Miksi rippikoulu järjestetään viikon mittaisena leirinä?

Nuoriin on vaikea saada kontaktia joillain iltaluennoilla. Rippileirillähän on tärkeää se intiimi tunnelma ja yhteishengen syntyminen. Niissä puitteissa menee kristinuskon sanoma paljon paremmin perille. itse kävin kylläkin kaupunkirippikoulun kun olin siihen aikaan hirmu "kapinallinen", oikeasti olin niin ujo etten uskaltanut mennä leirille. Se oli aika tylsää, täytyy sanoa. Myöhemmin olin monella leirillä isosena. 

Mun nuoruudessa rippileirillä oltiin 2 viikkoa, ihmettelen että nykyään vain viikko. Ripari on monen nuoren elämän siihenastinen kohokohta, leirillä koetaan paljon YHDESSÄ, se on se juttu siinä, mausteena niiden opeteltavien asioiden ohessa.

Minä olisin aikoinaan halunnut mennä päivärippikouluun, mutta sellaisia ei siinä seurakunnassa ollut. Oli sitten pakko mennä leirille. Se oli siihen aikaan 10 vrk. Olin koulukiusattu eikä olisi huvittanut mennä samojen kiusaajien kanssa leirille. Rippikoulua ei kuitenkaan saanut jättää väliin, koska "mitä ne ihmiset sanoo". No sittemmin olen eronnut kirkosta, eikä lapsieni tarvitse kärsiä riparista. Vanhin kävi omasta halustaan protuleirin, keskimmäinen ei halunnut mennä. Nuorimmasta en vielä tiedä.

No siksi kun se on kivaa, ja sen leirin takia nuoret edes menevät ripille, jos se olisi vaan tylsää koulua, moni jättäisi väliin. Kun minä kävin rippileirin se oli n. puolitoista viikkoa, nyt se on 10 päivää, kahdeksan leiriä, ja en tiedä onko se konfirmaatiopäivä laskettu yhdeksi, joku kertauspäivä siinä taisi olla ennen konfirmaatiota.

Nuoria on helpompi aivopestä, kun heidät on irrotettu kotioloistaan. Moni on ensimmäistä kertaa elämässään niin kauan erossa perheestään ja haavoittuvaisessa, vaikutuksille alttiissa iässä. Inhosin riparia, se kesti 10 vrk ja jouduin pahimpien kiusaajieni kanssa ei vain samalle leirille, vaan jopa samaan huoneeseen! Aivan painajaismaista. Minäkin olen muuten nyttemmin eronnut kirkosta.

Rippileiri oli kerrassaan perseestä. Vihasin joka hetkeä siellä. Vaikka oli kaverit siellä myös.

Sitä jumala/jeesuspaskaa koko ajan -ggrrrrrr!!!!

No ehkä mä olisin saanut sen rippikoulun loppuun jos mut olisi päästetty leirille, mutta kun se maksoi.

Mutta mun piti pahimpien  40 asteen pakkasten aikaan kävellä vielä koulumatkan lisäksi toinen päälle kuuden kilsan lenkki, joten se taisi olla se suurin syy miksi mulla jäi kesken. Ei vaan tullut vanhemmilla mieleenkään että jotain olisi voinut tehdä helpottaakseen, mutta kamala meteli siitä lopettamisesta nousi.

aivan yhtä helvettiä oli.. meidän leiri kesti aikoinaan viisi päivää, mutta olin myöskin koulukiusattu joten aika tuntui kuukaudelta. ei ollut yhtään kaveria ja pelotti ne vapaa-ajat kun kaikki muut meni uimaan tai muuten seurustelemaan, ei tiennyt uskaltaako istua yksin huoneessa ja odottaa että joku tulee nauramaan kun olen yksin vai mennä ulos kun kaikki katsovat ja nauravat että tuolla tuo yksin istuu..

En ole koskaan ollut niin yksin kuin viikon rippileirillä. Vain isonen ja pappi puhuivat minulle. Se siitä yhteisöllisyydestä.

Minuakin kiusattiin rippileirillä vaikken ollut ollut enkä sen koomminkaan ollut koulukiusattu. Kiusaaja oli ennestään tuntematon ISONEN.

Mä tunsin olevani tosi erilainen ja eristetty rippileirillä. Ei siellä mitään hauskaa ollut. Ja mut jätettiin aina vikaksi ruokajonossa ja ruoka oli lähes aina loppu siinä vaiheessa kun mä pääsin padoille. Laihduin tosi paljon leirillä.  Tiedän että nykyisellä paikkakunnallani ei ole edes tarjolla päiväriparia, vain leiri. Toivottavasti lapseni ei halua mennä sinne....Tekisivät jotain järkevämpää senkin ajan.

koska keskitysleirimeininki.

Meillä oli vaihtoehtoina viikon pituinen leiri, kahden viikon pituinen leiri, viikonloppuleiri (johon kuului 2 pe-su ja 2 la-su leiriä) sekä iltarippikoulu ilman leirejä.

Todella huolestuttavia nämä joilla on ollut huono kokemus, joten eivät anna lapsensakaan mennä ollenkaan, tai ainakin toivovat että lapset eivät menisi. Miksi ei voi antaa lapsen itse päättää meneekö ja tykkääkö siitä? Onko teidän kiusattujen lapsetkin kiusattuja? Sanotteko te lapsillenne että älkää menkö sinne siellä kiusataan kuitenkin, ja on tylsää jeesustelua? Eikös se jeesustelu kuulu niinkuin asiaan, se on rippileiri, ei mikään nuorten huvitteluleiri?

Ite menin päiväriparille. Tää juttu kusee tosin että meille ei kerrota tyylii yhtää mitää missä pitäs olla yms ja kaikki on sekasin, mut leirit on mulle jotain niin kauheeta, ja kaiken lisäks pitäs olla vielä kaikkien niiden ihmisten kanssa keitä mä inhoan syvästi - ei kiitos. Ei tämmöstä jeesushöttöilyä ja ''yhteisoloa jee kivaa'' jaksa. Oon varmaa vaa erakoitunu. Oon kyl onnellisin ihminen ikinä kun tää on ohi

[quote author="Vierailija" time="30.07.2013 klo 21:14"]Nuoria on helpompi aivopestä, kun heidät on irrotettu kotioloistaan. Moni on ensimmäistä kertaa elämässään niin kauan erossa perheestään ja haavoittuvaisessa, vaikutuksille alttiissa iässä. Inhosin riparia, se kesti 10 vrk ja jouduin pahimpien kiusaajieni kanssa ei vain samalle leirille, vaan jopa samaan huoneeseen! Aivan painajaismaista. Minäkin olen muuten nyttemmin eronnut kirkosta.[/quote]

Mun lapsista kaksi on käynyt leirin ja yksi päiväkoulun. Tämä päiväkoulun käynyt jatkoi isoskoulutukseen eli tuli ilmeisesti eniten aivopestyksi.