Miksi pettäjä kiisttää suhteen viimeiseen asti?
Otsikossahan se kysymys. Mies lähti, ero tuli. Kuitenkin vielä ovesta ulos poistuessaan oli sitä mieltä, että hän ei ole minua pettänyt eikä toista naista ole, vaan suhteen päättyminen on yksin ja ainoastaan minun syyni.
Perään en haikaile, parempi että jatkamme kumpikin tahoillamme. Ihmetystä vain herättää, miksi kieltää asia, joka kuitenkin tulee (ja kuten nyt on tullutkin) paljastumaan minulle enemmin tai myöhemmin.
Tai olettaisin, että ei viikko lähtönsä jälkeen kerro rakastuneensa toiseen naiseen, jollei ole sutinaa ollut jo ennen eroamme. Tai sitten kyseessä tosi salamarakastuminen.
Mutta miksi siis valehdella?
Kommentit (25)
Pettäjä on aina itsekäs omaan napaansa tuijottaja.
Varmaan helpompaa valehdella kuin tunnustaa.
Näin tää homma vaan menee. Omaa syyllisyyttä ei voi myöntää. Jotkut ei myönnä, vaikka olis kärynny suoraan rysän päältä. Kun ei ole sitä moraalia.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:09"]
Niin, lisään, että kertoi lapsillemme rakastuneensa toiseen naiseen, ei minulle.
[/quote]
Saat oikeastaan kuitenkin onnitella itseäsi. Pääsit eroon oikeesta kunnon siasta. Ikävää toki, että joudut kärsimään tuollaisen kusipään vuoksi.
Koska ei kykene olemaan rehellinen. Syynä se, että "silloin helvetti olisi irti". Petetylle tulisi oikeus kostaa. Tämä näkyy sitten lasten huoltajuusasioissa jne. Kannattaa olla kertomatta, koska puoliso suuttuu ja kostaa, tavalla tai toisella. Totta kai olisi hienompaa olla rehellinen, noin periaatteessa, mutta ei se kannata. Eri asia, jos molemmat ovat sitoutuneita jatkamaan joka tapauksessa. Mutta jos ero on kuitenkin tulossa, ei kannata lisätä vettä myllyyn. Eli jos pariskunta on menettänyt keskustelukyvyn tai sitä ei edes ole, ei kannata kertoa. Joku taas kertoo juuri kostaakseen.
nim. läheltä nähty
Niin, no onhan se siinä lähdön hetkellä varmasti helpompaa. Mutta ilmeisesti pettäjä ei sitten pysty näkemään lähdön hetkeä pidemmälle, koska kun meillä on yhteisiä pieniä lapsi, tekemisissä toistemme kanssa joudumme jatkossakin olemaan.
Olisi tuo yhteistyö helpompaa, kun rehellisesti olisi tunnustanut, että on rakastunut toiseen kuin tämä nyt vallitseva tilanne, jossa ero on vieritetty kokonaan minun syykseni.
Mutta onko tällainen käytös siis yleisempääkin?
ap
Jonkinlainen puolustusmekanismi olettaisin. Samoin olen kokenut ja onnellinen olen, kun ymmärsi itse lähteä. Hyvää elämää sinulle :).
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:16"]
Olisi tuo yhteistyö helpompaa, kun rehellisesti olisi tunnustanut, että on rakastunut toiseen kuin tämä nyt vallitseva tilanne, jossa ero on vieritetty kokonaan minun syykseni.
ap
[/quote]
Miksi luulet, että jatkossa yhteistyö olisi helpompaa, jos mies olisi tunnustanut???
On ihan yleistä. Ei ihminen halua myöntää tehneensä väärin, ei halua siis myöntää varsinkaan itselleen. Koskee kaikenlaisia pienempiäkin asioita elämässä, ihan ylipäätään ihmisen on hyvin vaikea rehellisesti ja objektiivisesti omaa toimintaansa.
Jos myöntää itselleen, että on toiminut jotenkin huonosti, tarkoittaa se, että pitäisi muuttua ihmisenä jottei toimi enää jatkossa samalla tavalla (muuten tulee aikamoinen emotionaalinen sekamelska omaan päähän, jos tietoisesti toimii sellaisin tavoin, jotka tietää ja myöntää huonoiksi). On usein helpompaa vaan sulkea silmät ja kieltää se, että itse olisi tehnyt jotain väärin. Helpompaa etsiä syylliset muualta ja kiillotella omaa sädekehää uskotellen (ennenkaikkea itselleen), että itse on toiminut vain ihan oikein. Tällöin ei tarvitse kohdata tekojensa seurauksia eikä varsinkaan muuttaa itseään ihmisenä -muutoshan se on yksi pelottavimmista asioista ihmismielelle. Ei tarvitse siis kohdata todellista itseään, ja myöntää, että omassa itsessä on sellaisia ominaisuuksia, jotka muissa ihmisissä vituttaa.
Sille, että joku muu toimii noin, et voi mitään. Tärkeämpää on ymmärtää tuo käytösmalli, ymmärtää, että jokainen meistä tekee tuollaista ja sitä kautta yrittää itse kasvaa pois siitä :)
Mun ex kanssa väitti vielä 10 vuotta myöhemmin, että hän jätti minut. Ettei hänen pettäminen ollut eron syy ja että minä en sanonut "mulle riitti", pakannut vaatetta mukaan ja lähtenyt ovesta ulos. Hän kuulemma ihan kaikessa ystävyydessä ja yhteistyössä jakoi lusikat ja kantoi mun muuttolaatikot, saadakseen uuden rakkaansa samaan ositeeseen hänen(?) kämppäänsä.
Mulla on kyllä ihan eri muistikuvat. Piti muistaakseni jotain papereritakin käydä täyttelemässä, että sain oman nimen pois vuokrasopimuksesta :)
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:23"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:16"]
Olisi tuo yhteistyö helpompaa, kun rehellisesti olisi tunnustanut, että on rakastunut toiseen kuin tämä nyt vallitseva tilanne, jossa ero on vieritetty kokonaan minun syykseni.
ap
[/quote]
Miksi luulet, että jatkossa yhteistyö olisi helpompaa, jos mies olisi tunnustanut???
[/quote]
No ei se ainakaan vaikeampaa olisi kuin miltä tällä hetkellä tilanne näyttää. Itseäni ainakin pistää sen verran vihaksi, että on laittanut 10-vuotiaan olemaan sanansaattajana isän uudesta naisesta, että ihan hirveän joustava en varmasti ole jatkossa lasten asioihin liittyen.
Pisti vielä minut yksin kertomaan lähdöstään lapsille, joten kyllä minun näkökulmastani rehellisyydellä olisi saatu siistimpää yhteistyötä aikaiseksi jatkosssa.
Kukas nyt haluais myöntää olevansa paskiainen? Varsinkaan mies?
On helpompi syyttää muita, kuin tunnustaa itselleen omat virheensä, jonka seurauksena suhde loppui ja lapsen menettivät omien vanhempiensa yhteisen kodin.
Eli aiot kostaa itse lastesi kustannuksella?
No, ei järkeä siinäkään, kuten ei miehen valehtelullakaan, mutta samasta puusta näemmä touhuutte.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:09"]
Niin, lisään, että kertoi lapsillemme rakastuneensa toiseen naiseen, ei minulle.
[/quote]
Saat oikeastaan kuitenkin onnitella itseäsi. Pääsit eroon oikeesta kunnon siasta. Ikävää toki, että joudut kärsimään tuollaisen kusipään vuoksi.
[/quote]
No joo, totta tuokin, sitä yritän itselleni tässä hokea. Vielä olen kuitenkin siinä vaiheessa, että tämä ero ja pettäminen pyörii koko ajan mielessä.
Tunnen myös vihan tunteita tuota toista naistakin kohtaan, tottakai mies on se suurin syyllinen. Saan kuitenkin jonkinnäköista tyydytystä siitä ajatuksesta, että eiköhän mies tee rumat temput tällekin naiselle. Ei ollut nimittäin ensimmäinen vieras nainen miehelle, joten tuskin kuuluvat näihin onnelisiin 10 %:iin, joiden kakkossuhde tulee toimimaan ykkössuhteena ilman pettämistä.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:35"]
Eli aiot kostaa itse lastesi kustannuksella?
No, ei järkeä siinäkään, kuten ei miehen valehtelullakaan, mutta samasta puusta näemmä touhuutte.
[/quote]
Ei, en aio estää lapsia tapaamasta isäänsä, jos siihen viittaat. itse asiassa lapset ovat olleet isällään jo nyt käymässä, vaikkei virallista tapaamissopimusta vielä ole lastenvalvojalla sovittukaan.
Lasten asioissa on varmasti paljon muutakin keskusteltavaa, kuin pelkät tapaamisoikeudet (ja joita en ole estämässä) jotka käsittääkseni lapsille ovat ne näkyvimmät ja tärkeimmät.
ap
syy kiteytyy yhteen sanaan ja se on HÄPEÄ
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:41"]
syy kiteytyy yhteen sanaan ja se on HÄPEÄ
[/quote]
Voisin uskoa tämän syyksi osalle miehistä.
[quote author="Vierailija" time="18.02.2014 klo 15:41"]
syy kiteytyy yhteen sanaan ja se on HÄPEÄ
[/quote]
Niin, voihan se olla näinkin. No, sitten voin ajatella, että ehkä minä tästä kuitenkin vielä nousen voittajana ylös, vaikkei siltä nyt tunnukaan. Ei liene kovin hyvällä pohjalla uusi suhde, mikäli sen olemassaolo perustuu häpeälle.
ap.
Niin, lisään, että kertoi lapsillemme rakastuneensa toiseen naiseen, ei minulle.