Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnesyöpöttelijän laihdutuskuurista
26.02.2014 |
Niin, haluaisin laihtua entisiin mittoihin, mutta ongelmana on vaikeasta elämäntilanteesta johtuva hillitön syöpöttelynhalu. Siis haluaisin vaan syödä ja syödä. No, mun ongelma ei onneksi ole se, että haluaisin syödä epäterveellisiä, mutta kiireessä tulee tietenkin usein sitten syöpöteltyä sitä mitä helpoiten on saatavilla, eli voileipää ja sellaista.
Nyt ajattelin, että jos keittäisin valmiiksi isoja kattilallisia erilaisia vihannes-kaalikeittoja, joita söisin raejuuston kanssa. Ideana siis, että voisin mässyttää ahdistukseeni ihan niin monta lautasellista kuin vaan saan itseeni mahtumaan. Illan naposteluhetkiin voisin tehdä dippiä kermaviiliin, ja syödä sitä raakojen vihannespalojen kanssa (kurkkua, tomaattia, porkkanaa, kukkakaalia, fenkolia, paprikaa jne.). Tiedän siis tietenkin, että nää on ihan terveellisiä ja laihduttajalle sopivia, mutta sitä mietin, että laihdunkohan sitten kuitenkaan, jos syön sitä keittoakin litroittain päivässä tai kilon vihanneksia parin kermaviilin kera - vihanneksista nyt ei kovasti kaloreita tule, mutta paljonkohan raejuustoa ja kermaviiliä sitä uskaltaa syödä? Ja uskaltaakohan tuohon vielä lisäillä minkäverran papuja ja linssejä?
Niin ja olen siis kasvissyöjä. Ja tiedän myös, että tuosta tunnesyömisestä olisi hyvä päästä eroon, mutta sekin kävisi helpommin, jos ei olisi niin suuri ahdistus lihoneesta ulkomuodosta, eli jonkinlainen laihtuminen olisi aluksi hyvä saada aluilleen. Ja kolmanneksi, että entisenä syömishäiriöisenä en suoraan sanottuna uskalla itse lähteä laskemaan kaloreita ja miettimään liian tarkkaan ruokamääriä, koska pelkään mihin se sitten voi johtaa. Saa toki palstan tapaan ruveta vittuilemaan näistäkin asioista, jos haluaa, mutta yritinpähän tässä selittää, miksi kyselen täältä tyhmiä enkä yritä itse laskeskella ja ottaa selvää.
Kommentit (12)
Eikö kellään muulla ole samankaltaista ongelmaa, että ongelma on vain siinä, että haluaa syödä jatkuvasti ja hirmu paljon, mutta ei mitenkään erityisesti himoitse epäterveellisiä, makeita tai rasvaisia juttuja? Mutta että niitä tulee kuitenkin syötyä, kun niitä on helpommin valmiina kaapissa, kun taas terveellisempiä ruokia pitää itse laittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin haluaisin syödä koko ajan. Ei ole hetkeä jolloin en pystyisi syömään.
Siksipä pitää liikkua paljon että pysyy nykymitoissa. Jos täytyy pudottaa (liikunta jäänyt vähemmälle) niin sitten pitää tinkiä rakkaasta syömisestä :)
[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 16:34"]
Itse ainakin haluaisin syödä koko ajan. Ei ole hetkeä jolloin en pystyisi syömään.
Siksipä pitää liikkua paljon että pysyy nykymitoissa. Jos täytyy pudottaa (liikunta jäänyt vähemmälle) niin sitten pitää tinkiä rakkaasta syömisestä :)
[/quote]
Mulla liikunta auttaa kyllä pysymään hoikkana, silloin kun olen hoikka. Samoin syömiset pysyy silloin paremmin kontrollissa. Nyt vaan kun on elämäntilanteen takia ajautunut mässyttämään ahdistukseensa, niin ei se liikunta paljoa siihen hirmuiseen mässäämiseen auta, tai sitä pitäisi olla todella paljon. Samoin se, että on päässyt plösähtämään, ahdistaa niin paljon, että helposti ei jaksa välittää ja senkin takia retkahtaa syöpöttelemään. Hoikkana pysyminen ei oo koskaan ollut ongelma, mutta laihtuminen silloin kun on masennuksen ja ahdistuksen takia lihonut, on todella vaikeaa. Siksi juuri mietin sitä, että jos sais jollakin ton laihtumisen alkuun, niin siitä sais sitten positiivista mieltä ja energiaa, ja vois tuo tunnesyöminenkin jäädä vähemmälle, ja liikuntakin innostaa enemmän.
Kaalissa on noin 20 kaloria sadassa grammassa. Kukaan ei ole lihonut kaalikeittoa syömällä vaikka keitossa olisikin sattumia (muuta kuin läskiä).
No mulla on kyllä vähän samansuuntaisia tapoja, enkä ole löytänyt niihin oikein mitään viisastenkiveä. Itse syön vanukkaita ja rasvatonta, keinomakeutettua jogurttia kun haluan vaan syödä jotain, mutta kyllä niistäkin kaloreita kertyy. Plus että vatsa ei kauaa kestä ruokia jotka ovat oikeasti vaan nestettä mutta turvotettu tärkkelyksellä.
Auttaisko ap, jos miettisit että mikä niissä ruuissa, joita haluat stressissä syödä, on jokin yhdistävä tekijä? Vai onko se pelkkä syöminen ja täysi olo mitä kaipaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 16:44"]
Kaalissa on noin 20 kaloria sadassa grammassa. Kukaan ei ole lihonut kaalikeittoa syömällä vaikka keitossa olisikin sattumia (muuta kuin läskiä).
[/quote]
No sitä minäkin, mutta silti mietityttää, että jos vedän paljon sitä raejuustoa ja kermaviiliä sen kaalikeiton ja raakojen vihannesten ohella, niin mitenkähän on.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 16:48"]
No mulla on kyllä vähän samansuuntaisia tapoja, enkä ole löytänyt niihin oikein mitään viisastenkiveä. Itse syön vanukkaita ja rasvatonta, keinomakeutettua jogurttia kun haluan vaan syödä jotain, mutta kyllä niistäkin kaloreita kertyy. Plus että vatsa ei kauaa kestä ruokia jotka ovat oikeasti vaan nestettä mutta turvotettu tärkkelyksellä.
Auttaisko ap, jos miettisit että mikä niissä ruuissa, joita haluat stressissä syödä, on jokin yhdistävä tekijä? Vai onko se pelkkä syöminen ja täysi olo mitä kaipaat?
[/quote]
Mä vähän luulen, että ei ole kyse niistä ruoista joita haluan syödä, vaan ihan vaan siitä syömisestä itsestään tulevasta tyydytyksestä. Ja että jos elämä tuntuu jotenkin vähän tyhjältä, ja ahdistaa ja masentaa, ja ei kauheasti jaksa tehdä mitään, niin syö ihan ajankuluksikin. Kyllä tää vähän vähenee, jos on parempi elämäntilanne, mut sitten aina repsahtaa, jos ahdistus lisääntyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2014 klo 16:30"]Eikö kellään muulla ole samankaltaista ongelmaa, että ongelma on vain siinä, että haluaa syödä jatkuvasti ja hirmu paljon, mutta ei mitenkään erityisesti himoitse epäterveellisiä, makeita tai rasvaisia juttuja? Mutta että niitä tulee kuitenkin syötyä, kun niitä on helpommin valmiina kaapissa, kun taas terveellisempiä ruokia pitää itse laittaa.
[/quote]
Mä huomaan syöväni, jos on tylsää ja oon kotona. Silloin just ihan mitä vaan leipää, pakastevihanneksia mitä vaan tulee mätettyä. Eli itelle patasta on se, että ei ole paljon yksin kotona.
Ei tuollaiseen auta ruokavalio, vaan se, että hommaat itsesi tilanteeseen, jossa ei vaan voi syödä koko ajan, siis menet ja teet jotain muuta jossain muualla kuin kotona.
Ja syömiseen suosittelen sellaista ruokavaliota, joka pitää nälkää. Siis rasvaa pitää olla tarpeeksi. Jos voit syödä kalaa tai munaa, ne ovat aika tuhteja, samoin jotkut proteiinipitoiset pavut.
Älä syö liikaa kaalia, se poistaa nestettä ja mineraaleja, voit saada ns. vesimyrkytyksen ja kuolla (sisareni meinasi kuolla liikaan kaalin syömiseen ja veden juomiseen)!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta kuulostaa ehkä vähän hurjalle se, että kiellät itseltäsi hirveästi ruoka-aineita ja vedät vain keittoa raejuustolla.
Mitäs jos söisit säännöllisesti kolmen tunnin välein reiluja annoksia? Alkuun ei välttämättä painossa tapahdu mitään, mutta jos voisitkin yrittää unohtaa painosi hetkeksi ja saada syömisesi tasaiseksi, niin ajan myötä ajatuksesi ja käyttäytymisesi ruoan kanssa muuttuisi. Ei tarvitsisi kieltäytyä mistään, mutta kun syöt tasaisesti koko ajan, mieliteot hälvenee ja on helppo pysyä rytmissä.
Mulla vähän vastaava tilanne, ahdistukseen mätin herkkuja järkyt määrät. Itse lähdin siitä, että ahdistus ensin jonkinlaiseen kuriin, lääkäri määräsi masennuslääkkeitä pienenä annoksena. Kun elämä hiukan helpotti lääkkeillä, onnistui laihdutuskin. Alkuspurtiksi fitfarmin superdieetti ja sen jälkeen ruokavalio on helposti pysynyt terveellisenä ja annoskoot oikeina. Auttoi hurjasti, kun oli säännölliset ruoka-ajat ja täyttävät ruuat sekä ennaltamäärätyt annoskoot.
Alue: Aihe vapaa
up