Mitä nyt? Parisuhde uran jälkeen.

Olen ollut heti opinnoista valmistuttuani, maailmalla monenlaisissa projektitehtävissä. Matkustin työn puolesta paljon, enkä ehtinyt paljon parisuhdetta ja seurustelua ajatella. Vietin erittäin itsenäistä ja vapaata elämää, työn muodostamat rajoitukset huomioon ottaen.

Nyt 37 -vuotiaana työtahti on rauhoittunut. Talous on kunnossa, on oma koti ja aikaa harrastuksille. Entäpä parisuhde? Jotain yrityksiä on ollut, mutta huonolla menestyksellä. Ottajia kai olisi, mutta en halua päästää ketään lähelleni ja elämääni. Tai haluan, mutta jotenkin tuntuu siltä, kun on noin 15 vuotta mennyt ja tullut ilman tilivelvollisuutta kenellekään ja nyt yhtäkkiä pitäisi ottaa joku tänne saman katon alle asumaan. Pitäisi siivota ja sietää toisen sotkut ja hukkaamat tavarat... Ei ole helppoa ei.

Miten voin yhtäkkiä oppia olemaan tilivelvollinen toiselle? Lisäksi likipitäen kaikki ikäiseni ovat jo "toisella kierroksella" ja minä en edes ensimmäisellä... Yksinkö tässä pitää loppuelämänsä elää?