Onko raskaana oleminen raskasta?
Kommentit (22)
No on tää vähän, kun on kipujen ja supistusten takia joutunut lääkärin määräyksestä keventämään oman erittäin aktiivisen liikunnallisen elämän käytännössä sohvalla makoiluun ja puolen kilometrin kävelylenkkeihin. Turvotuksineen päivineen nyt ihan loppumetreillä kiloja on tullut yhteensä 20, eli kyllähän se väkisin aika raskaalta tuntuu - konkreettisesti. Kumartaminen on tosi vaikeaa, eli kenkien jalkaan laittaminen sattuu jne.
Toisilla on helpompaa, toisilla vähän raskaampaa. Ja saman ihmisen eri raskaudetkin monesti aivan erilaisia.
Raskasta on. Varsinkin, kun oma raskaus on ollut vaivoja ja isompia että pienempiä kremppoja täynnä melkein alusta asti. Nyt on rv34 ja viimeiset kaksi kuukautta olen ollut sairauslomalla ja miltei vuoteenoma supistusten ja erittäin pahojen liitoskipujen takia (mulla on yliliikkuvat nivelet ja lonkat). Tämä on toinen raskaus ja lääkäri jo sanoi, että mun kroppa ei tämän jälkeen enää raskauksia kestä.
Noiden isompien juttujen lisäksi on pienempiä, mutta kiusallisia vaivoja, kuten paha närästys ja kivuliaat peräpukamat. Voin kertoa, että olen todella, todella kateellinen niille, jotka raskauden aikana kukoistavat ja ovat elämänsä voimissa.
On. Henkisesti minulla. Keskenmeno ja sitten niskaturvotudta todettiin. En nauttinut ollenkaan raskaudesta. Vaikka vähän selkää kolottaa niin ei mitään siihen verrattuna minulla :(
Se riippuu ihan naisesta ja raskaudesta. Mä oon raskaana vasta raskausviikolla 15, mutta kyllä välillä on raskasta, kun on niin paha olo, mutta kuitenkin pitää jaksaa esikoisen kanssa.
Loppuraskaudesta on sitten kolotuksia ja vaivoja, liitoskipuja, närästystä, selkäkipua, vaikea nukkua ja liikkua.
riippuu ihan raskaudesta kuinka raskastq on..ne kun on kaikki erilaisia. Mulla kolmas raskaus oli alussa aivan kamala, pahoinvointia olo nonstoppina ensimmäiset 3kk, päivittäistä oksentelua.
Kaksi ensimmäistä raskautta meni ihan hyvin eikä tuntunut raskaalta kuin vasta ihan lopussa. Synnytys se vasta raskasta onkin!
Mulla oli todella helppo raskaus. Toki nukkuminen oli vaikeaa loppuaikoina (vaikea löytää hyvä asento, vessakäynnit). Mutta ei ollut raskasta olla raskaana.
PALJON paljon raskaampaa on tämä 7-viikkoisen vauvan hoito!! Synnytyskin jää kakkoseksi.
Riippuu raskaudesta. Jotkut raskaudet ovat kirjaimellisesti todella raskaita, jotkut taas voivat erinomaisesti. Lähes kaikilla on ainakin lopussa enemmän tai vähemmän raskasta. Ei sitä suotta raskaudeksi kutsuta, minusta harvinaisen osuva nimi olotilalle. (Itselläni eka raskaus oli hankala alusta lähtien, tämä toinen on ollut nyt alussa varmaan aika keskimääräinen, mutta ekaan verrattuna tuntuu aika helpolta.)
Tsemppiä kaikille raskaana oleville, erityisesti teille, joilla on vielä tavallistakin raskaampaa.
Rv 34 menossa eikä ainakaan vielä ole ollut raskasta; samalla tavalla olen elänyt, touhunut ja liikkunut kuin ennen raskauttakin.
[quote author="Vierailija" time="16.12.2013 klo 13:48"]
Mulla oli todella helppo raskaus. Toki nukkuminen oli vaikeaa loppuaikoina (vaikea löytää hyvä asento, vessakäynnit). Mutta ei ollut raskasta olla raskaana.
PALJON paljon raskaampaa on tämä 7-viikkoisen vauvan hoito!! Synnytyskin jää kakkoseksi.
[/quote]
Tää on jännä juttu, koska musta tuntui jo edellisen raskauden jälkeen, että vauvan hoito on tosi helppoa itse raskauteen verrattuna. Nukuinkin paljon paremmin vauvan synnyttyä, vaikka hän heräilikin syömään 3 tunnin välein. Synnyttämäänkin lähden mielelläni, koska se on ainoa asia, jonka tiedän lopettavan tämän raskaana olemisen tuskan ja kivut.
T: 4
Tosi yksilöllistä. Minä olin raskaana ollessani elämäni kunnossa. Krooniset vatsakivutkin parani raskauden myötä. Urheilin synnytystä edellisenä päivänä. Kaipaan raskaana olemista :)
Eiköhän 19 tarkoittanut ihan normaaleja raskauksia, joissa ei pitäisi siis vuotaa verta ja maata sairaalassa.. Ja maalaisjärkeä sillä että tekee itse sitä mikä tuntuu hyvältä.
Ja ja vastaus aloitukseen:
Olen itse saanut alkuraskauden km:n, mutta silti elän normaalisti tätä raskautta enkä ole hysteerinen minkään suhteen, meille vain sattui keskenmeno alkuraskaudessa, mikä on yllättävän yleistä. Tuttavapiirissäni on pari joille raskaus on kuin sairaus.
Riippuu raskaudesta, itse olen elämäni kunnossa nyt rv 27. Liikun 4-5h viikossa, ei kolota eikä mikään kipuile :). Tunnen kyllä niitäkin joilla se on kirjaimellisesti raskasta olla raskaana.
Niin joo, kuntoiluni sisältää salitreenit, crosstraineria ja les mills tunnin. Näiden lisäksi tietenkin koiran lenkitys.
Oma raskauteni oli todella, todella helppo. Päivää ennen synnytystä kävin vielä pyöräilemässä. Kävelyä jouduin supistusten takia rajoittamaan ihan minimiin ja välillä särki hieman lonkkia, mutta mitään muita vaivoja ei ollut. Ei turvotusta, pahoinvointia tms. Painoa tuli 16 kiloa, mutta taakka kertyi niin hiljalleen, ettei sekään tuntunut pahalta (ei siis ylipainoa, vaan lisäkuormaa lapsesta ;). Välillä ihan unohdin olevani raskaana! Eli yksilöllistä on.
Minulle ei ole ollut (2 raskautta, ei mitään oireita, keskiraskaudet suorastaan superenergistä ja myönteistä aikaa), mutta monille on. Esim. jos joutuu vuodelepoon supistusten takia niin onhan se henkisesti tosi rankkaa. Tai jos voi pahoin läpi raskauden.
Olihan se raskasta. Synnyttäminenkin oli raskasta, mutta raskain vaihe alkoi vasta kun vauva oli maailmassa.
Raskaana oleminen on huomattava terveysriski. Jos ajattelee vain omaa terveyttään, abortti on yli kymmenen kertaa turvallisempi operaatio on raskauden jatkaminen täysille kuukausille.
Raskasta oli itselläni ainoastaan se, että piti varoa mitä söi (tuorejuustot, pesemättömät vihannekset ym.) Muutoin, ei mitään oireita tms. Tiedän kyllä, että kaikilla ei ole näin helppoa, varmaan tosi yksilökohtaista.
Nämä on kyllä tosi yksilöllisiä asioita, itse nostelen/raahaan töissä limsakoreja, vaihdoin olohuoneemme järjestystä yksin (raahasin 3m pitkää sohvaa yksin) ja jotkut eivät uskalla nostaa koiranpentuakaan :D. Maalaisjärki käyttöön tässäkin, ei tarvitse riuhtoa ja repiä ;)
Mulla tuli jo ekalla kolmanneksella jo pelkästä kauppakassien kanniskelusta kovia vatsakipuja ja välillä verenvuotoja. Saman teki osan aikaa myös jopa rauhallinen kävely. En riuhtonut ja repinyt, joten vältin vähäisempääkin nostelua ja rasitusta, jos se aiheutti ongelmia. Minusta se on ihan tervettä maalaisjärkeä eikä naureskelun aihe, ettei uskalla nostaa "koiranpentuakaan", jos se aiheuttaa tuollaiset oireet. Kukin kuunnelkoon omaa oloaan ja oman vartalonsa sietokykyä, ja kannattaa unohtaa miettiä mitä jonkun toisen kroppa ja raskaus kestää.
Kyllä se loppuvaiheessa ainakin on raskasta.