Lue keskustelun säännöt.
Tunteeko kukaan muu sääliä yli 3-kymppisten tuttujen puolesta
30.07.2013 |
jotka eivät halustaan huolimatta ole voineet saada lapsia? Oli sitten kyse lapsettomuudesta sanan varsinaisessa merkityksessä, tai siitä että sopivaa miestä ei ole löytynyt tai on laitettu ura lasten edelle (ehkä jopa sillä uhalla että niitä lapsia ei sitten koskaan saadakaan).
Toisaalta nykyään on niin hyvät lapsettomuushoidot että varmasti lähes jokainen lapsen haluava sellaisen saa? Ellei ole ihan reilusti yli 40-vuotias...
No tuli siis tälläinen kysely mieleen kun näin erään vanhan kollegan kaupungilla, hän on 35-vuotias, lapseton, miehetön. Ja juurikin tuo miehettömyys on aiheuttanut sen että hän ei lapsia ole saanut haluistaan huolimatta. Jotenkin tuli paha mieli hänen puolestaan. Toisaalta, hän on tosi kova rasisti ja aina vihannut sitä että minä menin ja otin maahanmuuttajamiehen itselleni, menin naimisiin ja olemme nyt kahden ihanan tytön vanhempia. :) En tiedä enää tänä päivänä vihaako hän edelleen ulkomaalaisia..
Olen itse ensimmäisen lapsen saannin jälkeen tajunnut kuinka suuri ja ihana ja ihmeellinen asia se oma lapsi onkaan. Se on ihan mieletöntä nähdä oman lapsen kasvavan ja kehittyvän :-)
Kommentit (4)
En. Jokaisella meistä on omat kipukohtansa elämässä, enemmän minua surettaa esimerkiksi syöpä äidillä, jolla on kolme alle 10 vuotiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin se äitiys ei oo tärkein asia. Esim.oma siskoni on melkoisen itsekeskeinen vaikka lapsia halusi ja monta. Sit tuli päälle menovaihe ja kaikki muu on nyt tärkeämpää kuin ne omat lapset: biletys,miehet vaihtuu yhtä usein kuin sukat ja nyt niin etsitään itseä yms. siskoni on melkoisen kypsymätön ja lapset nyt sit seuraa kun äiti kasvaa aikuiseksi ja etsii itseään. Eli ei se äitiys tee pelkästään onnelliseksi.
Joo. En haluaisi olla lapseton sinkku enää 38-vuotiaana. Ihanaa kun on oma perhe.
En tunne sääliä. Lapseton elämä on upeaa, kun sen oikein oivaltaa.