Miten eroon ahdistuksesta?

Jotain muutosta on tapahduttava. Paha vaan sanoa, mistä aloittaisit. Jostain pienestä, esim. terveellisempää ruokaa pöytään. Sitten vähän vaativampaa muutosta, vaikkapa uuden työpaikan haku. Tärkeintä kuitenkin olisi selvittää, mikä on ahdistuksesi perimmäinen syy.

Millainen parisuhde on? Kuulostaa pahalta jos mies syyttelisi jos puhuisit ahdistuksestasi. Voiko parisuhteen ilmapiiri olla ahdistuksesi syy? Monesti auttaa tosi paljon jos puhuu vaikka psykologin kanssa. Ulkopuolinen ja koulutettu näkee helposti kuviot jotka aiheuttavat ahdistusta. 

Terveellistä ruokaa yritän laittaa aina kun jaksan. Mies tekee suurimmaksi osaksi ruoat, koska en yksinkertaisesti jaksa laittaa ruokaa. Vaikka ruoanlaitto on ollut suuri intohimoni joskus. 

Työ on suurin syypää tähän. En tykkää työstäni. Ahdistaa aamuisin mennä sinne. Illalla jo rupeaa ahdistamaan :( 

ap

No sitten työpaikka vaihtoon. Toivottavasti onnistuu!

AP, tunnen tuskasi!!

Kamppailen ihan samojen asioiden kanssa. Ennen niin iloinen ja pirteä ihminen (pitkähermoinen ja rauhallinen) on muuttunut äkkipikaiseksi pimahtelijaksi.

Itselläni tiedän että syyt löytyvät suurimmaksi osin työpaikalta, työilmapiiri on todella huono (koen työpaikkakiusaamista, johon esimies ei pyynnöistäni huolimatta ole puuttunut). Tilanne vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen, yöuniin, perhe-elämään (kiukuttelen miehelle ja lapselle, haluaisin vain karjua "jättäkää minut rauhaan" ja käpertyä omiin oloihin) tämä ei ole ollenkaan tapaistani, tuntuu että olen itsellenikin ihan vieras ihminen. Iltaisin ahdistaa välillä niin että tuntuu ettei henki kulje.

Työpaikan vaihto on helpommin sanottu kuin tehty, netistä olen avoimia paikkoja selannut muttei oman alan töitä ole kauheasti ollut tarjolla. Kärvistelen kunnes löydän uuden paikan. Tiukkaa tekee. Kumpa lapselleni ei jäisi kauheasti traumoja kun äiti on tällainen hirviö.

Itsekin pelkään, että mitä lapseni ajattelevat kun äiti pimahtaa ihen hetkessä järkyttäväksi hirviöksi. En olen ikinä lasten kuullen kiroillutkaan, mutta nyt en vaan pysty pidättelemään raivoani :( Tämä on ihan kamalaa!

Työpaikkoja tosiaan ei tosta noi vaan oteta uusia. Hakemuksia minäkin olen laittanut, mutta ei vaan tärppää. Vaikka alalta löytyy sekä koulutusta että työkokemusta. 

Musta tuntuu, etten enää pysty kärvistelemäänkään. Ja tämän piti olla mun pitkäaikainen haavetyöpaikka. No, kaikki ei aina ole sitä, miltä näyttää :(

ap

Liikunta,ulkoilu.Pakota itsesi usein ulos ja liikkeelle.

Hirveät traumat jää vihaisesta äidistä. En kyennyt perhettä perustamaan, pelkäsin että olen itse yhtä huono äiti. Lähde vaan huonosta työpaikasta niin paranet. Vaatimattomampaa elämää, ei tarvi olla hienot asunnot ja hirveesti tavaraa. Keskity lapsiin ja hoida itseäsi niin koko perhe voi paremmin. Hae apua jos tilanne tosi pahaksi menee. Jaksamista!

Liikun ja ulkoilen. Syön terveellisesti. Ja ihmettelenkin sitä, miksi paha oloni ei helpota missään vaiheessa. Lenkkeilen ja käyn kuntosalilla monta kertaa viikossa. Kun olen liikkeellä, ajatukset ovat siinä liikkumisessa. Mutta sitten taas ahdistun :(

ap

Psykologille, mars. Hänen kanssaan voit miettiä ahdistuksen syitä ja keinoja helpottaa sitä. Psykologi myös ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

t. ahdistuneisuushäiriöinen

Kiitos! Taidan mennä psykologin kanssa juttusille. 

En jaksa tätä enää :'(

ap