Jätin miesystäväni, itkettää
Ei meistä vaan voi tulla paria. Minulla on ongelmia, sillä en tunne itseäni rakastetuksi. Mikään ei riitä, ja käyn tämän takia terapiassa. Toinen syy on se, ettei miesystäväbi kerro minulle mitään. Asumme siis yhdessä, eikä hän koskaan ilmoita menoistaan. Lauantaina juhlimme sisareni syntymäpäiviä. Miehen piti tulla alkuillasta, mutta olikin mennyt baariin naispuoleisen ystävänsä kanssa. Sain tietää kun kaverini soitti että miehes tuli tänne, oletko sä tulossa? Ei miehellä tuon naisen kanssa mitään ole. Mutta kun ei kertonut minulle. Tänään kysyin asiasta, ja hän totesi että tuskin minua kiinnostaa. Sanoin ettei hän voi päättää mikä minua kiinnostaa. Hänestä ongelmaa ei ole.
Enhän minä voi mitään sitten.
Siis ja saattaa kuulostaa pieneltä muttei se sitä ole. Mies kulkee juuri missä haluaa, tekee mitä haluaa. En sano että siinä olisi jotain väärää. En vain itse halua sellaista.. Enkä pysty luottamaan siihen ettei hän pettäisi minua, vaikkei hän sitä koskaan olekkaan tehnyt. En vain uskalla luottaa.
Ajatukset ovat nyt todella sekavat mutta ilmoitin jo miehelle etten halua jatkaa. Viestillä..
Ääh :/ apua.
Kommentit (12)
Viestillä jätit miehen? Ei kovin kivasti tehty, mutta se kai on nykyaikaa sitten. Ei sinun tarvitse olla kenenkään kanssa, jos et halua. Toivoisin, että rupeat puhumaan itsellesi ystävällisemmin.
Voimia sinulle. Minulla on vaimo joka ei osoita rakkautta, tekee asiat niin kuin haluaa eikä kysy minulta mitään
Hän tyrmää ideani eikä arvosta minua vaikka olen kunnon mies.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 22:06"]
Minulla ei ole ketään jolle puhuisin tästä, vihaan muutenkin itseäni että en voi antaa miehelle sitä mitä hän haluaa ja sitä että olen tällainen sekopää jollaei ole mikään koskaan hyvin. Ja jonka pitää aina epäillä kaikkea.
Ap
[/quote]
Oletko varma ettei mies ole saanut sua tuntemaan noin?
Meillä olisi ainakin aikamoinen tappelu miehen kanssa päällä, jos tekisi tuollaiset oharit tuollaisesta syystä ja jos mies vielä toteaisi ettei mua muka kuitenkaan kiinnostaisi.
No siis mies oli kaverinsa luona, ja pyysi josko voisin hakea hänet sieltä. Sanoin että sopii, mutta menee vielä kun kävin kaupassa jne. Kun menin sitten paikalle, mies antoi suukon ja totesi että olisit ilmoittanut ensin tulosta. Hän käyttäytyi todella etäisesti ja oli lähinnä ärsyyntynyt tulostani. Minua alkoi itkettää ja poistuin sitten. Mies ei lähtenyt matkaan.
Tämä poiki keskustelun jonka päätteeksi pistin että ehkä mies ei vain halua nähdä että meillä on ongelma, mutta nyt minun on aika luovuttaa. Mies ei ole vastannut mitään.
Ei tietysti tarvitse olla kenenkään kanssa. Tahtoisin kuitenkin elämääni läheisyyttä ja ehkäpä joskus perheenkin. Vuoden yritin ratkoa näitä pieniä ongelmia suhteessamme, ja viimein tajusin ettei se onnistu sillä kaipaamme erilaista suhdetta.
Tuntuu niin pahalta. Tekisi jatkuvasti mieli soittaa ja sanoa että tein virheen vaikka oikea päätös tämä on.
Ap
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 22:06"]
Minulla ei ole ketään jolle puhuisin tästä, vihaan muutenkin itseäni että en voi antaa miehelle sitä mitä hän haluaa ja sitä että olen tällainen sekopää jollaei ole mikään koskaan hyvin. Ja jonka pitää aina epäillä kaikkea.
Ap
[/quote]
Oletko varma ettei mies ole saanut sua tuntemaan noin?
Meillä olisi ainakin aikamoinen tappelu miehen kanssa päällä, jos tekisi tuollaiset oharit tuollaisesta syystä ja jos mies vielä toteaisi ettei mua muka kuitenkaan kiinnostaisi.
[/quote]
Itseasiassa en ole. Mutta ehkä en saa itse tästä suhteesta sitä mitä haluaisin ja koen että mies ajattelee samoin. En voi kuvitella että olen sitä mitä hän oikeasti haluaisi.
Ap
Parempi yksin kuin huonossa suhteessa. Löydät vielä paremman.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 22:26"]Parempi yksin kuin huonossa suhteessa. Löydät vielä paremman.
[/quote]
Oikeassa olet ja tiedän sen itsekin. Mutta ero on aina raskas. Olemme olleet useamman vuoden yhdessä ja nyt kaikki muuttuu. Rakkaan menettää. Sehän on lähes sama kuin jos hän kuolisi. Olen niin surullinen että näin kävi
Ap
Minäkin olen menettänyt rakkaani, mutta sellaista se elämä on. Toivoo melkein lyyhistynyt mies.
Olette kyllä ajautumassa erilleen ihan riippumatta siitä, jätätkö miehen vai et. Hän viettää aikaansa baarissa ja muiden kavereiden kanssa mielummin kuin sinun kanssasi. En tiedä millaiset välit miehelläsi on sisareesi, jonka syntymäpäiviä vietitte? Miksi hän ei halunnut osallistua siihen? Mutta jo se, että hän alleviivaten haluaa kulkea jatkuvasti omia polkujaan, kielii siitä, että hän ei ole valmis sitoutumaan vielä ja että hän ahdistuu liiallisesta läheisyydestä. Tilanteeseen ei välttämättä liity kukaan toinen nainen vaan lähinnä sitoutumiskammo.
OT mutta suosittelisin yleensäkin keskustelemaan silmästä silmään enkä laittelemaan mitään tekstareita edestakas. Vältyttäisiin monelta väärinkäsitykseltä.
Minulla ei ole ketään jolle puhuisin tästä, vihaan muutenkin itseäni että en voi antaa miehelle sitä mitä hän haluaa ja sitä että olen tällainen sekopää jollaei ole mikään koskaan hyvin. Ja jonka pitää aina epäillä kaikkea.
Ap