OON NIIN KYLLÄSTYNY ITTEENI
etten jaksa enään.. joka helvetin kuukausi ootan menkkoja ku kuuta nousevaa ja laskeskelen päiviä..joka pieni napsahus ja nipsahus pllussa saa toivomaan ETTÄ JEE EHKÄ OON RASKAANA. mikä mua vaivaa..
Eilenki oksensin ja olin heti että jee ;) mutta sitä minä dorka en tajunnu ottaa huomioon, että söin vaan liikaa suklaata..
Joka kerta vaikka TIIÄN etten varmana oo raskaana ootan jännityksellä menkkoja ja tuhlaan rahaa testeihin! Joka kerta, vaikka en ois nähny miestä moneen viikkoon edes alasti!!
ARGH. vtun vauvakuume :( anteeksi purkautuminen. en vaan osaa nauttia tästä "vapaasta" elämästä ilman toivetta lapsesta ja se lapsi on mielessä joka päivä, ollut jo vuoden ajan..
Muita samanlaisia höyrypäitä?