Onko ok antaa miehen lapsen lelu omalle leikittäväksi
ja jopa omaksi? Miehen lapsi on kasvanut lelusta jo ulos.
Kommentit (16)
Onko OK, että miehen lapsi vie sinun lapsesi lelut? Sinulta kysymättä. Tai sopiiko, että miehen lapsi ottaa autosi käyttöönsä lupaa kysymättä.
Koska aikuiset oppivat, että lapsen omistusoikeus on ihan samanlainen kuin aikuisenkin.Lelu tai auto, niitä ei oteta luvatta.
3, näin on, muistan vieläkin kuinka pahalta tuntui, kun äitini antoi minulle vartavasten tehdyn Molla-Maijan sisareni tytölle, koska tämä oli siihen niin ihastunut. Minulta ei tietenkään kysytty mitään. Minulle selitettiin, että saan sen sitten takaisin kun M. ei enää leiki sillä, mutta toisin kävi. En muuten ole ollut ko. henkilöön yhteydessä kohta 20 vuoteen, katkeruus jäi. Eli tarkkana pitää olla ja nimenomaan siltä lapselta pitää kysyä, saako lelun antaa jollekin muulle.
Minulle jäi vielä sellainen juttu, että koska äitini mielestä tämä M. oli kaikessa parempi kuin minä, tunsin huonoa itsetuntoa ihan aikuisikään asti.
Aloittaja haluaa siis tietää onko ok lainailla tai lahjoittaa pois toisen ihmisen omaisuutta tältä lupaa kysymättä... Miksi ihmeessä tällaista pitää edes kysyä? Tietenkään se ei ole ok.
Kysy lapselta. Hänen leluhan se on. Ei lapsen oikeuksia saa väheksyä. Voihan olla, että hän mielellään lahjoittaa sen eteenpäin. Voi olla jopa lapselle kiva asia antaa se itse henkilökohtaisesti eteenpäin. Tai jos se on lapselle ollut tosi tärkeä lelu, hän saattaa haluta säilyttää sen muistona.
Kysy lapselta. Hänen leluhan se on. Ei lapsen oikeuksia saa väheksyä. Voihan olla, että hän mielellään lahjoittaa sen eteenpäin. Voi olla jopa lapselle kiva asia antaa se itse henkilökohtaisesti eteenpäin. Tai jos se on lapselle ollut tosi tärkeä lelu, hän saattaa haluta säilyttää sen muistona.
Jos miehen lapsi saa leikkiä omien lastesi leluilla.
Ja riippuu siitäkin kuka sen on maksanut. Jos on kyseessä joku esim. pleikka tai pyörä, josta myymallä saisi rahaa, niin silloin ostaja saa päättää mitä tavaralla tehdään.
Lisäksi lapsella täytyy olla jokin oma paikka esim. kaappi, josa saa säilyttää omia tavaroitaan niin, ettei kukaan koske niihin, jos haluaa esim. säilyttää omille lapsilleen jotain omia lapsuudenlelujaan.
Eli vastaus ei ole mustavalkoinen kyllä-ei.
Ei saa antaa lupaa kysymättä. Eikö sinulle ole opetettu tapoja?
Kyse on siis uusperheestä, jossa äitipuoli on syyllinen ja sytinen kiusaaja aina, tekipä mitä tahansa. Lapsia pitää kohdella tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti, paitsi että miehen lapsi on tasa-arvoisempi kuin oma.
Asian hoitaa lasten isä.
Lapsillahan on siis sama isä, eri äidit?
Riippumatta siitä, onko isompi lapsi lähilapsi vai onko tämä etälapsi, lapsen isä hoitaa tämä leluasian.
Isä kysyy lapseltaan, voiko tämän lelun antaa pienemmälle, koska tämä itse ei enää sillä leiki?
Lapsi sitten vastaa rehellisesti juu tai ei.
Jos äitipuoli kysyy, lapsi voi vastata kyllä, vaikka ei tarkoita sitä ja muistoissa onkin tilanne, että äitipuoli pakotti antamaan lelun tai ettei hän uskaltanut sanoa totuutta.
Meillä nimittäin kävi seuraavasti, sinänsä vähäpätöisiä tilanteita:
Lapsi huomasi leivontaessun kaapissa.
Hän huudahti, sanoen äitipuolelelle: tuon minä muistan. se oli ihana. sinä ostit tuon. minä olisin halunnut ottaa sen kotiin mutta sinä et antanut.
- äitipuoli oli siis ilkeä eikä antanut lapsen viedä kotiin useista pyynnöistä huolimatta tuotetta, joka oli niin ihana.
Totuus: essun osti mummo. äitipuoli yritti monta kertaa, että lapsi ottaisi essun kotiinsa, koska kävi leivontakerhoa. lapsi kieltäytyi kerta toisensa jälkeen.
Toinen juttu.
Samainen lapsi näki vanhan puseronsa, jonka äitipuoli oli ostanut tälle. Lapsi huudahdi, miten hän oli inhonnut tuota puseroa, se oli ollut ruma ja ällöttävä.
"Totuus":
Lapsi tuli tapaamiselle, huusi jo eteisessä että haluaa pukea sen ihanan puseron päälleen, koska se on niiiin ihana!!
Muistot voivat siis vääristyä ja niissä äitipuoli on syyllinen vaikka miten päin olisi. Siksi isä kysyy.
Meillä äitipuolen mielestä oli Ok, että hänen tyttärensä sai kotoa muutaessaan mukaansa minun äitini (kuoli, kun olin 5v) ylioppilaslahjaksi saaman astiaston ja hiukan ennen kuolemaansa minulle kutoman maton. Äitipuolen mielestä ne kuuluivat sille, joka niitä eniten tarvitsi enkä minä (silloin 15v) tarvinnut mitään, koska asuin vielä isän ja äitipuolen kanssa.
Ei ikinä saa antaa toisen tavaraa ilman kysymättä lupaa, aina jää trauma että sinun tavaroitasi on varastettu. Minä en antaisi ikinä anteeksi.
Onko mies siis ostanut lelun lapsellensa siellä teidän kodissanne leikkimistä varten? Kyllähän sillä silloin saa leikkiä kaikki saman kodin lapset. Jos on kyseessä joku kalliimpi synttärilahja, jolla on paljon tunnearvoa, silloin täytyy kysyä lahjan saajalta lupa.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 15:31"]
Onko mies siis ostanut lelun lapsellensa siellä teidän kodissanne leikkimistä varten? Kyllähän sillä silloin saa leikkiä kaikki saman kodin lapset. Jos on kyseessä joku kalliimpi synttärilahja, jolla on paljon tunnearvoa, silloin täytyy kysyä lahjan saajalta lupa.
[/quote]
Eli jos ap on ostanut läppärin, niin mies (asuu samassa kodissa) voi antaa sen omalle teinilleen käyttöön kysymättä ap:lta? Perusteluna se, että ap ja mies asuvat samassa kodissa, jolloin ei tarvitse lupia kysellä.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2014 klo 15:31"]
Onko mies siis ostanut lelun lapsellensa siellä teidän kodissanne leikkimistä varten? Kyllähän sillä silloin saa leikkiä kaikki saman kodin lapset. Jos on kyseessä joku kalliimpi synttärilahja, jolla on paljon tunnearvoa, silloin täytyy kysyä lahjan saajalta lupa.
[/quote]
Eli jos ap on ostanut läppärin, niin mies (asuu samassa kodissa) voi antaa sen omalle teinilleen käyttöön kysymättä ap:lta? Perusteluna se, että ap ja mies asuvat samassa kodissa, jolloin ei tarvitse lupia kysellä.
[/quote]
Niin tässä kai oli kyseessä lelu? Joku pallo tai helistin tai vastaava pikkulapsen halpa tavara eikä mikään tietokone.
Halvalla tavaralla voi olla yllättävän iso tunnearvo.
Riippuu keltä kysytään. miehen exän mielestä ei, muuten kyllä.