Millainen fyysinen olotilasi oli heti synnytyksen jälkeen? Jaksoitko heti kävellä, käydä suihkussa jne vai makasitko?

Istukka ei syntynyt kummallakaan kerralla, ja jouduin käsinirrotukseen nukutuksessa. Ekal kerralla sain 2 yksikköö punasoluja 1/2 vuorokautta toimenpiteestä. Tokal kerral olin pystyssä jo n. 4 tunnin päästä

pyörryin yöllä vessaan yrittäessäni käydä asioilla. En jaksanut liikahtaa. Hb alle 80, ehkä syy? Ruuat tuotiin parin päivän ajan sänkyyni, kun en jaksanut liikkua. Imetin vauvan, pitivät muun ajan toimistossa häntä. Lisäveren nostettua Hb:n 110:een pystyin kävelemään, mutta silti huippasi.



Kuopuksesta nousin heti jalkeille, kävin suihkussa ja oli silmitön nälkä. Söin hyvällä ruokahalulla ja itse työnsin vauvan kopassaan osastolle. Klo oli jo jotain kaksi yöllä, mutten nukkunut vaan istuin partsilla soittelemassa ihmisille vauvauutisia.



:D



Esikoisen syntymän jälkeen pidin " sankariäitejä" myyttinä, kukaan ei voinut mielestäni kävellä synnytyksen jälkeen... Niin ne on erilaisia, synnytykset.

Ekalla kerralla pyörryin, olin tosin ollut pari yötä nukkumatta ja ruokailutkin jääneet viimeisen vrk:n aikana vähiin. Tokalla kerralla meni ihan ok. Muutaman tunnin päästä olo on ollut jo ihan normaali, suht reippaasti olen kävellyt eikä alapääkään ole ollut ihmeemmin kipeä.

synnytysten jälkeen (3) olen melkein samantien mennyt suihkuun ja pystynyt kavelemään ihan hyvin. Istumisessa se vaikeus on!!!!

Repeämät/tikkaus oli niin kipeet,että ylös nousin vasta seuraavana päivänä. Mies toi pari päivää ruoat sänkyyn (oli perhehuone). Kolmantena päivänä olin kuitenkin jo kohtuu ok,istuminen sattui,kävellä pystyin.

Imetin ja hoidin lapsen alusta asti itse,paitsi silloin ekana yönä hoitaja vaihtoi vaipat.

Toka kerralla olisin voinut lähteä vaikka lenkille suoraan synnytyssalista. Kätilö joutui toppuuttelemaan ja pakotti sänkyyn lepäämään :)

Ekassa teki istuminen kipeetä epparin takia mutta tokassa tuli vain pari tikkiä joten olin " loisto" kunnossa heti synnytyksen jälkeen :)

kun silmissä pimeni. Muutaman tunnin kuluttua pystyin jo ottamaan muutaman askeleen. Pyörryttäminen varmaan johtui matalasta verenpaineesta ja siitä ettei ollut syönyt/juonut mitään lähes vuorokauteen sekä pitkään makuulla olosta. Kipuja ei ollut eikä muutenkaan mitään vaivoja.

Kun nesteet oli suonessa niin läksin heti suihkuun ja pesulle.

Mutta kaksi seuraavaa olivat hyvin erilaisia.

Keskimmäisen lapsen synnytys oli 11,5 tuntia, mutta mielestäni helppo. Ponnistusvaihe oli nopea ja en revennyt. Menin siis hyvin pian suihkuun ja kävelin itse osastolle. Olo oli kaikinpuolin ok.

Kuopuksen kohdalla tilanne olikin aivan toinen. Synnytys oli puolet nopeampi ja vauva iso. Nytkin selvisin ilman repeämiä, mutta jostain syystä vuosin todella paljon. Suihkuun menin kyllä pian, mutta jouduin soittamaan apua päästäkseni sieltä pois. En voinut kävellä, jälkisupistukset oli tosi kivuliaita ja vuoto runsasta. Hb laski alle 80:n ja jouduin olemaan vuodelevossa.

menetin paljon verta ja hb laski 70:een. Yritin nousta hoitajan avittamana vessaan noin 12 tunnin päästä, sängystä nouseminen koski aivan sikana, ja pyörryin loppupeleissä vessaan niin et hoitaja sai otettua vähän vastaan. Makasin oikeesti kolme päivää sängyssä, sain verta joka vähän nosti hemoglobiinia, nousin muutaman kerran katsomaan lasta mutta meinasin koko ajan pyörtyillä. Sain siinä eklampsian, eli raskausmyrkytyksen viimeisen vaiheen, sellaisen horkkakohtauksen, verenpaineet aivan jossain kaakossa ja sellanen kouristelukohtaus. Sitä lääkittiin sitten pari päivää, ennenkuin alkoi paineet laskea pikkuhiljaa, ja sain ruveta nousemaan vuodelevosta. Sairaalassa olin kaikkiaan reilu 2 vkoa synnytyksen jälkeen...Toivottavasti ensi kerralla olisi vähän helpompaa...

Pissalla käynti oli myös yhtä tuskaa.

Ensi-imetyskin oli helpompaa tehdä istuen. Itse tietenkin kävelin osastolle ja olin saman tien ns. normaalikunnossa. Istumisessakaan ei ongelmia, koska mitään vaurioita ei tullut alapäähän. Ei kirvely, ei mitään. Kakkaaminenkin onnistui ihan normaalisti.



Ihmettelin todella miksi etukäteen peloteltiin, että synnytyksen jälkeen on väsynyt ja/tai kipeä... En minä ainakaan ollut!

Heti suihkuun ja kävelin ihan niinkuin ei mitään ja istumaankin pystyin ihan normaalisti. Kyllähän sen tunsi että oli synnyttänyt, mutta ei tehnyt kipeetä ollenkaan. Kotiin oisin voinut lähteä heti salista.

Kaksosten kanssa olikin sitten toinen juttu... Olin sairaalassa 10 päivää tiputuksessa enkä päässyt kävelemään kuin muutaman raihnaisen askeleen vessaan ja takaisin...

Synnytykset kestäneet 1,5-4 tuntia.

Osastolle vietiin kyllä kärryillä. Istumista en edes yrittänyt pariin viikkoon (eppari ja repeämiä) ja sängystä ja sänkyyn nouseminen oli aika akrobatiaa.