rv 21 ja tunnen olevani vain lihava
On todella pinnallista ajatella näin, mutta mun menneisyyden ja koulukiusaamisen+ huonon itsetunnon summaaminen ei tee kasvavan vatsan kanssa kovin hyvää.. Olen onneni kukkuloilla kun tunnen pikkuisen potkivan ja tiedän, että sillä on kaikki hyvin, mutta silti mieleni valtaa tämä, että "läskiä se kuitenkin vaan on".
En oo ikinä ollut "siro", mutta en lihavakaan. Sellanen, että rökittäisin monet mimmit helposti, kun voimaakin löytyy, ei vaan massasta :D (167/70-71) Painoa ei raskauden aikana ole tullut ollenkaan (ehkä kilon?) että ainoastaan maha kasvanut (se on se mun arka paikka muutenkin) Pelottaa, että en laihdukkaan synnytyksen jälkeen ja kun miehenikin on enemmän näiden fitnessmimmien perään, vaikka sanookin tykkäävänsä minusta.(en siis ole koskaan ollut kiinnostunut mistään pikkutrikoissa pomppimisesta.. ) Kamalaa miten ihminen voikaan ressata kaikesta.. Olenko ainoa jolle raskausmaha ei ole "ihana kasvava kumpu" ??
Älkää käsittäkö väärin, toivon tätä lasta enemmän kuin mitään, haluan hänelle vain parasta, mutta tämä ulkonäköasia nyt on varmasti naisille kova paikka..
Niin ja tämä aihealue, koska en ole rekisteröitynyt.
Minä olen aina ollut tosi hoikka luonnostani, mutta raskausmaha aiheutti itsessänikin läskifiiliksiä aluksi - etenkin kun maha oli lähinnä turvonnut (=löllö) eikä niinkään kimmoisa. Kiloja ei ole juurikaan edelleenkään kertynyt, mutta nyt viikolla 34 maha on niin selvä raskausmaha, ettei enää viikkokausiin ole ollut läskioloa :) vaikka tokihan tuo tuossa edessä on eikä luonnollisestikaan kaikki vaatteet istu, niin sepä onkin ainoa paikka johon kiloja on tullut.
Itselläkin tuo ällötys kroppaa kohtaan oli pahin puolivälin tienoilla, siitä sitten helpotti :)