Miten teidän tuntemanne autistit toimivat koirien vieraiden kanssa?

Tuli mieleen kun nähtiin taas miehen aspergerpikkusiskoa (kyseinen nainen on nyt vähän päälle 20-vuotias)

Kyseinen ihminen on oikein rakastettava, kun häneen tutustuu. Joinain päivinä ihmiskontakti on vaikeaa, joinain päivinä helpompaa. Ihmiset vierastavat naista tämän erikoisen huumorintajun takia (hieman lapsekas, voimakkaan sarkastinen, saattaa tahtomattaan pahoittaa toisten mieliä). Kyseessä siis asperger vaikeasta päästä, ei autismi sanan varsinaisessa mielessä.

Olen kuitenkin huomannut, että tämä sisko rakastaa koiria ihan suunnattomasti. Ja koiratkin tuntuvat pitävän hänestä.
Toinen jännä juttu minkä huomasin, on se, ettei hän koskaan koskettele vieraita koiria. Tarjoaa lähinnä kätensä nuuskittavaksi ja nuoltaviksi, ei hirveästi katsokaan koiraan tai puhele koiralle.

Tuttujen koirien kanssa käyttäytyy sitten todella tuttavallisesti. Olen miettinyt että pelkääköhän hieman vieraita koiria?