Auttakaa epätoivoista 2-vuotiaan nukahtamisongelmassa - Hermot menee!!!

Eli ensin et enää pötkötä vaan olet vieresä istumassa. Sitten siirryt sängystä sängyn viereen tuolille/lattialle. Sitten sen jälkeen siirryt vaikka metrin tai kahden päähän, niin että et enää yletä koskettaa, mutta olet samassa huoneessa yhä. Sitten siitä vielä voit siirtyä vaikka huoneen ovelle, auki ovi tms. Siinä sitten voit jo vaikka lukea tai katsoa tv:tä, ja lapsi voi nähdä sinut sängystään ja nukahtaa näin itsekseen.



Mutta varaudu että menee vielä monta yötä, ja viikkojakin ehkä. Vaihe kerrassaan rauhallisesti. Ei välttämättä tarvitse siirtyä huoneen ovellekaan asti jos lapsi hyväksyy, että vaikka vain luet OMAA lehteä/kirjaa siinä lapsen sängyssä tai vieressä.



Ja jos tulee joku poikkeustila tms. hätä joskus, että on pakko palata viereen, niin siinäkin voit lukea, kun siihen vaiheeseen on kerran päässyt... Ja ota alussa jotain sellaista lukemista, minkä voit keskeyttää helposti, ettei harmita, kun alussa kuitenkin lapsi kokeilee rajojaan nukahtamisvaiheessa... Kestää myös vähän kauemmin ekat yöt se nukahtaminen varsinkin kun otat sen oman lukemisesi kuvioon, mutta se on sen väärti! :)

Kyllä se sitten ajallaan oppi nukahtamaan itsekin, olisko ollut neljän vanha.



Nyt 2-vuotiaan kuopuksen kanssa olen sitten yrittänyt tehdä elämän mahdollisimman helpoksi enkä ole esim. kiirehtinyt ottamaan tuttia pois. Nukahtaa oikein hyvin itsekseen.

jos on muuttakaa nukuttaminen isän tehtäväksi. selitä lapselle lyhyesti että nyt tulee muutos, isä nukuttaa.

sitten tiukkana: viereen ei mennä makaamaan, vaan istutaan aluksi esim. tuolilla sängyn vieressä. siitä pikkuhiljaa lähdetään pois jo ennen kuin lapsi on nukahtanut. tärkeintä on että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi; ovi rakoselleen, yövalo tms.



luetko lapselle? minkälaisia " rituaaleja" teette ennen nukkumaan menoa?

Eikö sitä voi ajatella, että siinä makaat ja vietät laatuaikaa lapsen vieressä... En tajuu!

sun ei ole pakko vastata tai edes pakko avata k.o. keskusteluja jotka niin nyppii. sinulla tuskin on lapsia...

-ei ap

Nyt olen jo taas rauhoittunut. Mä olen jotenkin ollut niin pattitilanteessa, ettei ole tullut mieleenkään monia noista jutuista.



Meillä on tosi selkeä (omasta mielestäni) iltarytmi. Syödään iltapala, käydään kylvyssä tai suihkussa, puetaan yökkäri, pestään hampaat ja mennään sänkyyn. Sängyssä luetaan lapsen suosikkikirja, josta näyttää unilähetin ja oravan joka aukeamalta. Sen jälkeen tietää, että laitetaan valot pois, mutta uni ei vaan tule silmään. Pyörii ja huokailee, höpöttelee ja vaihtaa asentoa. Ei kuitenkaan möykkää, mutta ei vaan saa unta, vaikka haukottelee kovasti. On siis todella väsynyt.



Isi ei ole käytettävissä. Hän nukkui pois vuosi sitten eli yksikseni tätä arkea pyörittelen. Sen takia tuntuukin nyt, että omaa aikaa kaipaisin kovasti ja ainoa aika siihen olisi tämä ilta. Nytkin on mennyt ihan liian myöhäiseksi, kun aamulla on kuitenkin herättävä aikaisin.



ap

noin 1,5 vuotias. Alkoi heti huutamaan kun jäi sänkyyn yksin ja joko minun tai isän piti koko ajan olla lähettyvillä ja silittämässä/laulamassa/hyräilemässä jne.



Sitten aloimme tehdä juuri niin kuin sinua jo aiemmin joku neuvoi, että siirryttiin itse pois sängystä ja siliteltiin/laulettiin vierellä. Noin viikon kuluttua vain lauloin enkä enää silittänyt. Sitten vaihdoin laulut nauhalta tuleviin satuihin n. joka toinen ilta. Sitten kun lapsella alkoi oikein hölö pölötyskausi niin sanoin ennen sänkyyn menoa, että kertoo jos on jotain asiaa, että sängyssä saa sanoa vain yhden asian ja sitten aletaan nukkumaan.

Sängyssä siis lapsi saa kertoa hauskimman tapahtuman päivästä ja minä kerron mistä minä tykkäsin, mitä lapsi oli päivän aikana tehnyt. Se tapa meillä on vieläkin ja lapsi jätetään yksin sänkyynsä odottamaan unta. Vaikka huusi aluksi ja yritti vaikka mitä: jano, pissahätä, nälkä jne. sanottiin että ne on kaikki hoidettu jo, ei enää, nyt nukutaan! Pikku hiljaa tajusi, että jos oikeasti on jokin hätänä, ne on pakko hoitaa ennen sänkyynmenoa.

Lapsi nyt 3v ja aina menee yksin nukkumaan, kuuntelee sadun jos haluaa mutta useimmiten höpöttelee yksinään ja nukahtaa siihen. Ei kannata ottaa stressiä vaikka välillä menisi lähemmäs tunnin ennen kuin nukkuu.



Ja jos tulee huoneestaan pois, vie päättäväisesti, MUTTA lempeästi takaisin ja sano että nyt on nukkumaanmenoaika. Älä sano vihaisesti, se hermostuttaa lapsen.

Ja niin jotkin ennen itsestään selvät asiat eivät edes pälkähdä päähän, ja jotenkin todellisuudentaju melkeinpä hämärtyy.



Meillä meni nukkuttaminen myös tosi ongelmalliseksi, kun lapsi oli n. puolitoistavuotias. Mitään selkeätä syytä sille ei ollut. Vähitellen vain koko ajan huononi. Lopulta oltiin jo kuukausikaupalla nukutettu tunnista kahteen joka ilta, ja oltiin siihen tosi väsyneitä. Kokeiltiin aina muuttaa hieman jotain ja yritettiin kaikkea riittävän sinnikkäästi, mutta mikään ei toiminut. Vihdoin olin niin puhki, että sotin perheneuvolaan, missä kartotettiin tilannetta. Eikä sieltä mitään ihmeitä löytynyt, mutta saatiin meille sopivat nukutusohjeet. Niissäkään ei oikeastaan ollut mitään uutta, mutta jotenkin se kai selkeytti meidän ajattelua ja toi itsevarmuutta hommaan, ja siitä se kuitenkin alkoi sujumaan. Nyt kaksivuotias nukahtaa puolessa tunnissa. Se on meille ok, sillä käydään itsekin samalla nukkumaan.



Meillä nukahtamista siirrettiin puoli tuntia myöhemmäksi (vaikka lapsi mielestäni oli väsynyt ennenkin). Lukemista rajoitettiin sängyssä max yhteen kirjaan + yksi iltalaulu. Ja sitten ei mitään jutusteluja. Ja sitten ei päästetty pois omasta sängystä enää, vaan sinne piti jäädä. Nyt nukahtaminen sujuu niin hyvin, että saa käydä myös meidän sänkyyn, jos haluaa. Lapsi ei enää halua unilaulua lainkaan, eikä lukemista. Vain hyvät yöt ja sitten etsitään vähän sopivaa asentoa ja that' s it. Pari kuukautta sitten tämä oli aivan utopiaa vielä. Mutta kummasti ulkopuolisen apu ja tuki auttoi. En olisi uskonut.

Sorry mulla ei ole ton ikäistä lasta, joten jos neuvo tyhmä niin anteeksi...



Jos lapsi saisi valita jonkun ihanan pehmolelun kaupasta ja siitä tulisi uusi unikaveri. Tai joku unicd?

Ollut jo reilusti yli tunnin sängyssä, mutta kaikkea muuta on, nyt kakka hätä.