On niin raskasta pettyä joka kuukausi :'(
Olemme miehen kanssa yrittäneet lasta 9kk ajan. Joka kuukausi on toivoa täynnä ja sitten tulee taas pettymys. Olen nyt siinä pisteessä etten jaksa enään.
Yrityksen alussa moni ystävä/sukulainen kertoi vauva uutisensa ja olin vain onnellinen heidän puolesta ja ajattein että kohta mekin ilmoitetaan tutuille mutta ei. Kaikki ilmoittaneet ovat jo saaneet terveet ja suloiset vauvansa kun me edelleen YRITETÄÄN, ei edes odoteta vaan vieläkin yritetään.
Kohtalontovereita? Mitä keinoja otetaan avuksi 1v yrityksen jälkeen julkisella puolella?
Kommentit (20)
Kannattaa opetella olemaan tyytyväinen asioista jotka on hyvin ja miettiä muutakin, vaikka istua ja katsella hienoa kesää kahvikupillisen ääressä!
Kyllä se sieltä tulee jos on tullakseen!
Se on "ENÄÄ", ei "ENÄÄN"!!
Ei mulla muuta.
Pakko hyväksyä että lasta ei tule.Monet pariskunnat etenkin miehet kadehtivat lapsettomia,huolettomia ja matkustelevia pariskuntia.Onnellinen voi olla ilman lastakin.Mitä jos saisitkin sen toivomasi lapsen ja se olisi vaikeasti vammainen ?. Silloin toivoisit ettet olisi väkisin halunnut lasta.Anteeksi jos pahoitin jonkun vammaisen lapsen vanhemman mielen.Siskoni sai vammaisen lapsen ja kerran sanoi minulle humalassa,että helpompaa olisi ilman lasta.
Monella ystävälläni on mennyt toi sama aika tai yli vuosikin. Eli kuulostaa ihan normaalilta. Vuoden yrityksen jälkeen voi kaiketa lähteä hakemaan apua hedelmöityshoidoista. Oottehan testannu kaikki, ettei oo esim. Klamydiaa ym. Mikä voi vaikuttaa tai jos oot joskus sairastanu jotain joka voi vaikuttaa. Tällaset asiat kannattaa huomioida. Ikä vaikuttaa tietty myös. Ja joskus Se vaan ottaa onnistuakseen. Stressiä ja parisuhteen sekä seksielämän pilaajaa älkää tuosta asiasta tehkö.
Saako ap kysyä, kuinka usein "yritätte". Meillä yritystä oli puolisen vuotta ilman tuloksia, mutta kun päätimme, että nyt yritetään tosissamme ja "yritettiin" joka toinen päivä, niin olin raskaana 2 kk kuluttua. Monella kaverilla mennyt tosi pitkään, jos on ajateltu "tulee jos on tullakseen" ja nopeasti, jos on otettu projektiksi "joka toinen päivä yritystä". Koska jos ovuloit, niin useimmilla pitäisi tepsiä aika nopsaan.
Tsemppiä yritykseen!
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 16:27"]
Saako ap kysyä, kuinka usein "yritätte". Meillä yritystä oli puolisen vuotta ilman tuloksia, mutta kun päätimme, että nyt yritetään tosissamme ja "yritettiin" joka toinen päivä, niin olin raskaana 2 kk kuluttua. Monella kaverilla mennyt tosi pitkään, jos on ajateltu "tulee jos on tullakseen" ja nopeasti, jos on otettu projektiksi "joka toinen päivä yritystä". Koska jos ovuloit, niin useimmilla pitäisi tepsiä aika nopsaan.
Tsemppiä yritykseen!
[/quote]
kiva kun kaikki seksikerrat on jyystöä vauva-ajatus takaraivossa. Pakko yrittää.
9 kk yritystä ei ole vielä kauhean pitkä aika, joten ei todellakaan kannata vielä heittää kirvestä kaivoon. Minä ja mieheni ollaan yritetty 4 vuotta ja edelleen olen varovaisen toiveikas. Ensimmäinen ivf hoito nyt loppusuoralla, eilen tehty alkionsiirto ja nyt vaan jännätään kuinka käy. Jos lapsi jää haaveeksi niin sitten on keksittävä muuta sisältöä elämään. Voimia ja plussatuulia teille yritykseen!
Me yritimme 5 vuotta ja saimme hoidoilla 3 lasta. Pettymykset olivat kamalia. Mutta tosiaan 9 kk on vielä lyhyt aika. En vähättele pettymyksiäsi vaan yritän muistuttaa, että teissä ei välttämättä ole mitään vikaa.
Eka tuli samantien. Tokaa yritettiin n 19kk. Ekana vuonna jokainen menkka tuntu tappiolta, isku vasten kasvoja. Jotenki mä sit opin elää sen kaa
Meillä tuli eka tärppi 4,5kk pillereitten lopetuksesta, mutta se meni kesken. Seuraava raskaus alkoi 7,5kk yrittämisen aloituksesta js saatiin terve vauva. Oli nuo kuukaudet aikamoista piinaa, varsinkin keskenmenon jälkeiset. Tsemppiä, toivottavasti tärppää pian!
Kaikkien ei tarvitse saada lisääntyä. Luonto osaa hoitaa väestönkasvun. Ihminen puuttuu siihen liikaa.
Voi miten tutulta kuulostaa. Yritystä meillä siis takana puolitoista vuotta. Lapsettomuustutkimukset oli jo aloitettu kun tärppäsi luomuna. Ymmärrän hyvin tuskasi ja sen miten seksielämä muuttuu kellotetuksi jyystöksi.
Mun psyyke ei meinannut millään kestää sitä odotusta, joka helvetin kuukausi samaa ja aina tuloksena vain kuukautiset ja itkua, kaikki muut vaan tuntui sikiävän ympärillä. Kävin juttelemassa psykologillekin kun tuska ei vaan helpottanut.
Oletteko ottaneet käyttöön ns. apukeinoja? Meillä digitaalinen ovulaatiomittari, maca-jauhe ja PreSeed-liukaste viimeisellä kerralla käytössä ja tärppäsi :D En voinut uskoa sitä, enkä voi muuten vieläkään. Ehkä jostain noista oli jopa apua. Voimia ja jaksamista teille! 9kk on kuitenkin lyhyt aika, vaikka toivovalle kovin pitkä.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 16:56"]
kiva kun kaikki seksikerrat on jyystöä vauva-ajatus takaraivossa. Pakko yrittää.
[/quote]
No minusta sen ei tarvitse olla arkista jyystöä. Jos seksiä on muutenkin paljon. Toki kaikilla ei ole ;-D. Mutta tarkoitin, että kannattaa muistaa se, että jos spermaa on elimistössä tasaisesti, on onnistumisprosenttikin parempi. Kuinka paljon sitä lasta haluaa? Yrittääkö kaikkensa vai ei? Siitä kai on kyse.
Oletko testannut ovulaatioajankohdan?
9 kk on normaali aika, jos ei tiedä päivälleen milloin ovuloi ja yrittää silloin tällöin.
Me yritettiin 11kk, ovulaatiotikut ei mulla näyttänyt mitään, mutta aamulämmön mittaus taisi toimia. Nuoren iän takia saatiin jo 11kk:n jälkeen kunnallisesta miehen tutkimuksiin lähete ja mulle tehtiin sisätutkimus. Sain myös lähetteen naistenklinikalle tutkimuksiin, sinne en koskaan ehtinyt.
Mies kävi testeissä ja tulokset oli keskivertoa paremmat, ihanteelliset. Mä aloin mittaamaan aamulämpöä ja kirosin kun ei tuntunut toimivan vaan lämpö jäi heti ekan nousun jälkeen ylös, niinkuin kuuluukin jos on raskaana :) tajusin vasta myöhemmin asian.
Toisen kerran tulinkin raskaaksi heti kun jätettiin ehkäisy pois. Kaksi tervettä tyttöä meillä.
Mun äidiltä on aikoinaan avattu munajohtimet lapsettomuushoidoissa ja miehen äidille sanottiin aikoinaan, ettei Se voi saada koskaan lapsia (en muista miksi). Minun äidilläni on kuitenkin 2 lasta ja miehen äidillä 3
Kauheeta sanoa tällaista mutta raskaus onnistuu kun lakkaat yrittämästä. Se auttaa kun rentoudut. Nyt pettymys ja halu onnistua luo sinulle stressiä.
Stressi nostaa kortisoli arvoasi, se muuttaa kehon kemiallista tasapainoa ja solu tasolla kehosi on selviytymis modella silloin " taistellaan tai paetaan" ei suinkaan paritella.
Löydä itsellesi aikaa, tilaa ja tapa rentoutua. Kerralle asioita ja tee niitä mitkä tekee sinut onnelliseksi nyt kun aloitat olet raskaana 6kk kuluessa.
Tietenkin jos olet kaikinpuolin muutoin raskaus on mahdollinen.
Tuttu tunne. Voimia!
Me yritettiin melkein 5v. Masennuin lievästi ja lihoin 10kg (bmi nousi 30) ja masu alkoi kasvaa. Raskauden jälkeen laihdutin normaaliin mittoihin, toista ei kuulunut. Lihotin itseni taas bmi 30 ja alkasin odottamaan. Näin saatiin kolme lasta. Mulle riittäisi ehkäisyksi olla normaali painoinen. Jostain syystä mun kroppa lähti "toimimaan" vasta ylipainoisena.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 17:31"]Kauheeta sanoa tällaista mutta raskaus onnistuu kun lakkaat yrittämästä. Se auttaa kun rentoudut. Nyt pettymys ja halu onnistua luo sinulle stressiä.
Stressi nostaa kortisoli arvoasi, se muuttaa kehon kemiallista tasapainoa ja solu tasolla kehosi on selviytymis modella silloin " taistellaan tai paetaan" ei suinkaan paritella.
Löydä itsellesi aikaa, tilaa ja tapa rentoutua. Kerralle asioita ja tee niitä mitkä tekee sinut onnelliseksi nyt kun aloitat olet raskaana 6kk kuluessa.
Tietenkin jos olet kaikinpuolin muutoin raskaus on mahdollinen.
[/quote]
Ja näin puhuu sellaiset ihmiset jotta saa lapsen saman tien.
Olen kuullut, että jos naisella on e-pilleriehkäisy käytössä jo silloin kun tapaa miehen, mies ja nainen saattavat olla fyysisesti/geneettisesti/luonteiltaan yhteensopimattomat, mutta huomaavat sen vasta hämäävän ehkäisyn loputtua, jolloin lisääntyminen ei onnistu tai saattaa tulla jopa ero.
Kyllä. Ensimmäisestä yrityksestä tuulimunaraskaus - sen jälkeen ei mitään. Nyt 13kk yritystä