Tuntuuko teistä, että jotkut ei vaan koskaan epäonnistu?

Itse olen sellainen, joka ei juuri mokaile. Johtuu siitä, että olen harkitseva ja suunnitelmallinen ja jossain määrin riskejä välttelevä. 

Ei tunnu.

Mutta on kahta lajia ihmisiä, ootka näyttävät siltä kun eivät epäonnistuisi.

Ensimmäiset näistä ovat ne, jotka eivät ota mitään riskejä, tekevät vain sen, mihin taatusti pystyvät, oli se sitte miten vähän tahansa. Toimivat vanhan tutun kaavan kautta. Osa tekee näin laskelmodusti, kuten kakkonen iomeiseti, osa taas ei edes näe muita vaihtoehtoja, koska kaikki luovuus puuttuu. Valitettavasti molemmissa tapauksissa on kuitenkin niin, että liiallinen varmanpäälle pelaaminen on jo epäonnistumista sinänsä. Mitään uutta ei synny, eikä se vanhakaan maaillman muuttuessa loputtomiin voi samanlaisena jatkua. 

Toiset ovat ne, jotka kyllä epäonnistuvat silloin tälllöin, mutta jotka silloin heti miettivät, muuttavat vähän suuntaan ja yrittävät uudelleen, kunnes saavat hommansa toimimaan. He eivät pysähdy epäonnistumiseen, eivätkä tee siitä numeroa, vaan tekevät töitä, kunnes se kääntyy onnistumiseksi. Parhaimmillaan tämmöiset epäonnistumiset saavat aikaan isoja edistysharppauksia.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2014 klo 11:47"]

Toiset ovat ne, jotka kyllä epäonnistuvat silloin tälllöin, mutta jotka silloin heti miettivät, muuttavat vähän suuntaan ja yrittävät uudelleen, kunnes saavat hommansa toimimaan. He eivät pysähdy epäonnistumiseen, eivätkä tee siitä numeroa, vaan tekevät töitä, kunnes se kääntyy onnistumiseksi. Parhaimmillaan tämmöiset epäonnistumiset saavat aikaan isoja edistysharppauksia.

[/quote]

Erittäin hyvin sanottu!

Itse olen sellaista sinnikästä lajia, enkä valittele omista epäonnistumisistani, joita koen jatkuvasti hirmuisia määriä. Ja yllätys yllätys, minulla on tuttavapiirissä ja ammatillisissakin piireissä onnistujan maine. Tosiasiassa mokailen aivan varmasti enemmän kuin kukaan tuntemani ihminen. "Onnistuminen" johtuu siitä, että sitä ennen olen yrittänyt ja epäonnistunut kymmeniä kertoja.

Ilmeisesti minua kadehditaan ja elämääni pidetään helppona ja mukavana. Se ei voisi olla kauempana totuudesta. Älkää koskaan kadehtiko sellaista ihmistä, jonka elämästä ette oikeasti tiedä kovin paljon (ja no, muidenkin kadehtiminen on kyllä aika turhaa, väittäisin).

En ole ap:n kanssa samaa mieltä.Jokainen mokaa joskus,toiset vain ottavat opikseen, eivätkä tee kahta kertaa samaa virhettä. Jos mokaakin,niin sen voi kääntää voitoksi ja yrittää uudelleen,kunnes onnistuu. Optimistit pärjää aina,velatkin ovat saatavia.