Ärsyttää nämä narsistiset ihmiset, jotka eivät itse tajua
ympärillään oleville ihmisille aiheuttamaansa pahaa, eivät opi kokemuksistaan mitään, eivät ikinä mene itseensä. Vaikka tajuaa, että kyseessä on narsisti, niin tuntuu niin pahalta silti. Olla uhrina vieressä tai katsoa vierestä kun joku muu on.
Suoraan sanottuna nytkin tekisi mieli kostaa yhdelle, mutta en voi tehdä sitä. Joskus jopa kadehdin, että saisinpa minäkin tuon narsistin "syyntakeettomuuden", pääsisi kai helpommalla kun ei niin paljon miettisi, olenko käyttäytynyt oikein, loukannut vahingossa muita, syyllisyyttä tms.
Kommentit (2)
No sen juuri on sitä narsismia, että ei tajua. Jos tajuaisi, olisi vaan tavallinen kpää.
Mutta kateellinen en menisi narsistille olemaan. Ei hän ole onnellinen, vaan hyvinkin rikkinäinen kuorensa alla.
Samaa mieltä. Itse olen joutunut jaksamaan useampaakin tälläistä ihmistä, ja en tajua kuinka kehtaavat olla niin röyhkeitä, tuntuu että heille ei tule paha mieli mistään, tai sitten osaavat niin hyvin peittää sen. Itse juuri analysoin omaa käytöstäni jos olen jotakuta loukannut, koska sitä yritän välttää kovasti, ja sitten toiset vaan pystyy mut jyrämään ilman mitään vaikeuksia. Ovat vielä niin taitavia nämä narsistit että saavat useimmat ihmiset puolelleen, mutta aina on onneksi niitäkin itsensä lisäksi jotka tajuavat myös ihmisen älyttömäksi. Välillä helpottaa ajatus että se on "sairaus" ja käy tavallaan sääliksi kuin köyhää tälläisten ihmisten elämä on. Mun ratkaisu on ollu katkaista välit tälläisiin ihmisiin, pari heistä on sukua, mikä tekee siitä vähän raskasta, mutta vielä raskaampaa olisi antaa itselleen tehdä aina ahdistava, paska olo.