Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Se siitä Stevian "luonnollisuudesta" HS tänään 2.1.2014

Vierailija
02.01.2014 |

En saa linkitettyä juttua tänne, koska ei löydy maksuttomasta nettiversiosta, vain tämän päivän paperiversiosta. Eli siinä oli mielenkiintoinen juttu makeutusaineista, jossa todettiin mm. että Stevian valmistukseen käytetään yhtä paljon kemikaaleja ja keinotekoisia aineita kuin muidenkin makeutusaineiden, kriitikot pitävät Stevian markkinointia "luonnollisena" makeuttuajan suoraan harhaanjohtavana tästä syytä. Yllättäen Stevian käyttörajoitukset ovat myös huomattavasti tiukemmat kuin aspartaamin, eli aspartaami on asiantuntijoiden mukaan turvallisempaa kuin Stevia. Eli se siitä Stevian "luonnollisuudesta."! 

Kommentit (41)

Vierailija
1/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No just... ja stevia maistuukin pahemmalta kuin aspartaami.

Vierailija
2/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko se vain niin hemmetin mahdotonta olla juomatta limsoja??? Niissähän ei ole minkäänlaista ravintosisältöä, oli ne makeutettu millä tahansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mulle ainakin on aivan selvää, että jos jotain uutta tuotetta on saatava markkinoille nopeasti tonnikaupalla, niin siinä on käytetty apuna jotain muuta tapaa kuin perinteistä viljelyä. Se ei olisi muuten taloudellisesti tehokasta toimintaa.

Vierailija
4/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sokeria voi korvata millään aineella, kaikki yritykset on maistuneet aivan hirveältä. Paljon mieluummin rajoittaa sitä sokerin syöntiä/juontia kuin korvaa sitä millään.

Vierailija
5/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valkoinen kärpässieni on varsin luonnollinen tuote, mutta turvallinen se ei silti ole. Ihmiset lähtevät niin helposti kaikkeen hömppään mukaan, kun vaan mainostetaan luonnollisuutta.

Vierailija
6/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:00"]

En saa linkitettyä juttua tänne, koska ei löydy maksuttomasta nettiversiosta, vain tämän päivän paperiversiosta. Eli siinä oli mielenkiintoinen juttu makeutusaineista, jossa todettiin mm. että Stevian valmistukseen käytetään yhtä paljon kemikaaleja ja keinotekoisia aineita kuin muidenkin makeutusaineiden, kriitikot pitävät Stevian markkinointia "luonnollisena" makeuttuajan suoraan harhaanjohtavana tästä syytä. Yllättäen Stevian käyttörajoitukset ovat myös huomattavasti tiukemmat kuin aspartaamin, eli aspartaami on asiantuntijoiden mukaan turvallisempaa kuin Stevia. Eli se siitä Stevian "luonnollisuudesta."! 

[/quote]

 

No, ilmankos mulle tuli siitä vielä kamalampi olo kuin aspartaamilla makeutetuista tuotteista.

 

Kun steviaa alettiin mainostaa, olin innoissani, että nyt on sitten mullekin sopiva luonnollinen makeutusaine. Pettymys oli kova, kun ekan kerran maistoin stevialimpparia ja en kuvotukselta pystynyt juomaan edes yhtä lasillista.

 

Aspartaamilimpparia pystyn sentään sen yhden lasin juomaan jonkun syötävän kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

No joo.... ainoastaan täydelliset idiootit luokittelevat lisäaineita luonnollisiin eli hyviin ja kemiallisiin eli pahoihin. Kun se ero ei mene sen perusteella, löytyykö jotakin luonnosta vai onko se tuotettu keinotekoisesti. Luonnosta löytyy tappavia myrkkyjä ja moni keinotekoisesti tuotettu aine on sellainen, että sitä löytyisi myös luonnosta, mutta se syntyy halvemmalla keinotekoisella metodilla.

 

Tässä nyt kumminkin jutun avainkohtia, kun minulla on tuo arkisto.

 

(HS 2.1./Satu Kaaria)

 

"

Väite steviasta valmistettujen stervioligylkosidien luonnollisuudesta tai luonnonmukaisuudesta on kriitikoiden mukaan kuitenkin silkkaa valhetta ja markkinapuhetta. Tämänkin makeutusaineen valmistamisessa nimittäin käytetään kemikaaleja. Stevioliglykosidien luonnollisuudesta on Yhdysvalloissa kiistelty jopa oikeudessa.

 

Stevioliglykosidit ovat lisäaineita siinä missä muutkin makeutusaineet. Ne kuuluvat myös niiden lisäaineiden joukkoon, joiden turvalliselle käytölle on säädetty yläraja. Yläraja, niin sanottu ADI-arvo, on jopa makeutusaineiden matalimpia. Esimerkiksi aspartaamin turvallinen päiväannos on kymmenkertainen verrattuna stevioliglykosidien turvalliseen päiväannokseen.

ADI tulee sanoista "acceptable daily intake". Se määritellään eläinkokeiden perusteella. Ensin selvitetään korkein pitoisuus, joka ei aiheuta koe-eläimelle terveyshaittaa. Tämä pitoisuus jaetaan sen jälkeen niin sanotulla turvakertoimella, joka on yleensä sata.

 

ADI lasketaan painokiloa kohti vuorokaudessa. Siksi pikkulapsilla raja tulee nopeammin vastaan kuin aikuisilla. Esimerkiksi 20-kiloiselle lapselle turvallinen stevioliglykosidimäärä vastaa makeudeltaan yhtä desilitraa sokeria.

Vaikka steviasta saadun makeutusaineen ADI on muihin makeuttajiin verrattuna melko matala, määrää voi verrata sokeriin: desilitra eli yli 80 grammaa sokeriakaan päivässä ei ole lapselle terveellistä - eikä edes aikuiselle. Ravitsemussuositusten mukaan aikuisenkaan ei pitäisi syödä lisättyä sokeria 50:tä grammaa enempää päivässä.

----------

 

Turvallisista päiväannoksista ei kuitenkaan ole kuluttajalle käytännön iloa, sillä valmistajan ei tarvitse ilmoittaa, paljonko makeutusainetta tuotteessa on käytetty.

"Sitä ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi", vastaa ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen Evirasta.

Reseptit saa pitää salaisina. Kuitenkin esimerkiksi suolan määrä pitää ilmoittaa leivissä, juustoissa, makkaroissa ja eineksissä.

ADI-arvot ovat Kannisen mukaan lähinnä lainsäätäjän apuväline, kun määritellään, missä elintarvikkeessa lisäainetta saa käyttää ja kuinka paljon.

"Käytännössä ADI-arvo ylittyy vain silloin, jos yksittäistä lisäainepitoista elintarviketta nautitaan suuria määriä kerralla, tai jos lisäainepitoisten elintarvikkeiden osuus kokonaisruokavaliosta on suuri", Kanninen perustelee.

Esimerkiksi virvoitusjuomia pitäisi juoda joka päivä litratolkulla, jotta yläraja ylittyisi.

"ADI-arvojen satunnaiset ylitykset eivät myöskään ole haitallisia, sillä ADI-arvolle annetaan suuri turvamarginaali", Kanninen sanoo.

------------

Keinotekoisten makeutusaineiden turvallisuudesta on paljon tutkimustietoa, mutta niiden muista vaikutuksista vähemmän.

Jotkut tutkijat ovat olleet huolissaan siitä, että kalorittomat makeutusaineet eivät vähennä makeansyöntiä. Perusteluna on elimistön "sokerinhimo". Koska kalorittomat makeuttajat eivät vaikuta kylläisyyteen, sokerinhimo jää syömisen jälkeenkin. Näin ihminen tulee syöneeksi sekä keinomakeutettua että sokeroitua ruokaa.

Kiinnostavimpia havaintoja teki kansainvälinen tutkimusryhmä viitisen vuotta sitten. Tutkimuksessa kävi ilmi, että muutamat keinotekoiset makeuttajat edistävät sokerin imeytymistä. Tähän joukkoon kuuluvat etenkin asesulfaami K ja sukraloosi, jossain määrin myös sakariini.

Ilmiötä on tutkittu vielä melko vähän, eivätkä tutkimustulokset ole yksiselitteisiä, kertoo THL:n tutkija Katja Hätönen. "

 

 

Vierailija
8/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulla on huono sisällön lukutaito. Minäkin luin ensin vain otsikon ja luulin samaa. Mutta siinä puhutaankin vain keinosteviasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerran ostin stevia-limun. Se oli niin pahaa - ei maistunut ihmisravinnolle - että join vain desin. Samalla päätin, etten ala totuttaa elimistöäni stevian makuun. Olen johdonmukaisesti vältellyt kaikkea, missä on steviaa. Ja sitä on nykyään jo aika monessa: mehuja, mehukeittoja, karkkia tms. turhakkeita.

 

Sama koskee cokiksen zeroa. Valitettavasti totutin itseni jo teininä aspartaamiin, joten sen makua en karsasta. Olen kuitenkin johdonmukaisesti vältellyt aspartaamiakin pari vuotta ja sekin alkaa onneksi jo pikkuhiljaa tökkiä vastaan tuotteista, joihin sitä on lisätty. 

 

Parasta käyttää aitoa (ruskeaa)sokeria ja hunajaa sekä hedelmiä. 

Vierailija
10/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep, taidan siis edelleen pysyttäytyä takuuvarmasti luonnollisissa makeuttajissa kuten hunajassa ja raakasokerissa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun ensimmäisen kerran tutustuin steviaan, se muistutti kuivattua oreganoa ulkonäöltään. Kun ostan samannimisen tuotteen suomalaisesta supermarketista niin saan valkoista jauhoa, joten tämän havainnon perusteella uskon, että valmistusprosessi ei ole ihan vaatimaton.

Vierailija
12/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on kaapissa Govinda stevioliglykosidi jauhetta. Se sisältää seuraavaa: Stevia rebaudiana -kasvista uutettu stevioliglykosidi >95% (Reb-A-pitoisuus 40%), muut steviaperäiset ainekset. Ei täyte- tai lisäaineita.

25g purnukka vastaa 7,5kg sokeria eli tarkkana saa olla annostelun kanssa.

 

Minulle oleellisinta makeutusaineessa on se, että se on kaloriton, hiilihydraatiton, insuliinineutraali, hammasystävällinen, luonnollinen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

13, mitä luonnollista tuossa sitten on? Mikä sinusta on = luonnollinen, mikä taas keinotekoinen? Määrittele raja. Keinotekoisesti tehtyähän tuokin on, kun on uuttamalla aikaansaatua jauhetta.

 

Vierailija
14/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 10:29"]

Minulla on kaapissa Govinda stevioliglykosidi jauhetta. Se sisältää seuraavaa: Stevia rebaudiana -kasvista uutettu stevioliglykosidi >95% (Reb-A-pitoisuus 40%), muut steviaperäiset ainekset. Ei täyte- tai lisäaineita.

25g purnukka vastaa 7,5kg sokeria eli tarkkana saa olla annostelun kanssa.

 

Minulle oleellisinta makeutusaineessa on se, että se on kaloriton, hiilihydraatiton, insuliinineutraali, hammasystävällinen, luonnollinen

[/quote]

 

Nimenomaan tuo mainitsemasi Stevia rebaudiana -kasvista uutettu stevioliglykosidi on se, mikä on aikaansaatu keinotekoisilla aineilla. Vai luuletko todella että tuo uuttamisprosessi olisi jotenkin puhdas ja luonnollinen tapa aikaansaada tietty aine? 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

13, oletko nyt ihan varma että esim. insuliinivaikutusta on tutkittu niin kattavasti, että voisit uskoa tuotteen olevan insuliiniturvallinen. Nykyäänhän sanotaan, että jopa se, että kuvittelee syövänsä makeaa voi joillain henkilöillä laukaista insuliinin tuotannon. Entäpä sitten se, että laittaa suuhunsa makeaa steviaa. 

Vierailija
16/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo "luonnollisuus" ja "luonnonmukaisuus" ja mitä näitä adjektiiveja nyt onkaan, on suurin markkinointikusetus tällä hetkellä, jolla saadaan ihmiset ostamaan mitä tahansa. Fakta on se, että ainoat ihmisille myytävät elintarvikkeet, joita voidaan edes jossain määrin pitää luonnollisina, ovat tuoreet hedelmät, vihannekset ja puhtaan lihan kaltaiset raaka-aineet. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän keinotekoisesti ja kemiallisten aineiden avulla tuotettua. Paras vaan koittaa elää sen asian kanssa ja käyttää omaa järkeään...

Vierailija
17/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen ostanut Ruohonjuuresta ihan steviakasvijauhetta. Se on luonnollinen tuote, joka on verrattavissa perinteisesti käytettyyn Steviaan. Tuohon stevioliglykosidin luonnollisuuteen en usko yhtään, sellainen uuttaminen tai synteettinen tuottaminen on valtavan kova prosessi jossa tosiaan tarvitaan paljon epäluonnollisia (sellaisia joita ei ihmisravintoon normaalisti kuulu) kemikaaleja.

Vierailija
18/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

18: No miten se stevia-kasvi sitten on prosessoitu jauheeksi, oletko koskaan ottanut selvää? 

Vierailija
19/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 11:12"]

18: No miten se stevia-kasvi sitten on prosessoitu jauheeksi, oletko koskaan ottanut selvää? 

[/quote]

Oreganon näköiseksi? Lehdet on kuivattu ja murskattu.

 

Vierailija
20/41 |
02.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monien tutkimusten mukaan aspartaami on todella iso uhka terveydelle ja niin kai steviakin jos se kemikaaleissa liotellaan.

 

 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi yhdeksän