Te jotka olette laittaneet kymmeniä jopa satoja työhakemuksia eikä ole tärpännyt
Onko teillä ollut juuri sen alan työkokemusta? Vai oletteko hakeneet kaikkiin mahdollisiin paikkoihin?
Kommentit (23)
Parikymmentä hakemusta laitettu ja ainoastaan ns. oman alan tehtäviin. Olen vastavalmistunut ja työkokemusta (omalta alalta) on ainostaan kesätöistä. Olen hakenut vain sellaisia töitä joihin ei vaadita pitkää työkokemusta, mutta sitä (työkokemus) ne rekrytoijat eniten tietysti arvostaa. Olen päässyt haastatteluihin mutta vielä ei ole töitä löytynyt.
Hakijamäärät, mitä työnantajat ovat kertoneet, ovat vaihdelleet 85-300 välillä. Yritä tässä sitten erottautua joukosta :/
Kokemusta on ollut ja koulutusta. Vaan myöskin IKÄÄ. Hakenu niihin paikkoihin, joiden työtä uskon voivani tehdä.
Kiitos teille, lisää vastauksia kaipailisin. :)
Omien alojen töitä hakenut. Kuvitteleeko ihmiset, että asiantuntijatöihin otetaan ei-asiantuntijoita? (tosin työelämässä näkee kyllä jos minkälaista vipeltäjää...)
Varmasti vaikea vastavalmistuneella vakuuttaa työnantajia. Kokemuksesta kuitenkin tulee se tietty itseluottamus ja varmuus. Rehellisesti vaan myöntää keltanokkasuutensa ja kertoo kehittymiskykynsä ja innokkutensa oppia. :)
Olen 18- vuotias lukiolainen, ei yhtään työkokemusta ja olen laittanut kesätyöhakemuksia joka paikkaan, mihin saattaisi olla edes jotain mahiksia päästä (omaan+naapurikuntiin). Tähän mennessä tullut kaksi työhaastattelukutsua.
Tulkaahan kertomaan tuntuu olevan paljon ihmisiä jotka laittaneet jumalattomasti hakemuksia kuitenkaan työtä ei ole saatu.
Lukio pohjalla, erilaisia työkokemuksia kertynyt mm kaupan kassalta, siivousta, pk-harjottelijana, grillimyyjä. Kokemusta yhteensä 5 vuotta.
Olen hakenut monenlaista, lähes kaikkea mitä uskoisin voivani tehdä.
Saanko vastata, vaikka onkin tärpännyt? Minä hain laidasta laitaan, mutta vain oman alan töihin tuli haastattelukutsuja ja lopulta työ löytyi omalta alalta. Vuosikausia vei, piti kouluttautua uudelleen, tehdä pätkätöitä, harjoitteluja, käydä kursseja ja hakemuksia hakemuksen perään. Tein kerran tosi erottuvan hakemuksen, hyvin samantyylisiin paikkoihin laitoin saman, mitä vain osoitetiedot yms. muutin. Pääsin kahteen haastatteluun, joista toinen sanoi, että hakemus oli outo mutta kutsui CV:n perusteella. Toinen piti hakemusta hyvänä. Kummassakin jäin silloin ekalle varasijalle. Kokemusta oli ja ei ollut, tähän mihin pääsin, oli vuosi mutta sivuavia tehtäviä, ei ihan samoja.
Olen laittanut viim 2 vn aikana vajaa 200 hakemusta, sekä omalle erikoisalalle että kaupallisella peruskoulutukselka haettavia tstotöitä. Työkokemusta 20v. Haastatteluja 7, omalla alallani sain vuoden pätkän joka loppui syksyllä. Sitkeästi laitan edelleen vaikka epätoivoista.
Kannattaa opiskella yleistutkinto jossa erilaisia töitä ja työpaikkoja. Suppeat erikoishommat sucks!
Haen oman alani töihin. Tosin mulla on laaja kokemuspohja niin voin hakea laajalla skaalalla oman alani töitä, ei tarvitse hakea vain sitä yhtä ja tiettyä nimikettä. Olenkin hakenut sekä sieltä noviisimmasta päästä olevia töitä että enemmän asiantuntevan hommia, mutta tunkua on.
Kun hakijoita on 100 - 200 per avoin paikka, vaatii tuuriakin että erottuu siitä joukosta päästäkseen edes haastatteluun. Luojan kiitos olen vielä päässyt aika hyvin haastatteluihin...
Joskus kun tulee saman viikon aikana useampikin "kiitos, mutta ei kiitos"-viesti, tulee epäusko omiin taitoihin, välillä vituttaa ihan hulluna. Silloin pidän pienen tauon työnhausta kokonaan, viikko-kaksi tekee jo kummia taas motivaatiolle. Uskon että se paistaa hakemuksesta jos alkaa olemaan hampaat irvessä väännettyjä hakemuksia.
Hyvinkin mielenkiintoisiin paikkoihin olen hakenut, eli sellaisiin joihin ei ole ollut erityistä kelpoisuusvaatimusta. Mm. ulosottomieheksi, ja kaverin kanssa yhdessä keskenämme jaettavaksi paikan, jossa oli työtä kahdella eri paikkakunnalla.
Parhaiten olen onnistunut saamaan työtä koulutusta vastaavissa paikoissa, joihin kukaan sellainen ole suostunut menemään, jolla on ollut vähänkään enemmän valinnanvaraa.
Olen koulutukseltani vain ylioppilas. Olen laittanut hakemuksia paikkoihin, joihin ei tarvita koulutusta tai suosituksena on opiskelemani ala.
Minä sain töitä nettiCV:n avulla. Pieni firma, ja pomo oli pelännyt hakemustulvaa, joten oli netistä etsinyt pari haastateltavaa. Oli ajatellut, että se vie vähemmän aikaa kuin rueta vastailemaan kymmeniin soittoihin ja käydä hakemuksia sivukaupalla läpi. Minun kohdalla natsasi hommat kohdilleen. Tämän alan hommiin kyllä on hakijoita.
Mä oon valmistumisen jälkeen (kevät 2012) hakenut kolmea työpaikkaa ja kaikkiin niihin mut on valittu. Tosin olen ottanut vastaan vain kaksi paikkaa, kun kolmannesta kieltäydyin huonon palkan vuoksi.
Avainsana on oikea koulutus; olen puheterapeutti.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2014 klo 18:04"]
Mä oon valmistumisen jälkeen (kevät 2012) hakenut kolmea työpaikkaa ja kaikkiin niihin mut on valittu. Tosin olen ottanut vastaan vain kaksi paikkaa, kun kolmannesta kieltäydyin huonon palkan vuoksi.
Avainsana on oikea koulutus; olen puheterapeutti.
[/quote]
Pakko laittaa, vaikka tuskin mun puheterapeuttini olitkaan; KIITOS! ammatinvalinnastasi. Teistä on älytön pula, mutta kohdalle osuessanne olette enemmän kuin tarpeen.
Olin viime vuonna työttömänä 4kk ja laitoin sinä aikana satakunta hakemusta, pelkästään oman alan duuneihin mutta erilaisilla vaativuustasoilla. Olin viidessä paikassa haastattelussa, sain yhden pätkätyön ja lopulta kaksi vakinaista työtarjousta.
Insinöörikoulutus, oman alan työkokemusta todella vähän. Muuta työkokemusta monista hanttihommista (siivousta, keittiöhommia, baarista, tehtaasta liukuhihnalla jne). Hain oman alan lisäksi kaikkiin mitä ajattelin että pystyn tekemään eli myös sitä siivousta yms. Järjetön määrä hakemuksia, kolme työhaastattelua (kaikki omalta alalta) ja nyt vihdoin töitä. Vuosi siihen menikin.
Mä oon aina ihmetellyt niitä, jotka aina pääsevät haastatteluihin. Omaa cv:tä ja hakemuksia on tän vuoden aikana tullut luetettua useammallakin taholla ja mitään vikaa niissä ei ole, mutta kun meriitit on vähäiset niin vaikea on erottua.
Eniten tän vuoden aikana on potuttanut muka avuliaat kommentit "Kannattais varmaan hakea myös muita kun oman alan paikkoja" tai "Minä en kyllä pystyisi tuolla tavalla miehen siivellä elämään. Menisin vaikka kaupan kassalle" Haluaisin kovasti tietää miten sinne kaupan kassalle vaan mennään, koska sinnekkin kyllä yritin. Muutenkin noihin hommiin mihin ei koulutusta vaadita ei ilmeisesti nyt enää koulutuksen kanssa kelpaa. Jos vielä jään työttömäksi niin pitää varmaan valehdella että koulut jäi kesken että olis mitään saumaa.
Kertokaahan nyt? Kiinnostaa tietää.