Eikö ole riski antaa lapselle nimi, joka määrittää lapsen ulkonäköä tai luonnetta?

mutta entäs jos Ronja onkin itkupilli hissukka tai Peppi epärehellinen laiskimus? Tai Eemeli on pedantti, hiljainen ja rakastaa sääntöjen noudattamista?

poikamme nimi on Oiva, ja oivallisempaa poikaa saa hakea ;-D.

Niin voi olla aina Kunnon äiti.

Minusta esim. Ronja ei ole mitenkään määreillä ladattu nimi. Ei tule mieleen mitään stereotypiaa.



Kerran olen tavannut poikatytön, jonka nimi oli Lilja. Leikkasi hiukset siiliksi, korjasi autoja ja ajoi moottoripyörällä. Jotenkin nimi ei käynyt hänelle yhtään... Kutsuttiinkin Lilliksi tai sitten hänen itse keksimällään pojan nimellä.

substantiivi-nimet joskus kylläkin. " Tavallisille" nimille (esim. Ronja) jokainen keksii omat mielikuvansa.

riippumatta tunnetuista kaimoistaan.

eikö se juuri muuta näitä käsityksiä, kun lapsi on erilainen, kun nimi antaisi olettaa?

Ajatelkaa miltä tuntuu teini-ikäisestä Somasta, kun kilot ja finnit senkun kukkii vaan...

Mutta ei sitä nimeä ajattele sillä tavalla, että Hiljan pitäisi olla hiljaa. Se on nimi vain.

olisi vielä váarallisempaa antaa joku ihan mitäänsanomaton nimi. Sittenhän lapsikin olisi mitäänsanomaton seinäruusu.

pitää olla samanlaisia kuin nämä sarjakuvahahmotkin.



Sen sijaan joku Keiju voi olla aika paha nimi ylipainoiselle!

mulla oli työkaverina eräs " Liisa" ja luulin pitkään tän olevan oikea nimensä. Nainen oli Tosi Lihava ja muutenkin sellainen harteikas ja hieman miesmäinen. Kerran satuin näkemään palkkalistoja ja naisen oiekin nimen joka oli kuin olikin Keiju-" Liisa" ... en kertakaikkiaan tajua miksei hän vaihtanut/poistanut ensimmäistä nimeään,koska myöhemmin hän kertoi häpeävänsä tuota nimeä hyvin paljon...

totesivat: - Nomen est omen, nimi on enne. Eli me saimme juuri tällaisen rohkean ja rämäpäisen Ronjan, jolla on luonnetta vaikka muille jakaa... No, onneksi isästään ei ole tullut ryöväriä, mutta sitä odotellessa....



Kuopukselle keksittiinkin " killtti" nimi, ja toistaiseksi on toiminut!