Lto vastailee hetken aikaa...
Kommentit (24)
"sille, jolle suositeltu kuntouttavana päivähoitoa. Meille toimintaterapeutti sanoi kerran, että automaattisesti suositellaan, koska oletus on, että vanhemmat ei nykyään kotona esimerkiksi askartele lapsen kanssa - eli terapeuttista on esimerkiksi saksien käytön opettelu, liimaaminen, maalaaminen, piirtäminen, palapelien tekeminen, liikunta jne. Jos niitä tekee kotonakin ei tarvetta kuntouttavalle päivähoidolle. Puheen kuntoutuksessa vähän sama juttu - jos oletetaan, että vanhemmat eivät riittävästi puhu taikka esimerkiksi lue lapselle, sitä suositellaan. Toki jos on mahdollista, että esim, on elto ryhmässä, joka on pätevä ja oikeasti tekee kuntouttavia toimenpiteitä lapsen kanssa, loistavaa, käytännössä vaan tosi tosi harvoin näin on. Usein "kuntouttavan päivähoidon" haitat on suuremmat kuin hyödyt, jos kotonakin siis riittävästi puuhataan ja kommunikoidaan. Näin sanoi asiantuntija."
Heh, tämä lto ei vissiin sitten ole asiantuntija - pöytien pyyhkijä vain ;)
Lapsikohtaistahan se on, että mikä sopii kellekin ja näin keskustelupalstan kautta en mitään kiveen kirjoitetun varmaa voi sanoa. Tahtoisin vain tietää mitkä nämä kuntouttavan päivähoidon haitat olivat asiantuntijan mielestä?
Jos lasta ei huolita leikkiporukoihin, usein kysessä on lapsi tarvitsee aikuisen tukea leikkitaitojen kehittömisessä sekä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ellei sitten ole kyse siitä, että ryhmässä ei ylipäätään ole samanhenkisiä (sopivan ikäisiä ja sopivia kehitystasoltaan, mielenkiinnonkohteiltaan tms.) lapsia. Silloin kasvattajien on osallistuttava ja autettava jollain tapaa lapsi mukaan yhteisleikkiin, se on lto:n ammattitaitoa.
Mielestäni pienryhmissä on mahdollista tukea lapsen erityistarpeita, ja monissa päiväkodeissa on muutaman lapsen "kerhoja" aina kerran pari viikossa, joissa pyritään edistämään niitä taitoja joita lapsi eniten tarvitsee ja joissa on eniten tuen tarvetta. useimmiten ne ovat sosiaalis-emotionaalisia taitoja. Myös muuta toimintaa on mahdollista suunnitella siten, että siinä lapsille tärkeitä valmiuksia voidaan tukea ja edistää. Se edellyttää, että lapsiryhmää ohjaa pedagogisen koulutuksen saanut lto joka ymmärtää, miten tietty toiminta vaikuttaa lapseen.
Ikävä kyllä kaikissa lapsiryhmissä ei ole tällaista henkilöä ja osaamista.
Haitoista: pahimmat epäkohdat lapsen kehityksen kannalta liittyy vuorovaikutussuhteisiin: miten aikuinen kohtaa lapsen. Saako lapsi kokea lämpöä ja turvallisuutta, vastataanko hänen aloitteisiinsa, huomataanko hänet. Tässä on myös valtavia eroja eri kasvattajien välillä. Tutkimusten mukaan lto:t ovat keskimäärin sensitiivisempiä kuin lastenhoitajat, sillä lto koulutus tähtää tällaisten tekijöiden tiedostamiseen ja kehittämiseen. Parhaimmillaan ja hyvä päiväkotikasvatus tukee lasta, heikoimmillaan ja huonona se ehkäisee kehitystä - ihan samalla tapaa kuin kotikasvatuskin.
Onko sulla omia lapsia, jos on niin montako ja minkä ikäisiä?
Oletko töissä päiväkodissa? Haluaisitko sanoa osalle vanhemmista "suorat sanat" mutta et kehtaa? Mitä?
Kannattaako kotihoidossa oleva pian 4V laittaa osaksi viikkoa päiväkotiin, kun hänellä on ongelmia motorisissa taidoissa, keskittymisessä ja hahmottamisessa, ja toimintaterapeutti suositteli pk:hon siirtymistä. Itse en ole ihan varma, onko iso meluisa ryhmä millään tavoin "kuntouttava" ja jos on, niin mihin teho sitten perustuu, kun kiirekiirekiire tuntuu vaan olevan?
Asun pikkukaupungissa.
Olen töissä pk:ssa. Osalle vanhemmista tekisi välillä mieli sanoa suorat sanat. (Mainitsen kyllä asioista tietenkin tarvittaessa, mutta asiallisesti) Esim. Joitain lapsia tuodaan aivan puolikuntoisena hoitoon, sovituista hoitoajoista ei pidetä kiinni ym. Eniten ehkä risoo se, että osa vanhemmista ei aseta lapsilleen rajoja.
Heh, kyllä minä pyyhin pöytiä - ihan päivittäin!
Yksi tuntemani lto on ihan kamala lapsilleen: onko sellaisia huutajia ja nöyryyttäjiä tullut sinun urallasi vastaan?
"Kannattaako kotihoidossa oleva pian 4V laittaa osaksi viikkoa päiväkotiin, kun hänellä on ongelmia motorisissa taidoissa, keskittymisessä ja hahmottamisessa, ja toimintaterapeutti suositteli pk:hon siirtymistä. Itse en ole ihan varma, onko iso meluisa ryhmä millään tavoin "kuntouttava" ja jos on, niin mihin teho sitten perustuu, kun kiirekiirekiire tuntuu vaan olevan?"
Jos lapsellasi on vaikeuksia mainitsemissasi osa-alueissa, niin mielestäni osa-aikainen hoito pk:ssa voisi olla lapsellesi hyvä juttu. Pk:t mielletään usein isoiksi meluisiksi ryhmiksi, mutta nykyään päiväkodeissa ollaan paljon pienryhmissä (4-7 lasta + kasvattaja), jolloin meno on huomattavasti rauhallisempaa. Kiire pk:ssa on aikuisten aiheuttamaa, mutta jos asiaan oikeasti kiinnitetään huomiota, niin turhan kiireen saa kyllä poistettua :)
"Yksi tuntemani lto on ihan kamala lapsilleen: onko sellaisia huutajia ja nöyryyttäjiä tullut sinun urallasi vastaan?"
Tarkoitatko omille lapsilleen? Muiden opejen kotielämästä en tiedä, mutta täytyy sanoa, ettei omat työkaverini ole koskaan olleet lapsia nöyryyttäviä pk:ssa. Toki välillä on ollut tilanteita, jolloin olen miettinyt, että itse olisin toiminyt toisin kuin joku toinen kasvattaja.
Minulle on käynyt usein niin, että olen yrittänyt keskustella jostain lapseni kehitykseen tai käytökseen liittyvästä ongelmakohdasta. Henkilökunta aina rayhoittelee, että kaikki on suht ok ja ihan "normaalin rajalla". Sitten kun ongelma oikeasti poistuu/helpottaa, niin sanotaan, että "nykyään Ville on ihan niin kuin muutkin" tms. Onko niin tavallista, että vanhemmat ahdistuvat tai suuttuvat, jos ongelmia tuodaan esille, että henkilökunta ei uskalla sanoa lapsesta mitään negatiivsita sellaisellekaan vanhemmalle, joka itse miettii ongelmaa ja "kestäisi" ihan hyvin, että henkilökuntakin myöntäisi ongelman olemassaolon?
[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 21:48"]
"Kannattaako kotihoidossa oleva pian 4V laittaa osaksi viikkoa päiväkotiin, kun hänellä on ongelmia motorisissa taidoissa, keskittymisessä ja hahmottamisessa, ja toimintaterapeutti suositteli pk:hon siirtymistä. Itse en ole ihan varma, onko iso meluisa ryhmä millään tavoin "kuntouttava" ja jos on, niin mihin teho sitten perustuu, kun kiirekiirekiire tuntuu vaan olevan?"
Jos lapsellasi on vaikeuksia mainitsemissasi osa-alueissa, niin mielestäni osa-aikainen hoito pk:ssa voisi olla lapsellesi hyvä juttu. Pk:t mielletään usein isoiksi meluisiksi ryhmiksi, mutta nykyään päiväkodeissa ollaan paljon pienryhmissä (4-7 lasta + kasvattaja), jolloin meno on huomattavasti rauhallisempaa. Kiire pk:ssa on aikuisten aiheuttamaa, mutta jos asiaan oikeasti kiinnitetään huomiota, niin turhan kiireen saa kyllä poistettua :)
[/quote]
Kiitos vastauksesta. Kerrotko vielä, että mitkä toimet pk:ssa tukisivat lastani noissa vaikeuksissa? Ihan vaan se ryhmäpaine vai mikä? Mitään yksilöllistä tukea tuskin on mahdollista saada?
Työssäni olen HYVIN erilaisten vanhempien kanssa tekemisissä. Osan kanssa on helppo keskustella lapsen haasteista ja toisten kanssa taas täytyy olla varpaillaan ja muotoilla asiansa huolellisesti. On totta, että "normaalin rajat" pienillä lapsilla on oikeasti todella laajat, ja useinhan ikä tasaa "ongelmia". Sinun kirjoituksestasi minulle tulee ekana mieleen, että ehkä kasvattajat ovat halunneet jälkikäteen ns. rauhoitella sinua, että asiat lapsesi kohdalla todella ovat hyvin, kun mieltäsi askarruttanut "ongelma" on poistunut.
Olen sitä mieltä, että jos kasvattajalla on huoli lapsesta (voihan olla, että huoli onkin aiheeton), niin hänen tehtäviinsä kuuluu tuoda huoli esille. On hyvä kuulla mitä mieltä vanhemmat ovat asiasta tai ovatko kiinnittäneet siihen huomiota. On muistettava myös, että lapsi saattaa olla hyvin erilainen ryhmässä kuin kotioloissa.
"Kiitos vastauksesta. Kerrotko vielä, että mitkä toimet pk:ssa tukisivat lastani noissa vaikeuksissa? Ihan vaan se ryhmäpaine vai mikä? Mitään yksilöllistä tukea tuskin on mahdollista saada?"
Yksilöllistä tukea on mahdollista saada, jos pk:ssa on erityislto tai kiertävä erityislto.
Pk:n toiminta suunnitellaan lapsiryhmän tarpeiden mukaan, joten lasten erityistarpeet ja mielenkiinnot huomioidaan kyllä ilman ns. erityistä tukea.
Motoriikkaan, keskittymiseen ja hahmottamiseen liittyvissä vaikeuksissa pk:n ryhmässä olo, erilaiset toiminnat (kattaa oikeastaan kaiken toiminnan) tukevat lasta.
"Mistä syystä monet päivähoidon henkilökunnasta kaunistelevat totuutta? Mulla on kolme lasta, jotka ovat kaikki olleet vuosia päiväkodissa hoidossa. Usein on ollut sellainen tilanne, että lapset ovat puhuneet Jaskan lyöneen, heitelleen leluilla päähän, tönineen päin tiiliseinää yms. Sitten kun asioista kysyy päiväkodissa, sanotaan, että ei täällä mitään ihmeellistä. Silti kyseinen Jaska kulkee päivästä toiseen hoitajan kädessä pihalla, kun haen lapsiani hoidosta. Pahimmillaan lastani hakiessa ei ole edes kerrottu, että lapsen päätä on hakattu tiiliseinään. Ymmärrän sen, ettei voi kertoa toisten lasten ongelmista kaikille vanhemmille, mutta kyllä kysyttäessä (ja ilmankin) täytyisi kertoa olleen tilanteita päivän mittaan, että vanhemmat osaisivat esim. seurata päähän hakatun lapset tilaa.
Toinen mikä mua ihmetyttää on se, että miksei päiväkodissa ja eskarissa "pakoteta" leikkimään kaikkien kanssa? Jos jo alle kouluikäisten annetaan valvonnan alla syrjiä/eristää toisia, niin voi arvata mikä tilanne on koulussa välitunneilla, kun ei kukaan ole valvomassa sitä muksumäärää. Ymmärrän, että kotioloissa jokainen saa itse valita kaverinsa, mutta kyllä vielä eskarissakin mun mielestä täytyisi ottaa kaikki mukaan leikkiin.
Mun lapsiani ei ole siis mitenkään erityisesti kiusattu eikä eristetty, mutta noista asioista mä olen vetänyt pulttia ja jopa keskustellut hoitohenkilöstön kanssa asiallisesti tietenkin, ja joka kerta on jälkikäteen myönnetty, että on tullut tehtyä virhe."
Myönnettäköön, että jokaista tönäisyä tai jotain pienempää nahistelua ei tule vanhemmille aina sanottua. Isommat jutut, joissa oikeasti on tullut kipeää otetaan kyllä puheeksi. Niin ja etenkin asia otetaan puheeksi kumpienkin lasten vanhempien kanssa vielä tarkemmin, jos tappelut/kiusaamiset ovat jatkuvaa.
Tuosta kaikkien kanssa leikkimisestä olen samoilla linjoilla kanssasi. Meillä korostetaan sitä, että ryhmässä kaikki ovat toistensa kavereita. Jos huomaamme jonkun jäävän syrjään/ulkopuolelle, niin asiaan puututaan. Toisaalta jos näemme että joillain lapsilla on keskenään menossa joku hyvä leikki, ja he ovat halunneet jatkaa leikkiä keskenään ilman "uusia tulokkaita", niin sen olemme sallineet. Huom. sillä erolla, että SILTIKÄÄN juuri kyseisen leikin ulkopuolelle eivät jää kuitenkaan ilman leikkikaveria.