevat ongelmat ovat olleet.

Musta hyvänä nyrkkisääntönä on, että elä se sama elämä kuin ihminen, jota arvostelet ja ala sitten vasta huutelemaan. Eli toisinsanoen, älä arvostele ennen kuin oikeasti tiedät mistä puhut. Ja mulle ainakin on myös opetettu, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa on parempi olla hiljaa.

Minä ymmärrän, että se ratkaisumalli joka sopii minulle ei olisi hyvä jollekulle muulle. Enkä voisi kuvitellakaan että jonkun muun oikea ratkaisu olisi minulle oikea, mikähän tässä on vaikeaa?

Se että minä kävisin asioita itsekseni läpi puolikin vuotta ei tarkoita, että olisin jotenkin parempi kuin ihminen joka hyppää suhteesta suoraan seuraavaan.

Joo, vaihtakaa suhteita vain kuin sukkia

No minusta puoli vuotta on hyvä hengitellä ihan rauhassa ja nauttia raikkaasta ilmasta. Hajut puhdistuu ja sitten voi alkaa katselemaan uutta.

Kyllä meillä oli nukuttu eri huoneissa jo pitkään, ennen kuin muutin pois. Siitä tietty vielä avioeron harkinta-aika. Kyllä minulla oli uusi miesystävä aika pian eron jälkeen. Ehkä siitä syystä ei tule mieleenkään lytätä tai huoritella ketää. Ei kukaan muu tiedä kaikkia asioita, kuin ne kaksi ketkä siinä suhteessa on ollut ennen eroa.

Heti kun aviopuolison kanssa on sovittu erosta. Ehkä siinä etsii laastaria, mutta mitä sitten? Näin minä ainakin tekisin ja hyvin monet alkavat seurustelemaan jo ennenkuin puoliso edes tietää tulevasta erosta sanaakaan. Mikä nyt hyvälle tuntuu, eipä siihen kenenkään moraalisaarnat vaikuta. Jokainen päättää elämästään ihan itse.

Puoli vuotta on hyvä nyrkkisääntö ennen sänkyyn hyppäämistä uuden miehen kanssa. Toki nähdä ja tapailla saa ennen sitäkin. Mutta jos tuota nopeammin jakaa itseään uudelle, niin h*oran leimanhan siinä saa ja ihan syystäkin.

Seurustelusuhde, ei yhteisasumista, tuttu teki näin:. Lopullinen ero, samalla viikolla meni matkalle ja sieltä löytyi uusi.

En ymmärrä miksi ihmisshuteet ovat monelle nykyään niin halpoja, että heti seuraavalla viikolla pitää heittää bilerytkyt ylle ja baanalle lihatiskille viuhtomaan. Kuvottavaa tämä nykymeno.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 19:48"]

En ymmärrä miksi ihmisshuteet ovat monelle nykyään niin halpoja, että heti seuraavalla viikolla pitää heittää bilerytkyt ylle ja baanalle lihatiskille viuhtomaan. Kuvottavaa tämä nykymeno.

[/quote]

Toiset rimpuilee suhteessaan yksin pitkään ja miettii uskaltaako erota ja mitä muut sanoo ymsyms. Jotkut lähteneet elämässään ihan eri suuntiin, vaikka osoite ja sukunimi pysyisikin samana vielä pitkään.

Minä löysin jo kahden kuukauden jälkeen erosta uuden miehen, mutta olinkin tehnyt mielessäni eroa ex-miehestäni jo paljon aiemmin. En ollut enää henkisesti kiinni suhteessa (meillä oli paljon ongelmia ja rakkaus kuollut), joten ero oli suorastaan helpotus. En tietystikään etsimällä etsinyt uutta suhdetta, enkä todellakaan odottanut että sellainen kävelisi vastaan jo heti kulman takana, mutta niin vain kävi. Ja baarissa tosiaan viihteellä tapasimme ja edelleen olemme yhdessä. 

Ei tälle asialle mielestäni ole mitään nyrkkisääntöä, vaan jokainen etenee omaan tahtiin. Eihän ulkopuoliset edes voi tietää mitä kaikkea entiseen suhteeseen ja eroon liittyy. Ja tottakai saa lähteä viihteelle ja baariin vaikka samantien, eihän se kenellekkään kuulu. Sen takia huoraksi leimaaminen on auttamattoman vanhanaikaista ja typerää.